Browsing by Subject "digital culture"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Hamalainen, Lasse (2022)
    In many online services, we are identified by self-chosen usernames, also known as nicknames or pseudonyms. Usernames have been studied quite extensively within several academic disciplines, yet few existing literature reviews or meta-analyses provide a comprehensive picture of the name category. This article addresses this gap by thoroughly analyzing 103 research articles with usernames as their primary focus. Despite the great variety of approaches taken to investigate usernames, three main types of studies can be identified: (1) qualitative analyses examining username semantics, the motivations for name choices, and how the names are linked to the identities of the users; (2) experiments testing the communicative functions of usernames; and (3) computational studies analyzing large corpora of usernames to acquire information about the users and their behavior. The current review investigates the terminology, objectives, methods, data, results, and impact of these three study types in detail. Finally, research gaps and potential directions for future works are discussed. As this investigation will demonstrate, more research is needed to examine naming practices in social media, username-related online discrimination and harassment, and username usage in conversations.
  • Döveling, Katrin; Harju, Anu Annika; Sommer, Denise (2018)
    Research on the processes of mediatization aims to explore the mutual shaping of media and social life and how new media technologies influence and infiltrate social practices and cultural life. We extend this discussion of media’s role in transforming the everyday by including in the discussion the mediatization of emotion and discuss what we conceptualize as digital affect culture(s). We understand these as relational, contextual, globally emergent spaces in the digital environment where affective flows construct atmospheres of emotional and cultural belonging by way of emotional resonance and alignment. Approaching emotion as a cultural practice, in terms of affect, as something people do instead of have, we discuss how digital affect culture(s) traverse the digital terrains and construct pockets of culture-specific communities of affective practice. We draw on existing empirical research on digital memorial culture to empirically illustrate how digital affect culture manifests on micro, meso, and macro levels and elaborate on the constitutive characteristics of digital affect culture. We conclude with implications of this conceptualization for theoretical advancement and empirical research.
  • Immonen, Outi (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielman tavoitteena on tutkia humoristisia, nörtti-aiheisia internetmeemejä. Tutkielma pyrkii selvittämään millaisia teemoja näissä meemeissä käsitellään, miten löydetyt teemat hyödyntävät erilaisia huumoristrategioita, ja mitä huumorilla lopulta saavutetaan. Tutkielma käyttää teoreettisena kehyksenään sekä meemitutkimusta että huumoritutkimuksen ylemmyysteoriaa. Tutkielma on laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytetään temaattista sisällönanalyysia. Aineisto koostuu 300:sta internetin kuvapalvelinsivustolta kerätystä meemistä. Aineisto luokitellaan kymmeneen siinä yleisimmin esiintyvään teemaan, jotka muodostavat neljä laajempaa ryhmää. Nämä ryhmät ilmentävät erilaisia huumoristrategioita. Neljä laajempaa ryhmää ovat nörtit luusereina, nörtit ylempiarvoisina, naispuoliset nörtit, ja nörttirepresentaatio. Kolme ensimmäistä muodostavat tutkielman käsittelyluvut. Nörttien luuseriutta esitetään epähaluttavan ulkomuodon, intensiivisten harrastusten ja epäonnistuneiden ihmissuhteiden, sekä vale-nörttiyden kautta. Nörttien ylemmyyttä esitetään älykkyydellä, ylpeydellä sekä aggressiivisella ylimielisyydellä, joka mahdollistaa myös väitetyn menestyksen ihmissuhteissa. Naisnörtit leimataan meemeissä teeskentelijöiksi tai huomionhakuisiksi. Aineiston analyysi osoittaa, että meemit käyttävät etenkin pilkallista huumoria, joka jakaantuu kolmeen eri alalajiin. Niillä joko ylläpidetään tai haastetaan sosiaalista järjestystä, sosiaalisia normeja ja vakiintuneita stereotypioita. Aineiston perusteella nykyinen nörttistereotypia on liioiteltu versio aiemmasta ja korostaa ominaisuuksia joita valtavirta ei näe haluttavina. Maskuliinisuuden käsite ja sen muutos ovat tärkeässä osassa nykynörttiyttä ja sen asemaa. Yhteiskuntien digitalisoituminen sekä nörttiyden suosio populaarikulttuurissa ovat muuttaneet nörtteihin suhtautumista. Tästä johtuen nörtit ovat nousseet ylemmäs sosiaalisessa hierarkiassa, sekä saavuttaneet maskuliinisemman aseman. Ei-nörtit kokevat nämä muutokset uhkana, jonka seurauksena he yhä pilkkaavat nörttejä vanhojen stereotypioiden perusteella. Naispuoliset nörtit pyrkivät saavuttamaan hyväksytyn aseman nörttikulttuurin jäseninä, jonka vuoksi miesnörtit kokevat olevansa uhattuina. Tästä syystä naisnörtit ovat miesten pilkan kohteena ja heidät suljetaan nörttikulttuurin ulkopuolelle. Tutkimus osoittaa, että osallistumiselle avoimen internetkulttuurin rooli on huomattava, kun luodaan uusia representaatioita. Aineiston perusteella etenkin pilkallisen huumorin rooli nörttikulttuurissa ja sosiaalisten hierarkioiden ylläpitämisessä on myös merkittävä.
  • Zeiler, Xenia; Thomas, Suzie (2021)
    This is the introduction to the special issue on video games and cultural heritage.
  • Koski, Kaarina; Turtiainen, Riikka (2020)
    This article updates the concept of vernacular in order to analyse vernacular culture in digital environments. Linking vernacular with the common folk or subordinate groups in contrast to the elite, institutional or hegemonic culture belongs to the past. In the social media, people create their own culture from various positions, depending on the situation. Therefore, we approach the vernacular as a register that expresses compeer alignment. We build our approach on the folklorist and media scholar Robert Glenn Howard’s work on the vernacular authority and the hybridity of the vernacular. In contemporary society, the vernacular is practically always intertwined with the institutional albeit simultaneously expresses alterity towards it. Therefore, it is always more or less hybrid. Hybridity – such as the use of commercially maintained technologies – can increase the vernacular authority as long as at the same time alterity is expressed credibly. The vernacular register is not only a style of ordinary people or subcultures in their in-group communication. Institutional agents, as well, use it as a rhetorical tool when appealing to common audiences. The article includes three cases that illustrate the vernacular hybridity and the construction of the vernacular authority. The first case shows a dialogical process, in which the vernacular trend of baking terribly failed cakes circulates from social media to commercial production and back. The second case concerns the hybridity of the vernacular authority in populist political discourse. The third case handles social media influencers and their hybrid position between professionalization and peer alignment. In social media, mastering the vernacular register gives credibility to the vernacular authority despite institutional connections.