Browsing by Subject "digital literacy"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Veteli, Peitsa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Opetus- ja tutkimusmaailmojen välillä koetaan olevan rako, jota voidaan pitää osasyynä yleisesti havaittuun opiskelijoiden matalaan motivaatioon luonnontieteellisiä aloja kohtaan. Samassa yhteydessä esiin nousevat autenttisuuden ja relevanssin käsitteet, joilla voidaan kuvata eri tavoilla tapahtuvan toiminnan ”aitoutta” tai mielekkyyttä. Tässä työssä esitellään Fysiikan tutkimuslaitos HIP:in (Helsinki Institute of Physics) Avoin data opetuksessa -projektin myötä kehitettyjä merkityksellisen ohjelmoinnin työkaluja, joissa hyödynnetään muun muassa CERNissä toimivan CMS-kokeen (Compact Muon Solenoid) avoimia hiukkastutkimuksen aineistoja. Näiden materiaalien siirtymistä opettajakunnan avuksi tuetaan koulutuksilla, joista kerättyä palautetta analysoidaan tässä tutkielmassa laajemman tiedeopetuksen autenttisuuteen ja avoimen datan hyödyntämiseen liittyvän keskustelun yhteydessä. Avoimen datan hyödyntäminen ja opetuksellinen tutkiminen ovat hyvin nuoria aloja, joiden eturintamaan tämäkin työ asettuu. Aineistoa on kerätty sekä suomalaisilta (n = 64) että kansainvälisiltä (n = 12) toisen asteen opettajilta, minkä lisäksi vertailukohtana käytetään opiskelijatyöpajoista nousseita kommentteja (n = 62). Menetelmänä toimii temaattinen analyysi, jonka tulokset ovat vertailukelpoisia muuhun luonnontieteen opetuksen tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksenä on: Miten autenttisuus esiintyy opettajien palautteessa hiukkasfysiikan avoimen datan opetuskäytön kursseilta ja kuinka se vertautuu tiedeopetuksen tutkimuskirjallisuuteen? Tuloksista havaitaan opettajien näkemysten asettuvan hyvin saman suuntaisesti kuin verrokkikirjallisuuden pohjalta olisi voinut olettaakin, yleisimpien autenttisuuden yhteyksien painottuessa tutkijoiden toimintaan verrattaviin työskentelytapoihin ja ”oikean maailman” haasteisiin. Palautteen lähes yksimielinen positiivisuus antaa vahvaa indikaatiota projektin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyllisyydestä ja tukee alalla kaivattavien jatkotutkimusten kannattavuutta.
  • Slotte, Anna; Olin-Scheller , Christina; Tanner, Marie (Åbo Akademis förlag, 2019)
    Gymnasiestuderande i Norden är idag uppkopplade i klassrummet via datorer och pekplattor och det finns uttalade krav på att lärarna ska digitalisera undervisningen. I denna artikel sätter vi fokus på framväxande nya litteracitetspraktiker i gymnasieklassrum i Sverige och Finland. Syftet är att diskutera hur aspekter av ”new technical stuff” (NTS), den digitala kodens tekniska erbjudanden respektive ”new ethos stuff” (NES), nya användnings- mönster och förhållningssätt, sätts i rörelse i framväxande digitala litteracitets- praktiker (Lankshear & Knobel, 2011). Analyserna bygger på ett video- etnografiskt material, där gymnasiestuderandes interaktion och aktiviteter i klassrummet dokumenterats med hjälp av videoinspelning och skärmspegling av deras mobiltelefoner. Resultatet visar att digitaliseringen kan relateras till en starkare individualisering av undervisningen. Vidare pekar resultaten på att förutsättningar för en mer utvecklad NES i undervisningen tycks vara en genomtänkt introduktion och idé, samt explicit uttryckta förväntningar i förhållande till bruket av digitala resurser.
  • Kangasharju, Arja Irmeli; Ilomäki, Liisa; Toom, Auli; Lakkala, Minna; Kantosalo, Anna; Toivonen, Hannu (2021)
    In this study we investigate whether a digital tool supports lower secondary school students in poetry writing and influences on students’ perceptions of poetry. It is essential to find new means to develop students’ weakening writing competencies with digital tools and methods. This study analyzed students' perceptions of poems before and after writing poems with a co-creative tool called the Poetry Machine and the log data of poems written with it. We found that draft poems offered by the tool supported the students. Interestingly, this support received a higher evaluation by male students compared with the assessment by female students. The participants' perceptions of poetry writing changed positively during the period when using the tool and most of them considered writing with it to be easy and fun. Our findings suggest that digital tools have the potential to change positively perceptions about challenging literary forms, such as poetry, and especially to support male students in writing. Digital tools, such as the Poetry Machine, offer opportunities to motivate students in online learning. However, the young students need support both in face-to-face and online learning environments.
  • Juvonen, Riitta; Tanner, Marie; Olin-Scheller , Christina; Tainio, Liisa; Slotte, Anna (2019)
    The aim of this article is to develop an understanding of how students use different interactional resources to manage problems that arise in their text-planning processes in digitally rich environments in Finnish and Swedish upper secondary schools. We explore both individual and collective teacher-initiated writing tasks in different subjects and during moments when text-planning seems to ‘get stuck’. Theoretically, we draw on a socio-cultural understanding of the text-planning process, and use multimodal conversation analysis to examine how students display ‘being stuck’ during their text-planning through their embodied and verbal performances, what role smartphones and laptops play in their process of becoming ‘stuck’ and ‘unstuck’, and how different interactional resources are coordinated during the students' text-planning processes. The data consist of video-recorded face-to-face interaction, students' activities on computers and/or with a pen and paper as well as simultaneous recordings of the focus students' smartphone screens. The results demonstrate that students often resort to smartphones as resources to display, negotiate and transform problems in their text-planning process. Our results challenge common claims within the contemporary debate both in relation to digital devices as the solution to pedagogical challenges and in relation to the debate on smartphones as devices that disrupt work.