Browsing by Subject "diskurssiverkostoanalyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Holma, Katariina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä käytävä keskustelu Suomessa. Tutkielman tarkoituksena on nostaa esiin sidosryhmien tekemiä argumentteja, sekä analysoida niiden merkitystä koalitioiden muodostumisessa. Yritysvastuusta on esitetty useita eri teoretisointeja, mutta sen empiirinen tutkimus on jäänyt vähäiseksi. Suomessa käynnistetty prosessi yritysvastuulain säätämiseksi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia organisaatioiden esittämiä näkemyksiä vastuullisuudesta ja auttaa selventämään organisaatioiden asemoitumista poliittisessa päätöksentekoprosessissa. Aineistona tutkielmassa käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman oikeudellisen selvityksen avoimella kommenttikierroksella organisaatioiden antamia lausuntoja. Oikeudellinen selvitys yritysvastuulaista valmistui Ernst & Youngin tekemänä 30.6.2020. Lausuntokierros oli avoinna 30.9.2020 asti ja aineistona käytettyjä lausuntoja kertyi 41 kappaletta 46 toimijan tekemänä. Tutkimusmetodina käytettiin diskurssiverkostoanalyysia, joka yhdistää laadullista ja määrällistä tutkimusta. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin Advocacy Coalition Frameworkia (ACF), joka näkee toimijoiden muodostavan advokaatiokoalitioita yhdessä jakamiensa uskomusten perusteella. ACF:n mukaan organisaatioilla on hierarkkinen uskomusjärjestelmä, jonka mukaisesti ne muodostavat mielipiteitään. Erityisesti tässä tutkielmassa keskityttiin toisen tason uskomuksiin, eli policy-ydinuskomuksiin, jotka määrittävät toimijoiden mielipiteitä tietystä poliittisesta kysymyksestä tai toimenpiteestä, tässä tapauksessa kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä. Aineisto luettiin ja siitä etsittiin toimijoiden käyttämiä argumentteja, jotka heijastelevat niiden policy-ydinuskomuksia. Lisäksi aineiston käsittelyssä käytettiin Discourse Network Analyzer -ohjelmistoa, jonka avulla toimijoiden uskomuksista koodattiin konsepteja diskurssiverkoston visualisointia varten. Konsepteista muodostettiin Gephi-ohjelmiston avulla koalitioita visualisoiva verkostograafi, jonka avulla toimijoiden asemoituminen koalitioihin voitiin havainnollistaa. Tulokset osoittavat, että yritysvastuulainsäädännön ympärille on muodostunut kaksi koalitiota: puolustava ja vastus-tava koalitio. Koalitiot muodostuvat toimijoiden yhdessä jakamiensa mielipiteiden perusteella, eikä esimerkiksi toimijan toimialalla ole merkitystä sen asemoitumisessa tiettyyn koalitioon. Puolustavan koalition näkemyksen mukaan kansallinen yritysvastuulainsäädäntö tulisi säätää, sillä se edistäisi ihmisoikeuksien toteutumista ja tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden toimia yritysvastuun edelläkävijä- ja mallimaana. Vastustavan koalition mukaan kan-sallisen lainsäädännön valmistelua ei tulisi jatkaa, sillä se olisi tehoton, hallinnollisesti raskas ja kansainvälisten yritysten kilpailukykyä heikentävä. Vastustava koalitio kannattaa vähintään EU-tasoista yritysvastuulainsäädäntöä tai yritysten itsesääntelymekanismien hyödyntämistä velvoittavan lainsäädännön sijasta. Tutkielman tulokset ovat linjassa aiempien Advocacy Coalition Framework -tutkimusten kanssa. Koalitiot muodostuvat sektori- ja toimialarajoista riippumatta policy-ydinuskomustensa perusteella. Koalitioita jakaa erityisesti niiden näkemys lainsäädännön toivotusta sääntelytasosta ja sen vaikutuksista yritysten kilpailukykyyn. Jatkotutkimusaiheita ovat esimerkiksi yritysvastuukeskustelussa tapahtuva toimijoiden keskinäinen koordinaatio tai laajempi vertailu erilaisten lainsäädäntöprosessien yleisimpien argumenttien ja uskomusten välisistä eroista ja yhtäläisyyksistä.
  • Jalasmäki, Henna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee diskurssiverkostojen roolia varhaiskasvatusta säätelevässä poliittisessa päätöksenteossa. Työn taustalla on varhaiskasvatukseen kohdistuneista muutoksista käyty yhteiskunnallinen keskustelu, joka näyttäytyy erityisesti henkilöstön osaamista koskevan argumentoinnin osalta vahvasti jännitteisenä. Tutkielman tavoitteena on tunnistaa varhaiskasvatuksen poliittisissa diskursseissa yhteisesti jaettuja uskomuksia sekä selvittää, millaisia poliittisia toimijoita ne yhdistävät. Lisäksi tavoitteena on lisätä ymmärrystä varhaiskasvatuksen poliittisten toimijoiden välisestä polarisoitumisasteesta poliittisen järjestelmän sisällä. Tutkielma perustuu kannatuskoalitioviitekehyksen mukaiseen oletukseen keskenään kilpailevista poliittisista toimijoista, jotka muodostavat koalitioita jakamiensa uskomusten pohjalta ja, jotka näitä uskomuksia hyödyntäen pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin prosesseihin. Tutkimusaineisto koostuu uutta varhaiskasvatuslakia koskevalla lausuntokierroksella annetuista poliittisista lausunnoista, joiden osalta tarkastelu kohdistetaan henkilöstön osaamista koskeviin väittämiin. Diskurssiverkostoanalyysin avulla selvitetään millaiset lausunnoissa esiintyvät uskomukset edistävät koalitioiden muodostumista. Menetelmä mahdollistaa moniulotteisen poliittisen diskurssin tarkastelun verkostollisena kokonaisuutena ja lisää näin ymmärrystä yhteisiä poliittisia diskursseja hyödyntävien poliittisten toimijoiden välisistä suhteista. Tutkielmassa osoitetaan, kuinka erityisesti laatua, asiantuntijuutta ja moniammatillisuutta koskevat uskomukset koskien henkilöstön osaamista jakoivat varhaiskasvatuksen poliittiset toimijat kahteen koalitioon. Pedagogisen asiantuntijuuden ja moniammatillisen osaamisen koalitiot näyttäytyivät voimakkaasti omaa asiantuntijuuttaan puolustavina ja diskurssiverkosto rakentui siten koulutuspoliittisen kiistan ympärille. Uskomuksiin kohdistuvien erimielisyyksiensä rinnalla pedagogisen asiantuntijuuden ja moniammatillisen osaamisen koalitiot myös hyödynsivät niitä niin sanottua hybridisaatioprosessia edistävinä neutraaleina käsitteinä. Keskusteluyhteyttä tukevaa siltaa edusti esimerkiksi neutraalina pidetty laadun käsite, jonka avulla koalitiot pyrkivät kuitenkin perustelemaan lähinnä omien intressiensä oikeellisuutta. Näennäinen samanmielisyys näyttäytyi siten koalitioiden tekeminä strategisina valintoina. Näin ollen tulokset vahvistivat esitettyjä oletuksia ideoiden ja uskomusten merkityksestä poliittista prosessia ohjaavina ja koalitioita muodostavina. Johtopäätöksenä esitetään, että toimijoiden välisten suhteiden ja asemoitumisen lisäksi poliittisten ydinuskomusten varaan rakentuvan ideationaalisen vallan merkitys tulee poliittisessa päätöksenteossa tunnistaa. Koalitioiden asema poliittisella kentällä riippuu uskomusten saamasta statuksesta ja sitä kautta toimijoille tarjoutuneista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Diskurssiverkostoanalyysin avulla kyetään tarkastelemaan samanaikaisesti sekä uskomuksien että toimijoiden roolia vaikuttamisen välineinä, mikä avaa uusia mahdollisuuksia poliittisen vallan tutkimukseen. Tutkielma rakentaa samalla uusia avauksia suomalaisen varhaiskasvatuksen yhteiskuntatieteelliselle tutkimukselle, jossa poliittisia diskurssiverkostoja ei olla aiemmin tutkittu.