Browsing by Subject "e-oppiminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Niemi, Essi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomen lukion opetussuunnitelma (LOPS 2015) kannustaa digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön opetuksessa yleisesti sekä vieraiden kielten opetuksessa. Erilaiset sosiaaliset mediat tarjoavat yksinkertaisia ja ilmaisia palveluita, jotka mahdollistavat autenttisten sisältöjen tarkastelemisen, jakamisen sekä kommunikoinnin äidinkielenään saksaa puhuvien kanssa. Aiemmat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset mediat voivat olla hyödyllisiä kielten oppimisessa ja vaikuttaa positiivisesti mm. oppijan motivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen lukioiden saksanopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja asenteita liittyen sosiaalisten medioiden käyttöön saksan opetuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös käytännön aspekteja, kuten esim. miten ja mitä sosiaalisia medioita on hyödynnetty saksan opetuksessa kielen ja kulttuurin opiskeluun ja millaisia hyötyjä tai haittoja lukiolaiset ja opettajat näkevät sosiaalisen median opetuskäytössä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 kahtena anonyyminä online-kyselytutkimuksena, joista toiseen osallistui 49 saksaa opiskelevaa lukiolaista kuudesta eri lukiosta ja toiseen 21 saksanopettajaa. Kysely koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenologinen analyysi. Kvalitatiivista analyysia täydennettiin kvantitatiivisella datalla. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet sosiaalisen median alustoja oppimis- tai opetusvälineenä lukion saksan kursseillaan. Käytetyimpiä alustoja olivat esim. Google Drive, Wikipedia ja YouTube, mutta alustan valinta riippui käyttötarkoituksesta. Suurin osa opiskelijoista ja opettajista ilmaisi kiinnostusta kokeilla erilaisia sosiaalisia medioita saksan oppimisvälineenä. Sosiaalisen median hyötyinä nähtiin mm. ajankohtaiset ja autenttiset sisällöt, vaihteleva kieli (esim. puhekieli), kommunikointimahdollisuus saksaa äidinkielenään puhuvien kanssa sekä vaihtelu ”tavalliseen” opetukseen. Haittoina nähtiin mm. opiskelijoiden keskittymisen herpaantuminen, liiallinen ruutuaika, opettajien puutteelliset taidot käyttää alustoja, virheelliset tai muuten opetukseen sopimattomat sisällöt, sisältöjen rajaamisen vaikeus, sekä liian vähäinen tuntiaika oppikirjojen ulkopuolisille, ylimääräisille sisällöille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monia suomalaisia saksan lukio-opiskelijoita ja heidän opettajiaan kiinnostaa sosiaalisten medioiden käyttö oppimisvälineenä ja he näkevät siinä erilaisia hyötyjä, mutta siihen liittyy mahdollisesti useitakin käytännön ongelmia, minkä vuoksi sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa uhkaa jäädä vähäiseksi. Kieltenopettajat sekä opettajiksi opiskelevat tarvitsevat lisää koulutusta aiheesta, jotta he pystyisivät hyödyntämään sosiaalisia medioita opetuksessaan tehokkaammin.
  • Björn, Marko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Abstract: The EEG measurement protocol is standardized and in use globally. The skull is measured to ensure that the electrodes are placed in the correct position. Measurements are necessary because skull sizes and shapes are different. Studies for placing electroencephalograph (EEG) electrodes on a human head are typically introduced theoretically before students are granted the opportunity to practice. Due to the limited availability of EEG equipment and supervisory staff, students encounter shortened practical training sessions and lengthy waiting periods transitioning from theory to practical components. The main aim of this project was to create a learning environment with game technologies to help students study electrode placement during the idle time between theory lessons and practical training. We set out to determine whether students experienced some learning gain and if they had a positive experience with the learning environment. We simultaneously assessed if fuzzy feedback is preferred over exact feedback. Additionally, the aim was to make use of a design-based approach with the information from a User Experience Questionnaire (UEQ) the EEG-simulator. Our group developed and tested a digital learning application that provides a 3D model of a human head, on which learners can practice placing EEG electrodes. We followed a user-centric design science approach to ensure our application appeals to our target audience. We used an observational post-test only design with two experimental groups and a control group. We applied a widely accepted user experience questionnaire to ascertain which of our two feedback systems elicited the best user experience. We also qualitatively analyzed diaries the students kept, as they worked with the learning environment, to better understand future development options for further maximizing the environment’s learning benefit. The overall application was well-received, and students opined that the application significantly enhanced their practical session experience. Although the post-test evaluation showed no difference between the two experimental groups, the user experience questionnaire showed that the fuzzy feedback system was preferred over the exact feedback. Furthermore, it was evident that students who had not used the learning environment struggled more to come to terms with the practical session. The personal experience recording by the students revealed several suggested improvements to the learning environment. We conclude that, with further development, this EEG placement learning application could address the idle period between demonstration lessons and practical training. We also venture to state that fuzzy feedback is preferred because of the high-fidelity mimicry of real teacher feedback. The last part of the research was to develop the EEG simulator so that it will increase theory learning with a simulator, that works, and this is ongoing. We have developed the last EEG simulator version with AR (augmented reality) mobile version that can be used with any smart devices. The future work is to test EEG application and does application influence student's theory learning process.