Browsing by Subject "educational change"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Ahtiainen, Raisa; Fonsén, Elina; Kiuru, Laura (2021)
    Finnish early childhood education and care (ECEC) experienced system-wide changes in legislation, curriculum, and teachers’ and centre leaders’ qualification requirements between 2013 and 2018. Through these changes, the Finnish ECEC follows the global trends shifting the focus of ECEC from care towards education. The data are leaders’ (N = 41) written responses to three open-ended questions in a survey completed in 2018. The analytical framework draws on the models of educational change and human capital of pedagogical leadership. The framework directs focus on leaders’ understanding about and realisation of these new policies in their ECEC centres. Results indicate that leaders have the capacity to interpret and lead the curriculum process. However, to secure the coherence in and quality of ECEC, guidance that is more systematic and instruments (e.g. for development of pedagogy) that support the implementation of the curriculum and its assessment are needed.
  • Huikari, Hanna (Helsingfors universitet, 1999)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n alullepanemassa kummimaatilatoiminnassa mukana olleiden opettajien ja maatilojen käsityksiä ja kokemuksia toiminnasta sekä tarkastella kummimaatilatoimintaa innovaationa. Kummimaatilatoiminta liittyy Finfoodin internetissä julkaisemaan oppimateriaaliin suomalaisen ruoan tiestä. Kummimaatilatoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman monella peruskoululuokalla olisi oma kummimaatila, missä luokka voisi vierailla vuosittain, joka säilyisi luokalla mahdollisimman pitkään ja jonka kanssa luokka suunnittelee oman yhteistyönsä. Kummimaatilatoiminnan avulla pyritään omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta lisäämään nuorten tietoa maaseudun elämästä. Tutkimuksen tausta -osassa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan muiden tahojen yhteistyötä, esitellään tutkimuksia koulun ja teollisuusyritysten yhteistyöstä sekä koulun ja maatalouden yhteistyöhön liittyvää materiaalia. Lisäksi tarkastellaan innovaatiota ja innovaation diffuusiota. Koska kummimaatilatoiminta on uusi toimintamuoto, jossa toisena osapuolena on koulu, tutkimuksessa käsitellään myös kasvatuksen muutoksia (educational change). Tutkimusta käsitellään tapaus- ja toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistona ovat kummimaatilatoiminnan alkuvaiheessa syksyllä 1997 mukaan lähteneiden seitsemän opettajan ja kuuden maatilan teemahaastattelut. Tutkimuksessa on haastateltu myös Finfoodin edustajaa. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 1998 aikana. Innovaatiotarkastelun pohjana ovat lisäksi tutkijan omat kokemukset toiminnasta sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut. Opettajien ja maatilojen kokemuksista selvitettiin heidän toiminnan aloittamiseen johtaneita motiivejaan, toiminnalle asettamiaan tavoitteita, toiminnassa havaitsemiaan ongelmia sekä käsityksiä toiminnan onnistumisen avaintekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Suuria näkemyseroja ei opettajien ja maatilojen kokemusten välillä ollut. Osapuolet pitivät maaseutua tärkeänä ja halusivat tarjota lapsille kokemuksia elämästä siellä. Yhteisenä tavoitteena opettajilla ja maatiloilla oli, että toiminta olisi mahdollisimman laajaa, ei pelkkiä retkipäiviä maalle. Opettajat korostivat myös vierailujen toiminnallisuutta. Maatilat toivoivat voivansa lisätä toiminnalla myös omaa tietämystään ja ammattitaitoaan. Käytännön asiat kuten matkat olivat eniten ongelmia aiheuttaneita asioita. Muina mahdollisina ongelmina mainittiin asenteet ja tiedotus. Toiminnan avaintekijöinä pidettiin suunnittelua, molempien osapuolten motivoituneisuutta ja aktiivisuutta, vierailujen toiminnallisuutta, tiedottamista ja toiminnan laajentamista. Kehittämisideat liittyivät toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kummimaatilatoimintaa on ryhdytty kehittämään niin, että koko koululla yksittäisen luokan sijaan on yhteinen kummimaatila. Innovaatiotarkastelu osoitti, että kummimaatilatoiminnan kehittäminen ja levittäminen on pitkä prosessi, jossa koordinaattorin rooli on tärkeä. Osallistujien sitoutuminen toimintaan, osallistujien tukeminen sekä heidän kokemustensa hyödyntäminen on myös tärkeää. Tärkeimmät lähteet tutkimuksen taustateorian kannalta olivat Rogersin, Fullanin ja Hargreavesin teokset.
  • Pulkkinen, Jonna; Räikkönen, Eija; Pirttimaa, Raija; Jahnukainen, Markku (2019)
    Recently, the large-scale reforms of special education have been carried out in many countries. This study focuses on the latest Finnish reform of special education in compulsory education. As principals lead educational reforms in schools, their role in the implementation of reform is significant. The study explores principals’ views on the changes in support arrangements after the educational reform. We used latent class analysis to identify the subgroups of principals who share similar views. In addition, we examined the relationship between the subgroups and individual, school, and municipal level factors using multinomial logistic regression analysis. Four subgroups were identified: improved pedagogical support (19% of principals), stability of support (54%), increased administrative support (14%), and weakened support (13%). Work experience as a principal, school size, schools’ resources for special education, and region differentiated these subgroups from one another. Despite nationwide reform, the support arrangements and their changes differed among schools in the opinion of principals. We discuss the implications for the planning and implementation of the educational reforms.
  • Varpanen, Jan; Laherto, Antti; Hilppö, Jaakko; Ukkonen-Mikkola, Tuulikki (2022)
    Problems encountered in top-down school reforms have repeatedly highlighted the significance of teachers’ agency in educational change. At the same time, temporality has been identified as a key element in teachers’ agency, with teachers’ beliefs about the future and experiences of the past shaping their agentic orientations. However, research on teachers’ future orientations is typically limited to short-term trajectories, as opposed to long-term visions of education. To address this, we draw on a futures studies perspective to give more explicit attention to teachers’ long-term visions of their work. We argue that the method of future narratives, already well-established in the field of futures studies, is a fruitful methodological framework for studying these long-term visions. In this paper, we first show that the futures studies approach is theoretically compatible with the ecological model of teacher agency. We then outline the method of future narratives to point out the possibilities it offers. Finally, we illustrate our approach with an exploratory analysis of a small set of future narratives where teachers imagine a future workday. Our analysis reveals that the narratives offer a rich view of teachers’ longer-term visions of education, including instances of reflecting on the role of education in relation to broader societal developments. Our study suggests that this novel approach can provide tools for research on teacher agency as well as practical development of teacher education, addressing long-term educational issues and policies.
  • Kumpulainen, Kristiina; Kajamaa, Anu; Rajala, Antti (2018)
    This study investigates agency-structure dynamics in students and teachers' social activity in a novel design and making environment in the context of the Finnish school system, which has recently undergone major curricular reform. Understanding that agency is an important mediator of educational change, we ask the following questions: How are agency-structure dynamics manifested in the social activity of students and their teachers in a novel design and making environment? How do agency-structure dynamics create possibilities and obstacles for educational change? The data comprise 65 hours of video recordings and field notes of the social activity of students aged 9-12 years old (N = 94) and their teachers collected over a period of one semester. Our study shows how the introduction of the novel learning environment created a boundary space in which traditional teacher-centered activity patterns interacted and came into tension with student-centered modes of teaching and learning. Our study reveals three distinctive agency-structure dynamics that illuminate how the agentive actions of both teachers and students stabilized existing teacher-centered practices and, at other, times ruptured and broke away from existing patterns, thus giving rise to possibilities for educational change.