Browsing by Subject "eduskuntavaalit 2015"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Päivinen, Tuulikki (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassani tutkin Suomen eduskuntapuolueiden vaaliesitteitä ja niiden käännöksiä vuosilta 2012 sekä 2015. Materiaalini koostuu vuoden 2012 kunnallisvaaliesitteistä ja vuoden 2015 eduskuntavaaliesitteistä. Tavoitteenani on arvioida puolueiden esitteissään sekä kirjallisesti että visuaalisesti ilmaisemia arvostuksia, ja tutkia ovatko kääntäjät muokanneet näitä arvostuksia kääntäessään esitteitä. Kääntäessään tekstiä kieleltä toiselle kääntäjä toimii toisaalta tekstin vastaanottajana lähdekielellä ja toisaalta sen lähettäjänä kohdekielellä. Näin ollen hän saattaa tietoisesti tai tiedostamattaan muokata tekstin alkuperäisen lähettäjän evaluointeja. Tätä ilmiötä kutsutaan manipulaatioksi. Analyysissani käytän suhtautumisen teoriaa (appraisaltheory), joka pohjautuu M.A.K. Hallidayn luomaan systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan. Mm. Jeremy Munday on tutkinut englanninkielisiä poliittisia puheita ja niiden käännöksiä suhtautumisen teorian avulla. Suhtautumisen teorian alalajeihin lukeutuvat asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation), joiden avulla teoria käsittelee evaluoivia kielenaineksia tekstissä. Analysoimalla tekstin lähettäjän sanavalintoja suhtautumisen teorian avulla voidaan määritellä lähettäjän asenne käsiteltävää aihetta kohtaan. Esitteissä ilmaistaan arvostuksia paitsi kirjallisesti myös visuaalisesti mm. kuvien ja typografian avulla. Analysoin esitteitä multimodaalisina kokonaisuuksina, ottaen huomioon sekä kirjalliset että visuaaliset ilmaisun keinot. Vertailen tekstin, kuvien ja typografian ilmaisemia arvostuksia alkuperäisissä ja käännetyissä esitteissä. Jos kääntäjä muokkaa tekstin evaluointeja, voivat kuvien ja tekstin ilmaisemat arvostukset olla kohdekielisessä esitteessä ristiriidassa keskenään. Multimodaalisessa analyysissani otan mallia Anders Horsbølin tutkimuksesta, jossa hän vertailee tanskalaisten hallituspuolueiden vaalimainoksia keskenään. Tutkimuksessani havaitsin, että muutokset arvostuksissa alkuperäisesitteistä käännöksiin eivät ole merkittäviä, eivätkä siten muokkaa puolueiden ilmaisemia arvoja ja arvostuksia suuressa määrin. Muutokset koskevat lähinnä arvostusten asteittaisuutta lieventäen ilmauksia hieman. Myös tekstin ja esitteiden visuaalisten ominaisuuksien yhteisvaikutus säilyy samana joitakin yksittäisiä eroavaisuuksia lukuun ottamatta.
  • Lampela, Rosa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaista talouspolitiikan journalismia eduskuntavaalien 2015 alla. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: 1. Miten julkisen talouden leikkauksia kehystettiin Helsingin Sanomissa ja Aamulehdessä eduskuntavaalien 2015 alla? 2. Millaisia ensi- ja toissijaisten määrittelijöiden rooleja aineistosta löydetyissä kehyksissä on havaittavissa? Tutkielmassa erotetaan talouspolitiikan journalismi omaksi käsitteekseen, tarkennuksena yleisesti käytettyyn ‘talousjournalismiin’, jolla viitataan usein lähinnä yrityksiä ja markkinoita koskevaan kirjoitteluun. Tutkielmaa taustoitetaan tarkastelemalla aiempaa talousjournalismia koskevaa tutkimusta muun muassa lähdekäytäntöjen ja esitetyn kritiikin osalta. Lisäksi painotetaan usein epäpoliittisena ja teknisenä pidetyn talouspolitiikan poliittista luonnetta. Tutkielman metodologiana on kehysanalyysi. Kehyksen käsite on peräisin Erwing Goffmanilta (1974). Kehykset nostavat joitakin asioita toisia keskeisemmäksi ja samalla vaikuttavat siihen, mikä on lukijalle huomattavaa, merkityksellistä ja muistettavaa (Entman 1993). Tutkielmassa keskeinen on Hall ym. (1978) teoria ensi- ja toissijaisista määrittelijöistä. Teorian mukaan uutistuotannon rakenteelliset tekijät, aikapaine ja luotettavien lähteiden vaatimus, johtavat yhteiskunnallisen eliitin suhteettoman vahvaan asemaan mediassa. He ovat usein erilaisten asiakysymysten ensisijaisia määrittelijöitä, jolloin median rooliksi jää uusintaa näitä näkemyksiä. Teoriaosuudessa käydään läpi myös muuta median ja päättäjien suhdetta valtakysymyksenä tarkastelevaa kirjallisuutta. Tutkielman aineistona on talouspolitiikkaa käsittelevät jutut (ei mielipidekirjoitukset) Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa eduskuntavaalien 2015 alla, kahden viikon ajalta 16.3. - 29.3.2015. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan viittä kontekstualisoivaa juttua, jotka ovat ilmestyneet aineistolehdissä samalla ajanjaksolla, mutta jotka eivät käsittele tarkasti rajattuna talouspolitiikkaa. Tutkielmassa havaitaan, että molemmissa lehdissä julkisen talouden leikkauksia on kehystetty melko samalla tavalla. Aamulehdestä nousee esiin kolme kehystä, jotka nimettiin Kisailu, taktikointi ja vaalipeli; Perinteinen kurinalainen taloudenpito sekä Hegemonian haastaminen. Helsingin Sanomista nousee esiin neljä kehystä, jotka nimettiin Leikkausten vastustaminen uskottavaa talouspolitiikkaa; Poliittinen peli ja leikkauskilpa; (Akateeminen) taloustiede ja objektiivisuus sekä Leikkauslinja. Aineistoanalyysin perusteella todettiin julkisen talouden leikkauksia kritisoivan kehysten yllättävän vahva ja toisaalta niitä puolustavien kehysten odotettua heikompi esiintyvyys. Tutkielmassa myös todetaan, että kontekstualisoivien juttujen perusteella myös Saksan talouspoliittisen linjan vaikutus suomalaiseen talouspolitiikkaan on yksi käytetty kehys. Lisäksi todetaan, että tässä kehyksessä saksalaisella talouspolitiikalla on ollut jopa ensisijaisen määrittelijän rooli. Tutkielmassa ei löydetty laajaa empiiristä tukea Hallin ym. teorian väitteelle, jonka mukaan median rooliksi jää uusintaa vaikutusvaltaisten lähteiden näkemyksiä.