Browsing by Subject "ekologinen asuminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Palttala, Outi; Erat, Bruno (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 32/2009
    Kestävä kylä -tutkimuksessa on dokumentoitu kahden uuden ekokylän, Bromarvin ekokylän ja Kangasalan Yhteiskylän ominaisuuksia ja seurattu niiden asukkaiden elämäntapaa, asumisen ja liikenteen energiankulutusta sekä vesi- ja jätehuoltoa. Kylien paikallista uusiutuvaa energiaa käyttävien lämpölaitosten ansiosta niiden asumisen hiilidioksidipäästöt olivat murto-osa tavanomaisesti rakennettujen vertailualueiden päästöistä. Asukkaiden asenteiden ja elämäntilanteiden merkitys osoittautui jopa rakenteellisia eroja suuremmaksi energiankulutuksen määriä vertailtaessa. Elämäntavan sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin antaa esimerkkien perusteella mahdollisuudet ekologisesti kestävään maaseutuasumiseen.
  • Lassila, Antti (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimus tarkastelee sitä, miten kuluttajat suhtautuvat ekologiseen asumiseen. Ekologinen asuminen kattaa erilaisia asumisen ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyviä ratkaisuja, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään rakennuksissa ja asunnoissa käytettäviin uusio- ja kierrätysmateriaaleihin. Kuluttajien tiedot ja asenteet vaikuttavat heidän kulutuspäätöksiinsä. Ekologisen asumisen osalta voidaan olettaa, että ympäristötieto, -asenteet sekä käyttäytyminen ilmenevät vihreänä toimijuutena. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka paljon kuluttajilla on tietoa ekologisista asumismateriaaleista sekä näkyykö vastaajien asennoituminen heidän käyttäytymisessään. Tutkimus pohjautuu Kuluttajatutkimuskeskuksen toimesta kerättyyn valmiiseen aineistoon, joka on toteutettu sähköpostikyselynä satunnaisotannalla VAV Asunnot Oy:n asukkailta joulukuussa 2011. Kyselyyn vastasi 259 henkilöä. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimustulokset antavat kuvan varsin myönteisesti ekologisiin asumismateriaaleihin suhtautuvasta kuluttajasta ja tulokset ovat pääosin linjassa aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten kanssa. Vaikka suhtautuminen oli positiivista, ei vastaajilla ollut juurikaan entuudestaan kokemuksia ekologisten materiaalien käytöstä asunnossa tai asuintalossa. Kokemuksien puutteen myötä vastaajilla ei myöskään ollut kovinkaan paljon tietoa oman asunnon tai asuintalon materiaalien aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Demografisia tekijöitä vertailtaessa vanhemmat ikäluokat olivat ympäristötietoisempia verrattuna nuorempiin. Terveydelliset ja laadulliset näkökulmat arveluttivat selvästi vastaajia. Esimerkiksi uusio- ja kierrätysmateriaalien vaikutukset sisäilman laatuun ja kalusteiden kestävyys herättivät epäilyksiä. Vastauksissa näkyi myös sukupuolen vaikutus: naisten on selkeästi miehiä helpompaa omaksua vihreä elämäntapa, joka näkyi asenteiden lisäksi muun muassa kierrätyksessä ja jätteiden lajittelussa. Sukupuolen lisäksi myös korkeampi koulutus merkitsi ajoittain myönteisempää suhtautumista. Kaiken kaikkiaan vastaajat vaikuttivat toiminnaltaan varsin ympäristömyönteisiltä ja suurin osa vastaajista olikin valmiita muuttamaan kerrostaloasuntoon, jonka rakentamisessa on käytetty uusioja kierrätysmateriaaleja. Useiden aikaisempien suomalaisten ympäristötutkimusten tapaan havaittiin, että ympäristömyönteisen asennoitumisen ja käyttäytymisen välillä ei ollut kovinkaan voimakasta yhteyttä. Tutkimuksesta saadut tulokset antavat hyvän lähtökohdan kehittää ekologisia asumisratkaisuja, joille kuluttajat vaikuttavat tulosten perusteella olevan varsin valmiita.
  • Ahlqvist, Kirsti; Heiskanen, Eva; Huovinen, Elina; Maljonen, Eero (Kuluttajatutkimuskeskus, 2004)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 85