Browsing by Subject "ekonometrinen estimointi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Manninen, Marjukka (Helsingfors universitet, 2007)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisen kaupan teorian lähtökohdista Euroopan unionin maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista. Tarkastelun kohteeksi valittiin seitsemän maataloustuotetta: naudanliha, kaakao, kahvi, appelsiinimehu, siipikarjanliha, soija ja vehnä. Tutkimusongelmana oli tuonti- ja vientikysyntöjen estimointi näille tuotteille. Tutkimuksessa tehtiin myös simulaatioita, joilla pyrittiin kuvaamaan kaupan vapautumisen vaikutuksia. Lisäksi pyrittiin vastaamaan kysymykseen: millä tavoin kaupan vapautuminen olisi vaikuttanut EU:n maataloustuotteiden kokonaistuontiin ja tuontiin Mercosur-maista? Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli ekonometrinen estimointi. Ensin estimoitiin EU:n tuotteen tuontikysyntä eli kokonaistuonti, josta johdettiin kysyntä EU:n tuonnille eri Mercosur-maista eli vientikysynnät. Tuotteiden tuontikysynnöille estimoitiin tulo- ja hintajoustot ja vientikysynnöille joustot kokonaistuonnin ja hinnan suhteen. EU:n tuontikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n tulotaso ja tuotteen reaalihinta. Muutamiin tuontikysyntä -malleihin lisättiin vielä niin sanottu dummy-muuttuja kuvaamaan suuria tuonnin vaihteluita. Kaikille seitsemälle tuotteelle estimoitiin myös vientikysyntämallit eli estimoitiin EU:n tietyn tuotteen tuontia yhdestä Mercosur-maasta kerrallaan. Vientikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n kyseisen tuotteen kokonaistuonti ja kyseisen tuotteen suhteellinen hinta. Log-lineaariset mallit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä ja malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Tutkimuksessa tehtiin tuonti- ja vientikysyntöjen regressiokertoimien estimaateilla historiallisia (ex post) simulaatioita vuosille 1988-2006. Simulaatioiden avulla pyrittiin saamaan selville, mitä vaikutuksia kaupanvapautumisella ja EU:n ja Mercosurin välisellä vapaakauppaliitolla olisi ollut EU:n tuonti- ja vientikysyntöihin kyseisten tuotteiden kohdalla ceteris paribus. Estimoitujen EU:n tuontikysyntä -mallien hintajoustot vaihtelivat -0,69 ja 1,97 välillä, mistä voidaan päätellä, että kaupan vapauttaminen tai lähinnä tariffien poistaminen ei vaikuttaisi kovin merkittävästi EU:n kokonaistuonnin määrään. Tuontikysyntämallien tulojoustot vaihtelivat 0,77 ja 5,98 välillä. Tuontikysynnät olivat tulojen suhteen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna huomattavasti joustavampia. Tutkimuksessa estimoitujen EU:n vientikysyntä -mallien joustot kokonaistuonnin suhteen vaihtelivat -6,31 ja 4,69 välillä ja hintajoustot vaihtelivat -14,51 ja 0,87 välillä. Vientikysynnät kokonaistuonnin että hinnan suhteen olivat joustavampia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tuontikysyntöjen simulaatiot osoittivat, että aikavälillä 1988-2006 EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppaliiton tapauksessa EU:n tuonti olisi ollut suurempaa kuin perusskenaariossa ja vapaankaupan tapauksessa tuonti olisi ollut vieläkin suurempaa alhaisemmasta hinnasta johtuen. Vientikysynnöissä perusskenaarion ja vapaakauppa-skenaarion välille ei syntynyt useiden tuotteiden kohdalla kovinkaan suurta eroa tuonnin määrään, mutta EU:n ja Mercosurin välinen vapaakauppaliitto olisi tämän tutkimuksen mukaan lisännyt EU:n maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista aikavälillä 1988-2006.
  • Partio, Hanna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksessa tarkastellaan lannoitteiden kansainvälistä kauppaa, erityisesti lannoitteiden tuontiin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen kohteena ovat typpi-, fosfori- ja kaliumlannoitteiden tuontiin vaikuttavat tekijät kolmessa erityyppisessä maaryhmässä: 1) maat, joissa on korkea tulotaso 2) maat, joissa toteutettiin vihreä vallankumous vuosina 1965-1995 3) maat, jotka eivät ole läpikäyneet vihreää vallankumousta. Lisäksi pyrittiin selvittämään, mitkä tekijät selittävät lannoitteiden tuonnin eroja eri maaryhmien välillä ja toisaalta, eroavatko tuontikysyntään vaikuttavat tekijät lannoitetyypeittäin eri maissa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ekonometristä estimointia ja analyysitekniikkana log-lineaarista regressiomallia. Tutkimuksessa estimoitiin typpilannoitteista urean ja kaliumlannoitteista kaliumkloridin tuontikysyntä kolmessa erityyppisessä maassa. Urean tuontikysyntämallit muodostettiin Yhdysvalloille, Brasilialle ja Togolle. Kaliumkloridin tuontikysyntämallit tehtiin puolestaan Yhdysvalloille, Brasilialle ja Kamerunille. Tarkastelut koskivat pääsääntöisesti vuosia 1962–2009. Lannoitteiden tuontia selittäviksi muuttujiksi valittiin seuraavat tekijät: maan kansantalouden kehitys, lannoitteen maailmanmarkkinahinta, viljan maailmanmarkkinahinta, maan valuuttakurssi, viljelysmaa-ala asukasta kohti ja keinokastellun alueen osuus viljelysmaa-alasta. Estimoidut mallit sisälsivät usein autokorrelaatiota ja heteroskedastisuutta. Stationaarisuustestit paljastivat myös, että useimmat aikasarjat olivat epästationaarisia. Heteroskedastisuutta poistettiin Whiten korjattuja keskivirhe-estimaatteja käyttämällä. Autokorrelaatiota sisältävissä malleissa hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -menetelmää. Lannoitteiden tuontia selittävät muuttujat vaihtelevat sekä verrattaessa eri maita keskenään että lannoitetyypeittäin. Useiden tilastollisesti merkitsevien muuttujien (mm. kansantalouden kehitys, viljelysmaa-ala ja keinokastelu) joustot ovat verraten suuria, mikä viittaa siihen, että lannoitteiden tuonnin vaihtelut ovat melko joustavia selittävien muuttujien muutosten suhteen. Maissa, joissa ei ole toteutettu vihreää vallankumousta, mallit eivät selitä yhtä hyvin lannoitteiden tuontiin vaikuttavia tekijöitä. Togon ja Kamerunin tuontia kuvaavien mallien selitysasteet ovat keskimäärin alhaisempia kuin kahdessa muussa maaryhmässä, joten mallin sisältämät muuttujat onnistuvat kuvaamaan tuonnin muutoksia vain osittain. Lannoitteiden ja viljan maailmanmarkkinahinnoilla ei havaittu olevan kovinkaan suurta vaikutusta lannoitteiden tuontiin. Viljan maailmanmarkkinahinnan merkitys oli kuitenkin lannoitteen hintaa suurempi. Tämä osoittaa aiempien tutkimusten tavoin, että mm. valuuttakurssi kumoaa osan maailmanmarkkinahinnan vaikutuksesta eli maailmanmarkkinahinnalla on vain osittainen vaikutus tuontihintaan. Tarkasteltaessa lannoitteiden tuontiin vaikuttavia tekijöitä, voidaan eri maaryhmien välillä havaita joitain selkeämpiä eroja. Korkean tulotason Yhdysvalloissa ja vihreän vallankumouksen läpikäyneessä Brasiliassa urean ja kaliumkloridin tuontiin ovat vaikuttaneet merkittävästi kansantalouden suopea kehitys. Tulojouston suuruus vaihtelee 0,8 ja 5,47 välillä. Lisäksi myös muut selittävät tekijät, kuten viljan hinta ja valuuttakurssi liittyvät vahvasti talouteen. Maissa, joissa ei ole toteutettu vihreää vallankumousta (Togo ja Kamerun), merkittävin selittävä muuttuja puolestaan on viljelysmaa-ala asukasta kohden.
  • Harjula, Minttu (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkimus käsittelee maissin tuotantoon ja markkinoihin vaikuttavia tekijöitä Yhdysvalloissa 2000-luvulla. Yhdysvallat on maailman merkittävin maissin tuottaja. Aikaisemmin maissia on tuotettu suoraan tai välillisesti eläinten rehuna ihmisten ruuantuotannon tarpeisiin. 2000-luvulla maissin käyttö liikenteen polttoaineena käytettävän etanolin raaka-aineena on merkittävästi lisääntynyt. Samaan aikaan maissin hinta on noussut ennätyskorkeaksi. Tässä tutkimuksessa maissimarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin ajankohtaisen viranomaistiedon, aiheeseen liittyvän aikaisemman tutkimuksen ja empiirisen ekonometrisen estimoinnin perusteella. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kysyntä- ja tarjontateoriaan. Lisäksi tässä tutkimuksessa on kerrottu Yhdysvaltojen maatalouspolitiikan lähihistoriasta ja tarkemmin tällä hetkellä rehuviljan tuotantoon vaikuttavasta maatalouspolitiikasta. Tutkimuksessa estimoitiin maissin tuottajien viljelypäätöksiin vaikuttavia tekijöitä käyttäen pienimmän neliösumman menetelmää. Viljelypäätöstä kuvaavaksi selitettäväksi muuttujaksi valittiin maissin viljelypinta-ala. Aineiston saatavuus rajasi tutkimuksen vuosiin 1987 – 2010. Viljelypinta-alaa selittäviä muuttujia valittiin 12. Muuttujien valinta perustui maissin tuotantoon liittyviin tekijöihin, joita on käytetty muissa alan tutkimuksissa ja joiden käyttöä voidaan perustella talousteorialla. Vähitellen kokeilemalla mallista karsittiin turhat muuttujat pois ja viljelypinta-alaa selittämään jäi maissin ja soijan viivästetty hintasuhde, viivästetty typpilannoitteen hinta, maissifutuurien ostomäärät sekä viivästetty etanolin tuotanto ja maissin muu teollinen käyttö. Paras ja luotettavin lineaarisella mallilla saatu tulos sai selitysasteeksi 0,85. Tässä mallissa molemmat kysyntää kuvaavat muuttujat olivat alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä. Alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitseviä olivat myös maissin ja soijan hintasuhde samoin kuin futuuriostot. Samoilla muuttujilla testattu log-lineaarinen malli antoi tutkimuksen korkeimman selitysasteen 0,87. Selittävistä muuttujista etanolin tuotanto oli edelleen alle 1 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan maissin muun teollisen käytön merkitsevyys heikkeni, ollen kuitenkin alle 10 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä. Lannoitteen hinnan p-arvo laski, joten lannoitteen hinta oli nyt alle 5 % virhetasolla tilastollisesti merkitsevä samoin kuin futuuriostot. Log-lineaarinen malli paransi myös maissin ja soijan hintasuhteen merkitsevyyttä. Tutkimustulokset ovat loogisia ja vastaavat teoriaa ja muita tutkimuksia siltä osin, että maissin korkeampi hinta, maissin lisääntynyt kysyntä ja futuuriostot lisäävät maissin viljelypinta-alaa. Tulosten perusteella voi todeta maissin tuotantokustannusten nousun ja soijan hinnan nousun laskevan maissin viljelypinta-alaa. Tutkimuksen tuloksena saadut joustokertoimet ovat pieniä, mikä kertoo maissin viljelypinta-alan vaihtelujen olevan melko joustamattomia markkinoilla tapahtuviin muutoksiin nähden. Tästä voisi päätellä viljelijöiden tuotantopäätösten olevan melko riippumattomia markkinoiden muutoksista. Tämä voi selittyä maatalouspolitiikan luomalla vahvalla turvaverkolla, rajoitteilla ja kannustimilla.
  • Rintamäki, Heidi (Helsingfors universitet, 2012)
    Maailmanlaajuinen biopolttoaineiden tuotanto on kasvanut jatkuvasti tällä vuosituhannella. Biopolttoaineet on nähty keinona ehkäistä ilmastonmuutosta, vähentää liikenteen riippuvuutta fossiilisista öljyvaroista ja edistää maaseudun kehitystä. Kannustavana tekijänä ovat toimineet viralliset edistämistoimenpiteet, jotka ovat luoneet edellytykset sekä kysynnän että tarjonnan kasvamiseen. Positiivisten odotusten vastakaiuksi on muodostunut huoli biomassojen tuotannon kestävyydestä ja vaikutuksesta ruokaturvaan. Tässä tutkimuksessa käsitellään Yhdysvaltojen, Brasilian ja Euroopan unionin biopolttoainemarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelun kohteena ovat pellonkäytön kannalta kansainvälisessä kaupassa liikkuvat olennaisimmat bioenergiatuotteet, eli liikennekäyttöön tarkoitetut nestebiopolttoaineet; bioetanoli ja biodiesel. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tässä tutkimuksessa estimoitiin Brasilian bioetanolin, Yhdysvaltojen bioetanolin ja biodieselin markkinahintojen kehitys. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa rakennettiin yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata bioetanolin ja biodieselin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuuden ja hintateorian perusteella. Yhdysvaltojen bioetanolin selittäviksi tekijöiksi valittiin maissin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, maakaasu hinta, katetuotto ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen biodieselin selittäviksi tekijöiksi valittiin soijaöljyn hinta, raakaöljyn hinta, dieselin hinta, metanolin hinta, soijaöljyn nettokustannukset ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Brasilian bioetanolin selittäviksi muuttujiksi valittiin sokerin hinta, raakaöljyn hinta, bensiinin hinta, nestekaasun hinta ja politiikan ohjelmakausi dummy-muuttujana. Yhdysvaltojen bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista kaikki muuttujat olivat tilastollisesti merkitseviä paitsi raakaöljyn hinta. Yhdysvaltojen biodieselin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista ainoastaan raakaöljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä. Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin selittavistä muuttujista sokerin hinta, bensiinin hinta ja politiikan ohjelmakausi olivat merkitseviä. Kaikissa näissä malleissa autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään Cochrane-Orcuttin menetelmää hyödynhtämällä. Heteroskedastisuutta pyrittiin vähentämään käyttämällä apuna Whiten korjattuja keskivirhe-estimaatteja. Tutkimuksessa saadut joustokertoimet olivat pieniä, mikä kertoo markkinoilla tapahtuvien hinnan muutosten vaikuttavan suhteessa vähemmän biopolttoaineiden hintoihin. Poikkeuksen tekee Brasilian bioetanolin hintaa kuvaavan log-lineaarisen mallin bensiinin joustokerroin (2,62), mikä kertoo bioetanolin hintavaihteluiden olevan melko joustavia bensiinin hinnassa tapahtuviin muutoksiin.
  • Patolahti, Leevi (Helsingin yliopisto, 2018)
    Työn tavoitteena on mallintaa ekonometrisen analyysin avulla, kuinka kysyntä ja tarjontamallit vaikuttavat pystyhakkuiden hakkuumäärään. Tarkasteltava alue on koko Suomi, jossa mukana kaikki metsäkeskukset. Työssä esitettyjen mallien on tarkoitus kuvata Suomen raakapuumarkkinoita. Aikasarja- aineisto koostuu tukkipuun (kuusi -, mänty ja koivu), kuitupuun (kuusi, mänty ja koivu) keskimääräisistä kantohinnoista, sahatavaran vientituotteiden ja sellu – ja paperiteollisuus vientituotteiden hinnoista sekä metsäteollisuuden palkkatasosta. Tarkasteltava ajanjakso on 2003 – 2017. Tilastollisesti merkittävin tulos saatiin sahatavaran kysyntämallin estimoimisesta, jossa melkein kaikki valitut selittävät muuttujat kuvasivat sahatavan kysyntää hyvin. Testien avulla saatujen tietojen perustella, vaikuttaisi että suurimmat vaihtelut kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuu lyhyellä aikavälillä. Muuten tilastollisesti merkittävimmät tulokset saatiin tarjontamalleista. Vaikka tutkielma sisältää puutteita, niin tutkielman avulla saatuja estimaatteja voidaan hyödyntää raakapuumarkkinoiden jatkotutkimuksissa.
  • Toppari, Juha-Matti (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmani käsittelee sianlihan hintaan ja hintavaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sianlihan hintoihin ja niiden vaihteluihin. Näihin kysymyksiin vastataan kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin sianlihan hinnan kehitys tutkimusmaissa, jotka ovat Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa vuosina 2000-2012. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata sianlihan hintavaihteluita. Vuosina 2000-2012 sianlihan hintaa ja sen vaihteluja selittäviksi tekijöiksi valittiin porsaan hinta, vehnän ja ohran hinta ja tutkimusmaiden omavaraisuusaste eli tuotannon ja kulutuksen suhde. Alussa estimoidaan tavallisella ekonometrisella estimoinnilla ja toisessa mallissa estimoimme kvartaalilla viivästettyjen muuttujien avulla. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Durbin-Watson ja Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Sianlihan hintaa ja hintavaihteluja selittävistä muuttujista porsaan hinnalla ja omavaraisuudella oli tilastollinen merkitsevyys 1-10 prosentin riskitasolla jokaisen maan kohdalla estimoitaessa. Myös vehnä oli tilastollisesti merkitsevä Ruotsissa molemmissa malleissa ja Saksassa viivästetyin muuttujin estimoitaessa. Jokaisessa mallissa oli havaittavissa heteroskedastisuutta. Tutkielman tutkimustuloksena sianlihan hintaan ja sen vaihteluihin vaikuttavat tuottajamaiden omavaraisuus ja porsaan hinta. Porsaan hinnalla oli jokaisen tutkimusmaan kohdalla sianlihan hintoja laskeva merkitys. Omavaraisuudella oli pääosin hintoja laskeva merkitys, mutta Suomen kohdalla omavaraisuus nosti hintoja viivästetyillä muuttujilla estimoitaessa.
  • Rantala, Sanna-Helena (Helsingfors universitet, 2010)
    Tutkimus käsittelee maailman viljamarkkinoiden hintavaihtelua ja hintaan vaikuttavia tekijöitä. Tarkastelussa on erityisesti vehnän ja riisin maailmanmarkkinahinta. Tutkimuksessa selvitetään mistä lähiaikojen nk. ruokakriisi johtuu ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet vehnän ja riisin hintoihin. Näihin kysymyksiin vastataan ajankohtaisen kirjallisuuden ja empiirisen ekonometrisen mallintamisen pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu hintateoriaan ja tutkimusmenetelmänä käytetään ekonometristä estimointia. Tutkimuksessani estimoitiin vehnän ja riisin maailmanmarkkinahintojen kehitys sekä vuosina 1998–2009 että pidemmällä aikavälillä vuosina 1971–2008 ja 1983–2008. Aineistot estimoitiin klassisen pienimmän neliösumman menetelmällä. Tutkimuksessa on rakennettu yksinkertaisia ekonometrisia malleja, joilla voidaan kuvata vehnän ja riisin hintavaihteluita. Mallit rakennettiin kirjallisuudessa esitettyjen ruokakriisin aiheuttaneiden syiden ja fundamenttien perusteella. Lyhyellä aikavälillä, 1998–2009, vehnän hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, pitkien noncommercial -positioiden määrä ja biopolttoaineiden tuotanto. Lyhyellä aikavälillä riisin hintaa selittäviksi tekijöiksi valittiin varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde, vehnän viivehinta ja vientirajoitukset-dummymuuttuja. Malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota, hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Pidemmän aikavälin, 1971–2008 ja 1983–2008, estimoinnissa vehnän ja riisin hintoja selittävinä muuttujina olivat varastojen tase, öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Vehnän hintaa lyhyellä aikavälillä kuvaavan log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista varastojen tase, euron ja dollarin suhde, pitkien noncomm -positioiden sekä biopolttoaineiden tuotannon määrä olivat tilastollisesti merkitseviä 1–10 % riskitasolla. Öljyn hinta ei ollut log-lineaarisessa mallissa tilastollisesti merkitsevä, vaikka aikaisemmassa kirjallisuudessa öljyn kohonnut hinta on usein esitetty syyksi ruuan hinnannousulle. Haitallista autokorrelaatiota pyrittiin vähentämään hyödyntämällä Cochrane-Orcutt tekniikkaa. Riisin kohdalla log-lineaarinen malli oli parempi selitysasteeltaan kuin lineaarinen ja selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat varastojen tase, öljyn hinta, euron ja dollarin suhde ja vientirajoitukset. Muuttujien etumerkeissä oli kuitenkin epäloogisuutta. Autokorrelaatiota oli havaittavissa myös riisin kohdalla. Riisin hintaa estimoiva malli ei toiminut yhtä hyvin kuin vehnän malli. Vehnän hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä, jolloin log-lineaarisen mallin selittävistä muuttujista tilastollisesti merkitseviä olivat öljyn hinta ja euron ja dollarin suhde. Varastojen tase ei ollut tilastollisesti merkitsevä pitkän aikavälin estimoinnissa. Pidemmän aikavälin estimoinnissa autokorrelaatio ei ollut yhtä suuri ongelma kuin lyhyen aikavälin estimoinnissa. Riisin hintaa estimoitiin myös pidemmällä aikavälillä. Lineaarinen malli toimi paremmin pidemmän aikavälin tarkastelussa, mutta vain öljyn hinta oli tilastollisesti merkitsevä muuttuja. Bioetanolin vaikutuksesta vehnän hintaan tehtiin myös ex post -simulaatio vuosille 2005–2009. Biopolttoaineiden tuotannon tilastollinen merkitsevyys vehnän hintaa selittävänä tekijänä laski hieman, kun tuotanto oli simulaatiossa vuoden 2005 tasolla. Tuotannon määrän alhaisempi määrä simulaatiossa ei laskenut kuitenkaan merkittävästi vehnän ex post-hintaskenaariota.