Browsing by Subject "eksistentiaalinen fenomenologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Korpela, Jenni (Helsingfors universitet, 2009)
    Workshops can be seen as a one kind of occupational model in the field of the social employing. The objective of social employing is to support the employment of those persons who are in a weak labour market position and to maintain their ability to function. The objectives of the workshops, which are offering work experience and learning of life management, maintain the same goal as social employment. Workshop services in Finland are relatively little scientifically studied in spite of their fairly long history. The workshop as a concept is still quite sparsely defined and also an unknown occupational model to the large part of people. The starting point for this study was to clarify what the workshops are like, what the services are like and how learning can be seen from the point of view of the workshop services. The objective of this study was to analyse how the apprentices experience the workshop services as well as learning in the workshops and thus describe how the workshops are shaped at the youth workshops. According to earlier studies the apprentices have experienced the workshops as useful periods in their lives and also they believe that other people in society appreciate the experience that apprentices have been received from the workshops. This study can be described as a qualitative study. Its methodological foundation is in phenomenology and especially in existential phenomenology. The research material consisted of seven individual interviews and two group interviews. In the group interviews five apprentices were those who had also participated in the individual interviews and one apprentice who did not participate. The interviewees' ages were between 17-22 years. The interviews were carried out as semi-structured interviews. The method which was utilised in the analysis of the research material is developed by Juha Perttula (2000). This analyse method is based on existential phenomenology. The apprentices considered that significant experiences in the workshop services were the entry to the workshop, the form of activity of the workshop, workshop community, the achieving of life management and work experience, the understanding of the significance of the education and the planning of the future. Regarding to learning the attitude, on-the-job learning, the importance of the mentors, the new information and new skills achieved were significant experiences at the workshop for the apprentices. The apprentices' experiences reflect well the achievement of the objectives which are set for the workshop services. Results of this study are also compatible to the results of earlier studies of apprentices' positive experience of the workshop services. The results can be utilised in developing the workshop services to offer more versatile experiences than before and to improve learning conditions on the workshops. The arranging of the on-the-job learning and the significance of the actions of mentors should also be noticed.
  • Aulankoski, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman aiheena on tietoisuuden käsite Edmund Husserlin transsendentaalifilosofiassa. Työn lähtökohtana on huomio siitä, että tietoisuudesta on puhuttu historian saatossa useissa eri merkityksissä, eikä yksimielisyyttä kyseisen käsitteen määritelmästä vielä nykyäänkään ole, vaikka teemana tietoisuus on niin analyyttisessa mielenfilosofiassa kuin fenomenologiassakin. Husserlin tietoisuuden määritelmää lähestytään tarkastelemalla, mitä Husserl reaalisesta ja puhtaasta tietoisuudesta transsendentaalifilosofiansa keskeisessä teoksessa Ideoita puhtaasta fenomenologiasta ja fenomenologisesta filosofiasta (1913) sanoo. Mainittujen käsitteiden toisiinsa suhteuttamisen nojalla työssä esitetään, että Husserl tavoittelee kahden tietoisuuden postuloinnilla vain episteemistä, ei ontista eroa. Tämä väite sopii yhteen Husserlia tulkinneiden filosofien huomioihin, joiden mukaan transsendentaalinen subjekti ja empiirinen subjekti eivät ole eri entiteettejä. Uutta tutkielmassa on tietoisuus-käsitteen toteaminen tarpeettomaksi transsendentaaliselle fenomenologialle sekä termien ”ontinen” ja ”episteeminen” käyttö käsitteinä, joiden avulla voidaan suhteuttaa teoreettisia termejä toisiinsa niin, että käsitteiden välinen ontinen ero tarkoittaa, että termien viittauskohteena olevat ilmiöt voivat olla olemassa toisistaan riippumatta. Tällaisella käyttötavalla voidaan katsoa olevan yleispätevyyttä siten, että se soveltuu muidenkin teoreettisten termien tarkasteluun. Tässä työssä sen avulla jäsennetään myös Husserlin intentionaalisuuden kuvaukseen kuuluvaa noeman käsitettä. Reaalisen tietoisuuden viitatessa elämysvirtaan ja puhtaan tietoisuuden tuon virran konstituutioon termi tietoisuus ehdotetaan korvattavaksi elämysvirran käsitteellä, joka auttaa purkamaan eksistentiaalisessa fenomenologiassa luotua käsitystä, jonka mukaan subjekti on Husserlille maailmasta ja kehosta erillinen tietoisuus. Työssä esitetyn käsite-eksplikaation valossa ontisesti saman elämysvirran nähdään muodostavan kolme erilaista tiedon kohdetta: psykologiassa tutkittavan reaalisen elämysvirran, fenomenologiassa kuvattavat elämysvirran rakentumisen absoluuttiset ehdot ja neurotieteissä tutkittavan elämysvirran neuraalisen perustan.
  • Rantala, Milla (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmani käsittelee Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologisen metodin ontologisia seurauksia. Tarkastelen pääasiassa Merleau-Pontyn teoksia Phénoménologie de la perception ja Le visible et l’invisible. Viittaan myös Merleau-Pontyn muihin teoksiin ja tutkielmani aiheeseen liittyvään kommentaarikirjallisuuteen. Tavoitteeni on ymmärtää, miten Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian ontologinen näkökulma hahmottuu hänen ruumiinfenomenologisen metodinsa pohjalta. Merleau-Pontyn fenomenologinen metodi on väline eletyn kokemuksen eksistentiaalisesti merkittävien rakenteiden tutkimiseen. Ruumiinfenomenologisen metodin avulla Merleau-Ponty löytää teoksessa Phénoménologie de la perception ruumiillisen subjektiviteetin eli eletyn ruumiin (corps vivant), jonka ontologinen rakenne toimii pohjana teoksessa Le visible et l’invisible hahmottuvalle samuuden ja eron ontologialle. Tämä Merleau-Pontyn viimeisessä teoksessa hahmottuva elementaalinen ontologia mahdollistaa mieli-ruumis -dualismin muuttumisen mielen ja ruumiin jatkumoksi sekä saman ja toisen (le même et l’autre) resiprookkisen suhteen. Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian näkökulmassa kartesiolainen substanssiontologia ja husserlilaisittain ymmärretty tietoisuuden konstituutio jäävät taakse. Kiinnitän tutkielmassani huomiota erityisesti Merleau-Pontyn fenomenologian eksistentiaaliseen luonteeseen ja reduktiokäsitykseen. Tutkielmani keskeisimmät löydökset ovat, että Merleau-Ponty on uransa loppuun saakka sitoutunut fenomenologiseen metodiin ja että Merleau-Pontyn filosofiassa esireflektiivinen eletyn kokemuksen taso on ontologisesti perustava. Tulkintani mukaan Merleau-Ponty tavoittaa myöhäisfilosofiassaan Olemisen: näkyvän (faktisuuden) ja näkymättömän (ideaalisuuden) kietoutumisen ilmaisun ilmiössä.
  • Jauhiainen, Iida (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman aiheena ovat sateenkaariperheiden äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä. Tutkimusaiheen valinta on ajankohtainen vuonna 2017, koska sateenkaariperheet ovat esillä julkisessa keskustelussa muun muassa tasa-arvoisen avioliittolain ja äitiyslakialoitteen myötä. Aihetta on tärkeä tutkia, koska sateenkaariperheet on lähes poikkeuksetta esitetty onnellisina perheinä, vaikka on selvää, että myös sateenkaariperheiden elämään liittyy haasteita. Sateenkaariperheen juridiset perhesuhteet ovat osittain puutteellisia, ja erotilanteisiin voi esimerkiksi tästä johtuen liittyä erityispiirteitä. Sateenkaariperheitä on siellä missä muitakin perheitä, joten aihe on sosiaalityön näkökulmastakin tärkeä. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sateenkaariperheiden eroista. Tutkimuksen teoreettis-metodologisena taustana toimii eksistentiaalinen fenomenologia. Aineisto kerättiin fenomenologisen tutkimusperinteen mukaisesti avoimilla haastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin seitsemää eronnutta sateenkaariperheen äitiä. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Minkälaisia kokemuksia eronneilla sateenkaariperheiden äideillä on eron vaikutuksista omaan vanhemmuuteen? 2) Mitä eronneet sateenkaariperheen äidit kertovat eron vaikutuksista lapsen/lasten elämäntilanteeseen? ja 3) Minkälaisia erityispiirteitä kahden äidin parisuhteen päättymiseen liittyy? Analyysi toteutettiin fenomenologisen metodin mukaisesti vaihe vaiheelta ja reduktiota toteuttaen. Analyysin ensimmäisessä osassa muodostettiin yksilökohtaiset merkitysverkostot ja toisessa osassa yleisten merkitysverkostojen tyypit. Äitien kokemusten mukaan ero johtaa kommunikoinnin haasteisiin ja lasten asioista sopimiseen. Eron jälkeiseen vanhemmuuteen liittyy syyllisyyden tunteita. Vanhemmuus eron jälkeen on yksinkertaista, mutta äitejä yhdistää jakamisen kaipuu. Ero on vaikuttanut konkreettisesti lasten elämäntilanteeseen asumisjärjestelyjen muutoksen myötä. Myös lapsen suhde lähipiiriin muuttuu erossa. Kahden äidin parisuhteen päättymisen erityispiirteet liittyvät tukiverkoston monimuotoisuuteen ja juridisiin perhesuhteisiin. Äitien kokemuksia verrattiin fenomenologisen ymmärryksen löytämiseksi aiempaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Tarkastelussa havaittiin, että äitien kokemukset parisuhteen päättymisestä ja sen vaikutuksesta vanhemmuuteen olivat monelta osin samankaltaisia aiemman eroon ja vanhemmuuteen liittyvän tutkimustiedon kanssa. Myös lasten ja eron erityispiirteiden osalta äitien kokemukset sopivat hyvin yhteen aiemman ymmärryksen kanssa. Aiempaan tietoon suhteutettuna yllättävinä aiheina äitien kokemuksista nousi esille äitien tuen tarpeen monimuotoisuus ja jo parisuhteen aikana tapahtuva, biologisiin perhesuhteisiin perustuva lasten kohtelu perheessä. Lainsäädännön merkityksellisyys on edelleen tärkeässä roolissa sateenkaariperheistä ja parisuhteen päättymisestä keskusteltaessa.