Browsing by Subject "elinkeinot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Knuutinen, Tarja Pauliina; Kivikero, Hanna Kaarina; Terävä, Elina Katariina (The Archaeological Society of Finland, 2018)
    Monographs of the Archaeological Society of Finland
    Recent archaeological research around the medieval Castle of Raseborg has shown that in the Middle Ages the most prominent changes in the surroundings of the castle, both natural and man-made, are related to the littoral landscape of the site. Archaeological data offers new information on post-glacial shore displacement in the region, and suggests that during the first half of the 16th century the shore level around the castle was considerably lower than expected. Shore displacement also affected the castle’s strategies for defence and subsistence.
  • Bergström, Irina; Mattsson, Tuija; Niemelä, Eerika; Vuorenmaa, Jussi; Forsius, Martin (Finnish Environment Institute, 2011)
    The Finnish Environment 26en/2011
    This report is a summary of results from the project Vulnerability Assessment of Ecosystem Services for Climate Change Impacts and Adaptation (VACCIA), funded by the European Union’s LIFE+ programme. Partners in the extensive three-year (2009–2011) project, coordinated by the Finnish Environment Institute (SYKE), included the Finnish Meteorological Institute, the University of Helsinki, the University of Jyväskylä and the University of Oulu. Key results from the 13 VACCIA Actions are compiled in the summary. The Actions assessed the threats and challenges posed by climate change to ecosystem services and livelihoods, and suggested methods for adapting to changing conditions. The report also highlights further research needs. The publication’s introduction describes the ecosystem service concept and provides an insight into policy processes for handling ecosystem services and their adaptation to a changing climate. Results of the Actions are assembled in the following three chapters, the first presenting key methods used in the project for monitoring changes and predicting future changes, the second describing the change in ecosystem services, and the third reviewing vulnerability and adaptation. An extensive summary section is also included. Annexed tables present the project’s key results and conclusions compactly, alongside the resulting adaptation challenges and needs for further research. Monitoring and prediction of changes is based, e.g. on climate and air quality scenarios produced by theproject, and remote sensing and geographic information materials. Of ecosystem services, those produced bycatchments and water bodies are examined, alongside changes in the biodiversity of coastal, water and forest environments, studied with the help of sample species. Ecosystem services needed by urban areas are examined from the viewpoint of climate change and changes in land use. Among livelihoods, agriculture, forestry, fisheries and tourism are studied.
  • Bergström, Irina; Mattsson, Tuija; Niemelä, Eerika; Vuorenmaa, Jussi; Forsius, Martin (Suomen ympäristökeskus, 2011)
    Suomen ympäristö 26/2011
    Tämä raportti on yhteenveto Euroopan unionin LIFE+ -ohjelman rahoittaman hankkeen “Luonnon tarjoamien palveluiden haavoittuvuus-arviointi ja sopeutuminen muuttuvaan ilmastoon –VACCIA” tuloksista. Laajassa kolmevuotisessa (2009-2011) Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa hankkeessa olivat mukana SYKE, Ilmatieteen laitos sekä Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistot. Yhteenvetoon on koottu VACCIA-hankkeen 13 osahankkeen tärkeimmät tulokset. Lisäksi on arvioitu ilmastonmuutoksen aiheuttamia uhkia ja haasteita ekosysteemipalveluille ja elinkeinoille sekä ehdotettu tapoja, joilla elinkeinot voivat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Raportissa on myös tuotu esiin lisätutkimustarpeita. Julkaisun johdantoluvussa kerrotaan ekosysteemipalvelukäsitteestä ja luodaan katsaus politiikkaprosesseihin, joissa käsitellään ekosysteemipalveluja ja niiden sopeutumista muuttuvaan ilmastoon sekä esitellään VACCIA-hanketta. Osahankkeiden tulokset on koottu seuraaviin kolmeen lukuun, joista ensimmäisessä esitellään eräitä muutosten seurantaan ja tulevien muutosten ennustamiseen liityviä keskeisiä menetelmiä, toisessa kerrotaan ekosysteemipalveluiden muutoksesta ja kolmannessa tarkastellaan elinkeinojen haavoittuvuutta ja sopeutumista. Julkaisuun liittyy myös laaja yhteenveto-osa. Muutosten ennustamisessa ja seurannassa on käytetty mm. ilmasto- ja ilmanlaatuskenaarioita sekä kaukokartoitus- ja paikkatietoaineistoja. Ekosysteemipalveluista on keskitytty tarkastelemaan valumaalueiden ja vesistöjen tuottamia palveluja sekä esimerkkilajien avulla rannikko-, vesi- ja metsäluonnon monimuotoisuuden muutoksia. Kaupunkien tarvitsemia ekosysteemipalveluja on tarkasteltu ilmastonmuutoksen ja maankäytön muutoksen näkökulmasta. Elinkeinoista on tarkasteltu maataloutta, metsätaloutta, kalataloutta ja matkailua.
  • Hanhijärvi, Johanna; Yliskylä-Peuralahti, Johanna (Miljöministeriet, 2006)
    Miljön i Finland 10sv/2006
    Bedömningsdelen i Finlands kuststrategi har utarbetats i enlighet med EU:s rekommendation om kustområden som en bakgrundsutredning till strategin. Bedömningsdelen behandlar de finländska kustområdenas tillstånd och deras viktigaste aktörer samt styrmedel för förvaltning av kustområden i ljuset av de i rekommendationen presenterade principerna och det strategiska betraktelsesättet. Utmaningar för en hållbar användning av kustområden är bland annat den ökade användningen av kustområdet, försämringen i miljöns tillstånd, de minskande möjligheterna till näringsutövande, olycksriskerna från den ökande trafiken samt förebyggandet av klimatförändringens effekter. En hållbar kustområdesförvaltning försvåras av motstridiga administrativa mål, aktörernas olika intressen, många olika tillvägagångssätt och bristen på information. Även om det finns bra enstaka styrmedel, måste man utveckla instrument som gör det möjligt att betrakta kustområdet som en enhetlig helhet. Det behövs en integrerande och övergripande synvinkel för att utveckla kustområdets livskraft och bevara dess mångfald.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka; Suomen Akatemian projekti (Helsingin Yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, folkloristiikka, 2004)
  • Leino, Heidi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä työssä tutkitaan malilaisen kyläyhteisön ja erityisesti sen yhden kotitalousryhmittymän naisten elinkeinoja ja vuorovaikutusta luonnonympäristönsä kanssa. Tutkielman tavoitteena on saada käsitys siitä, miten paikalliset sukupuoleen liittyvät käsitykset ja käytännöt vaikuttavat naisten harjoittamiin käteistuloelinkeinoihin sekä siitä, miten naiset näissä olosuhteissa vastaavat köyhtyvän luonnonympäristön heille asettamiin haasteisiin. Tutkielmani ammentaa naisen asemaa afrikkalaisissa kotitalouksissa käsittelevistä keskusteluista sekä bamanayhteisöjen parissa tehdyistä sukupuoleen ja elinkeinoihin liittyvistä tutkimuksista. Aiemmassa kirjallisuudessa naisen aseman nähdään usein olevan sidoksissa naisten taloudelliseen asemaan ja siihen, onko naisilla mahdollisuuksia harjoittaa tuottavaa työtä. Bamanayhteisöissä tehtyjen tutkimusten mukaan kotitalouden piirissä harjoitettavien tehtävien työnjakoon vaikuttavia tekijöitä ovat sukupuoli, ikä sekä asema kotitalouden nais- tai mieshierarkiassa. Työni kontribuoi näihin keskusteluihin tuomalla lisätietoa sukupuolen vaikutuksista luonnonvarojen hallintaan. Tutkielman aineisto on kerätty vuonna 2003 Malin pääkaupunki Bamakon vaikutuspiirissä olevassa maaseutukylässä. Aineisto koostuu tutkimuskylän kotitalouksissa tehdystä kyselystä, yhden kotitalousryhmittymän seitsemän naisjäsenen haastatteluista sekä kuuden viikon pituisesta osallistuvasta havainnoinnista kylän naisten parissa. Haastatteluiden ja havainnointiaineiston analyysissä sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnin yhteydessä käytettiin myös määrällisen tutkimuksen piirteitä soveltavia menetelmiä. Aineiston avulla selviää, että paikallisessa kulttuurissa vallitsevat sukupuoleen liitetyt käsitykset ja käytännöt ovat vahva taustavaikuttaja tutkitun kotitalousryhmittymän naisten käteistuloelinkeinoissa. Heidän tärkeimmät henkilökohtaiset elinkeinonsa olivat karitepähkinöiden prosessointi, polttopuukauppa ja pienkaupan harjoittaminen. Naisten käteistuloelinkeinojen valikoitumiseen ja harjoittamiseen vaikuttivat sukupuoleen liittyvät tekijät kuten naisen rooli perheen ja kodin uusintajana, asema kotitalouden naishierarkiassa, työvälineiden, maan ja veden käyttö- ja omistusoikeudet, pääsy tietojen ja taitojen pariin, liikkumisen mahdollisuudet sekä yhteisresurssien käyttöoikeudet. Tutkielman johtopäätösten mukaan alueen luonnonvarojen köyhtyminen on saanut tutkitun kotitalousryhmittymän naiset monimuotoistamaan käteistuloelinkeinojaan. Ympäristön muutokset yhdistettynä naisen asemaan sekä paikallisessa kulttuurissa naisille sopivina pidettyihin ansaitsemisen tapoihin ovat saaneet kotitalousryhmittymän naiset hyödyntämään intensiivisemmin kylän yhteisresursseja yrittäessään ylläpitää tulotasoaan. Karitepähkinäsatojen vähentyessä naiset ovat alkaneet ansaita tuloja kaatamalla puita ja myymällä ne polttopuuksi pääkaupungin markkinoille. Elinkeino oli naisille epämieluisa monista syistä, joista yksi oli se, etteivät naiset halunneet kiihdyttää alueen metsäkatoa. Tutkitun kotitalousryhmittymän naiset olivat motivoituneita vähentämään polttopuukaupan harjoittamista, mutta polttopuutulot korvaavien elinkeinojen kehittäminen oli osoittautunut heille haastavaksi. Kotitalousryhmittymän naisten tavoitteena oli tulevaisuudessa haastaa paikallisen sukupuolijärjestelmän rajoitteita luomalla kylän naisille yhteinen vihannespuutarha.
  • Ruotsalainen, Roosa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman aiheena on vuosien 1863–64 valtiopäivien rautatiekeskustelu. 1860-luvun alussa rautatiet eivät olleet vielä vakiinnuttaneet asemaansa Suomessa, ja aiheesta keskusteltiinkin valtiopäivillä vielä vilkkaasti. Säätyjen tehtävänä oli päättää rakennettaisiinko Helsingistä Hämeenlinnaan 1862 rakennetulta radalta seuraavaksi rataa Tampereelle vai Lahteen. Valtiopäivillä keskusteltiin Suomen tulevaisuudesta ja siitä, miten rautatiet siihen sopisivat. Tutkimuskysymykseni ovat siis: Miksi valtiopäiville valitut säätyjensä edustajat näkivät rautatiet tärkeänä osana Suomen tulevaisuutta? Minkälaisia tarpeita niiden ajateltiin muuttuvassa maailmassa palvelevan? Päälähteenäni käytän säätyjen istuntojen pöytäkirjoja kyseisiltä valtiopäiviltä. Rautateiden rakentaminen oli pitkälti taloudellinen kysymys. Rautatiet olivat kallis investointi, ja toisaalta rautateiden avulla voitiin saavuttaa kaupankäynnin vilkastumista ja siten myös talouskasvua. Valtiopäivämiehet pitivät Suomea köyhänä maana, ja suurin osa koki, että rautateistä voisi olla avuksi Suomen talousahdinkoon. Nopeita voittoja ei kuitenkaan odotettu, vaan muutokset näkyisivät vasta kun enemmän ratoja olisi saatu rakennettua. Osa ajatteli, että rautateiden rakentaminen oli pois erityisesti maanviljelyksen auttamisesta. Maanviljelys olisi saatava jaloilleen ennen kuin voitiin rakentaa rautateitä. Valtiopäivien koolle kutsuminen ensimmäisen kerran sitten vuoden 1809 asetti paineita edustajille saada muutosta ja uudistuksia aikaan. Keinot niiden aikaansaamiseksi vaihtelivat kuitenkin säädystä ja edustajasta toiseen. Rautatiekysymystä käsiteltiin valtiopäivillä pitkälti talousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Siinä talousvaliokunta oli eritellyt eri ratalinjojen etuuksia ja vertaillut niitä toisiinsa. Argumentit Lahden radan puolesta koostuivat pitkälti siitä, että rataa voitaisiin jatkaa itään ja edelleen Pietariin, josta Suomella olisi ratayhteys muuhun Eurooppaan. Suomen vesireitit ulkomaille jäätyivät usein talvisin, joten tarve maayhteydelle oli suuri. Tampereen paremmuutta perusteltiin usein kotimaan yhteyksillä, ja erityisesti Tampereelta jatkettavan Pohjanmaan yhteydellä. Tampere oli myös Suomen tärkein teollisuuspaikkakunta, jonka yhteys rannikolle ja sitä myöten ulkomaille oli tärkeää viennin ja tuonnin kannalta. Valtiopäivillä keskusteltiin myös Turun ja Porvoon radoista, mutta niiden kannatus jäi säädyissä vähemmälle. 1860-luvulla valtiopäivien käytänteet eivät olleet vielä vakiintuneet, ja keskustelussa valtiopäivämiesten henkilökohtaisilla mielipiteillä oli paljon sijaa. Maan etu oli kuitenkin asia, jota kaikki kokivat ajavansa puolustamalla rautateitä. Maan edusta ei kuitenkaan käyty avointa keskustelua, ja edustajilla oli selkeästi eri mielipiteitä siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi viedä, ja millä tavalla rautatiet istuisivat Suomen tulevaisuuteen.
  • Hanhijärvi, Johanna; Yliskylä-Peuralahti, Johanna (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 10/2006
    Suomen rannikkostrategian arviointiosa on laadittu EU:n rannikkoalueita koskevan suosituksen mukaisesti strategian taustaselvityksenä. Arviointiosa käsittelee Suomen rannikkoalueiden tilaa, keskeisiä toimijoita ja ohjauskeinoja suosituksessa esiteltyjen periaatteiden ja strategisen lähestymistavan valossa. Rannikkoalueen kestävän käytön haasteita ovat muun muassa rannikkoalueen käytön lisääntyminen, ympäristön tilan heikkeneminen, elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien kapeneminen, lisääntyvästä liikenteestä johtuvat onnettomuusriskit sekä varautuminen ilmastomuutoksen vaikutuksiin. Erisuuntaiset hallinnolliset tavoitteet ja toimijoiden intressit, käytäntöjen moninaisuus sekä tiedon puute vaikeuttavat rannikkoalueiden käyttöä ja hoitoa kestävällä tavalla. Vaikka hyviä yksittäisiä ohjauskeinoja on olemassa, mahdollisuuksia rannikkoalueen tarkastelemiseen yhtenäisenä kokonaisuutena tulee kehittää. Tarvitaan integroivaa ja laaja-alaista näkökulmaa rannikko-alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi ja monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
  • Jutila, K. T. (Suomen metsätieteellinen seura, 1926)
  • Jutila, K. T. (Suomen metsätieteellinen seura, 1926)
  • Unknown author (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1986)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 4