Browsing by Subject "elintarvikepakkaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Hämäläinen, Emmi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Monet akateemiset tutkimukset osoittavat, että elintarvikkeen pakkauksella on merkitystä kuluttajan ostokäyttäytymiseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tämä tutkielma tarkastelee millaisia mielikuvia, ja minkälainen rooli elintarvikepakkauksella, ja pakkauksen elementeillä on aidossa valintatilanteessa 55-75-vuotiaille suomalaisille kuluttajille. Tutkimus toteutettiin havainnoiden ja haastatellen tutkittavia heidän päivittäisten kauppaostostensa lomassa. Pakkauksella on merkitystä kuluttajalle aidossa valintatilanteessa. Pakkauksen elementtien vaikutus on tilannekohtaista, ja suodattuu kuluttajan yksilöllisten hetkellisten tarpeiden kautta. Pakkausta tarkastellaan pakkauksen ominaisuuksien ja pakkauksen tuotteesta tarjoaman tiedon kautta. Pakkauksen ominaisuuksista merkityksellisimmät ovat koko, käytettävyys, materiaali ja tunnistettavuus. Erityisesti tuoretuotteiden kohdalla tuotteiden pakkaamattomuudella oli iso rooli pakkauselementtinä. Kun pakkausta tarkastellaan etsien tietoa tuotteesta, ovat merkityksellisimmät elementit kuluttajille pakkausmerkinnät ja tuotteen alkuperä. Kuluttajat tarkastelevat pakkausta ajatellen valintahetkellä myös tuotteen elinkaarta. Näissä tilanteissa korostuivat vastuullisuus ja pakkauksen käytettävyys.
  • Malinen, Hanna (Helsingfors universitet, 2016)
    In the literature study paper manufacturing process and modification of wood fiber-based packaging materials were reviewed. The aim was to understand the properties of polyurethane (PU) and its suitability as an additive in fiber-based food packaging material. Also possibility of migration from food packaging materials and methods of migration analysis were reviewed. The aim of the experimental work was to examine if diisocyanates, phthalates or other substances migrate significantly from PU-impregnated wood fiber-based packaging material to cheese. The impact of storage conditions such as temperature, relative humidity (RH) and storage time on migration were examined. The base of the sample package was made of PU-impregnated fiber material (VTT Oy, Finland) and the cover film was BoPET/PE/PA/EvOH/PE-laminate (Wipak Oy, Finland). Slices of pasteurized hard Cheddar cheese (Wyke Farms Mature Cheddar, England) were packaged as samples. Migration was measured from the surface of the packaging materials and cheese using attenuated total reflection Fourier-transform infrared spectrometer (ATR-FT-IR) and from the head space of the samples using solid-phase microextraction coupled with gas chromatography and mass spectrometer (SPME-GC-MS). No diisocyanates were detected in any packaging material or cheese samples with either methods. A notable peak in the mass spectra of samples containing or having been in contact with PU was caused by 1,6-dioxacyclododecane-7,12-dione. Also one phthalate, diethyl phthalate (DEP) was detected with SPME-GC-MS in some of the samples. The peak areas of DEP decreased after two weeks storage at 10 °C, RH 56 % and 5 °C, RH 90 %, except for cheese. After four weeks storage under the warmest conditions (10 °C, RH 56 %) the peak areas increased for all the samples but decreased at the highest RH (90 %) for PU-fiber and the cheese in it. DEP was detected in almost every cheese sample packed in PU-fibre. DEP was also detected in fiber without PU. No diisocyanates or phthalates classified as harmful to human health were detected in this study. Based on the results of this migration study PU-impregnated fiber material would be safe to use in contact with food.
  • Pirhonen, Markus (Helsingin yliopisto, 2019)
    Elintarvikkeiden ympäristövaikutukset ovat nousseet esille keskustelussa kestävämmästä kulutuksesta ja ympäristövastuullisuudesta. Ympäristötietoisuuden kasvun myötä on tärkeää selvittää mitä mahdollisuuksia elintarviketeollisuudella on vastata ympäristövastuullisen kulutuksen kysyntään. Elintarvikepakkausten ympäristövastuullisuudella on vaikutusta elintarvikekulutuksen aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Tutkielma selvitti, miten elintarvikepakkaukset vaikuttavat niitä koskeviin ympäristövastuullisiin kulutusvalintoihin sekä millaisia asenteita pakkauksiin liitetään. Tutkielmassa muodostettiin käsitys siitä, millaisia asenteita ympäristövastuulliseen kulutukseen liittyy. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin elintarvikepakkauksen eri tehtäviä, jotta ymmärretään, millaisia rajoituksia tai mahdollisuuksia elintarvikepakkauksiin liittyy. Tämän jälkeen selvitettiin, millainen on ympäristövastuullinen kuluttaja ja millaisista tekijöistä ympäristövastuullinen kuluttajuus rakentuu. Lopuksi määriteltiin ympäristövastuullisia kuluttajatyyppejä. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa hyödynnettiin sekä lomakepohjaista tutkimusta että teemahaastattelua. Aineiston analyysi perustui teoriapohjaiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana hyödynnettiin teemoittelua. Ympäristövastuullisen elintarvikepakkauksen tekijöiksi tunnistettiin elintarvikepakkauksen kierrätettävyys, uusiutuvat energiamuodot tuotannossa, pakkauksesta syntyvän jätteen hallinta, sekä pakkauksen mahdollisuus hallita ruokahävikkiä. Asenteet ympäristövastuullisia elintarvikepakkauksia kohtaan ovat myönteiset ja ympäristövastuullisuus koetaan osana jokapäiväistä kulutusta. Kuitenkin hinta ja omat mieltymykset ohjaavat kulutuspäätöstä, jolloin ympäristövastuullisuus on kulutusta tukeva tekijä. Kuluttajien ympäristöhuoli ja ympäristötietoisuus ovat taustalla ohjaamassa kulutusvalintaa. Ympäristövastuullista kuluttajan valintaa ohjaavat tekijät ovat ympäristötietoisuus sekä kuluttajan arvot ja asenteet. Kuluttajat kokevat monenlaisia haasteita ympäristövastuullisten elintarvikepakkausten hankinnan, säilyttämisen ja hävittämisen saralla