Iodine is an essential nutrient for humans and it is needed for the synthesis of thyroid hormones. Approximately 1,5 billion people in the world are suffering from iodine deficiency. In Finland, mild iodine deficiency has occurred in adults according to national surveys. The recommendation of iodine intake is 150 µg/day for adults. According to the National FinDiet 2017 survey, iodine intake of men was at the recommended level, but women had mild iodine deficiency. The most important sources of iodine are cereal products and dairy products. Iodized table salt is the most important source of iodine as a single ingredient. Iodized salt is added to several foods, but iodine loss may occur. Loss of iodine can be caused by several factors, for example heat treatments, storage conditions and processing. The objective of this thesis was to investigate the use of iodized salt in Finnish food industry and find out the amount of iodine in food products that contain iodized salt. The stability of iodine was also studied. The iodine intake in Finnish population was estimated. The use of iodized salt in Finnish food industry was investigated mostly with Foodie-website and food manufacturers’ websites. Iodine concentrations from 112 food products in different food categories were analyzed by inductively coupled plasma mass spectrometer (ICP-MS) at Finnish Food Authority. The iodine intake in 2012 and 2017, was estimated for different population groups. The consumption data of different food groups were from the National FinDiet 2012 and 2017 surveys. The iodine content of different foods were from analyzed food samples and Fineli-database. Two kinds of calculations were done: with and without iodized salt. There are many categories, where most of the manufacturers use iodized salt: breads, convenience foods, sauces, cold cuts and sausages. The amount and stability of iodine varied between different food products. Calculated and analyzed iodine content varied between different food products and food categories. There was big difference in iodine intake, depending on if calculations were done with or without iodized salt. For example, for 18–44 years old women in 2017, the iodine intake was 228 µg/day with iodized salt and 88 µg/day without iodized salt. The use of iodized salt in the Finnish food industry seems to be at a good level, but there are differences between categories. The amount and stability of iodine in food products varies a lot, but it was seen that there is still significant amount of iodine in processed food products. Iodized food products have a major effect on the iodine intake of Finnish population. There is still no concern about excessive iodine intake at the iodine concentration 25 mg/kg NaCl. Finnish food industry should continue using iodized salt, because it is an efficient way to prevent iodine deficiency in Finnish population.

Tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisen lihasektorin hintarakenteita ja rahavirtojen jakautumisessa tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa kuluttajan tuotteesta maksama hinta jaetaan raaka-aineen hintaan sekä jalostuksen, kaupan ja valtion osuuteen. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan kotimaisen lihaketjun rahavirtoja hyödyntämällä elintarvikkeiden kulutuksen, tuotannon ja ulkomaankaupan bruttomääräisiä tilastoarvoja. Tulokset osoittavat, että kaupan osuus lihatuotteiden kuluttajahinnoissa on kasvanut. Myös teollisuuden osuus on hieman kasvanut, mutta tuottajan ja verottajan osuus on sitä vastoin hieman pienentynyt. Kauppa on pystynyt hyödyntämään teollisuuden kohtaamaa kilpailua hyvin. Samalla kaupalta on löytynyt muita elintarvikeketjun osapuolia enemmän sopeutumiskykyä markkinatilanteen muutoksiin ja sen asema kaupan ja teollisuuden välisissä sopimusneuvotteluissa on entisestään vahvistunut. Vahva neuvottelu- ja ostovoima ovat puolestaan mahdollistaneet kustannusnousujen siirtymisen kuluttajahintoihin ja kaupan marginaalin kasvun.

Tässä raportissa esitetään parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia tuotantomenetelmiä ja päästöjen käsittelymenetelmiä perunan ja juuresten kuorimoille ja niille raaka-ainetta toimittaville yrityksille. Suomessa on nykyisin noin 200 kuorimolaitosta, jotka toimittavat kuorittua perunaa ja juureksia suurkeittiöille ja elintarviketeollisuudelle ja laitosten määrä on edelleen kasvussa. Lisäksi on monia satoja viljelijöiden ja tukkukauppiaiden varastoja, joissa esikäsitellään kuorimojen raaka-aineeksi toimitettavia perunoita ja juureksia lajittelemalla, erottamalla multaa ja pesemällä. Suurin osa kuorimolaitoksista on perustettu maatilan yhteyteen käsittelemään pääasiassa tilalla viljeltyjä raaka-aineita. Monet laitokset käyttävät myös muualla viljeltyjä raaka-aineita. Kuorinnassa syntyvän kuorimassan hyötykäyttö tai muu käsittely ja toiminnasta syntyvät jätevedet ovat ympäristönsuojelun kannalta merkittävimmät asiat kuorimolaitoksilla. Kuorimassa on koostumukseltaan olennaisesti samanlaista kuin käytetty raaka-aine ja soveltuu periaatteessa erinomaisesti eläinten, lähinnä nautakarjan, rehuksi. Myös lajittelutähteet voidaan hyödyntää toimittamalle ne mahdollisuuksien mukaan rehuksi kotieläimille tai riistalle. Lajittelutähteiden, eli epämuodostuneiden, pilaantuneiden sekä ali- tai ylimittaisisten perunoiden tai juureksien, määrään voidaan vaikuttaa kasvukauden aikaisilla viljelytekniikoilla ja toimenpiteillä. Jätevesikuormituksen vähentämiseksi on ensisijaisen tärkeää kerätä kuorimassa solunesteineen talteen niin, että solunestettä ei pääse käsittelyyn johdettavan jäteveden joukkoon. Tällöinkin muodostuu kuorinnan jälkeisistä huuhteluista, tilojen ja laitteiden pesuista ym. melko väkeviä jätevesiä, joiden kuormitus on kuitenkin murto-osa solunestepitoisista vesistä ja joiden käsittely on olennaisesti helpompaa kuin väkevien, paljon solunestettä sisältävien jätevesien. Raportti on tarkoitettu suomalaisten yritysten ja viranomaisten käyttöön parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelemiseksi erityisesti ympäristölupien käisttelyssä. Se antaa myös yleisölle tietoa alalla sovellettavista tekniikoista.

Elintarviketeollisuuspooli perustettiin vuonna 1968 elintarvikepooli-nimellä, puolustustaloudellisen suunnittelukunnan alaiseksi Suomen elintarvikevarautumista ohjaavaksi instituutioksi. Perustamisen taustalla olivat intressit parantaa Suomen ruokahuollon tasoa, mahdollisen poikkeustilan tai taloudellisen saarron varalta. Elintarviketeollisuuspooli on toiminut linkkinä suomalaisen elintarviketeollisuuden ja viranomaisten välillä lähes 50 vuotta. Järjestelyn takana oli alkujaan valtiollisten resurssien puute suurten ruokavarastojen luontiin ja ajatus jo olemassa olevien tuotantolaitosten käytöstä myös kriisiaikana. Pooli on luotsannut elintarviketeollisuuden varautumista kriisiaikoihin, järjestämiensä valmiusharjoitusten avulla, jo perustamisestaan alkaen. Poolin valmiusharjoituksiin on rakennettu kuvitteellisia skenaarioita, joissa elintarviketeollisuuden toimijoita on testattu erilaisissa poikkeustilanteissa. Valmiusharjoitusten aiheet ovat vaihdelleet eri asteisista kauppasuluista, ydinlaskeumiin, terrori-iskuihin ja sähkökatkoihin. Tutkimukseni pohjautuu elintarviketeollisuuspoolin arkistomateriaaliin vuosien 1969-2009 väliltä. Selvitän tutkimuksessani mitä valmiusharjoituksiin rakennetut skenaariot kertovat poolin kokemista uhkakuvista elintarvikehuoltovarmuudelle. Tarkastelen myös näiden uhkakuvien linkittymistä suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja kansainvälisiin tapahtumiin. Analysoin tutkimuksessani poolin uhkakuvien ja yhteiskunnallisten muutosten suhdetta, Joseph Tainterin kompleksisuusteorian avulla. Teoria toimii tutkimukseni viitekehyksenä, hyvin laajan ja muutosrikkaan ajanjakson tarkastelussa. Osoitan kuinka poolin kokemat uhkakuvat ovat muuttuneet sen historian aikana ja kuinka ne ovat rakentuneet yhteiskunnallisen kehityksen ja kansainvälisten muutosten rinnalla. Tutkittuna aikana pooli on kohdannut monenlaisia uhkia ja kriisejä. Poolin toiminnan kannalta keskeisimmäksi näistä ovat nousseet vuoden 1973 öljykriisi, 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus, kehitys kohti Euroopan unionia, vuoden 2001 terrori-iskut ja 2000-luvun biologiset uhat. Esitän että poolin toiminta on ollut ajankohtaista ja vahvimpia käsillä olleita uhkia priorisoivaa. Ajoittain pooli on myös kyennyt ennakoimaan tulevia uhkia ja toimimaan siten proaktiivisesti. Näkemykseni mukaan poolin suurimmat uhkakuvat ovat liittyneet ydinlaskeuman mahdollisuuteen ja joko äkilliseen tai asteittaiseen tuontipolttoaineiden katkokseen. Esitän näiden uhkien rakentuvan osittain poolin kattojärjestöjen ja viranomaisten uhkaskenaarioiden pohjalta, mutta ennen kaikkea poolin oman harjoitustoiminnan kautta. Poolin tietomäärän lisääntyessä ovat myös sen valmiusharjoitusten teemat monipuolistuneet ja uhkakuvat ymmärretty jatkuvasti kompleksisemmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi näkemykseni mukaan, huolimatta poolin läheisyydestä elintarviketeollisuuteen, ei teollisuus ole joko kyennyt, tai halunnut ajaa omia intressejään poolin kautta. Esitän lisäksi, että poikkeuslainsäädännössä tapahtuneet muutokset 1990-luvun alussa heikensivät Suomen kykyä toimia kriisitilanteissa, lainsäädännön muuttuessa huomattavasti aiempaa raskaammaksi ja poliittisesti hankalammin toteutettavaksi.

This study examined what kind of policy instruments and actions are needed for sustainable dietary change and how a large-scale dietary change would impact the climate, thus analysing the economic impacts of transitioning from animal-based diets to alternative plant-based diets. The transition would require the support of horizontal measures that can be implemented throughout the food system. Shifting the emphasis toward the drivers of food demand and consumption will increase the role of new policy instruments and the actors involved in the food system. Collaborative research between environmental and nutritional sciences with economics and policy analysis is necessary to link nutritional health and environmental objectives with economic and social impacts. Less resource-demanding diets would reduce the impact from the food system and lower greenhouse gas (GHG) emissions. Drastic changes in diets and food consumption in Finland would have an impact on primary agricultural production, but the output from the food processing industry would only be slightly affected. However, a successful transition would involve considerable investments in the agricultural and food industry.

Ilmastonmuutos ja globalisaatio ovat johtaneet sellaisiin toimintaympäristön muutoksiin, että yritysten on pakko ottaa vastuullisuuteen liittyvät asiat huomioon toiminnassaan. Myös kuluttajat kiinnittävät yhä enemmän huomiota tuotteiden ympäristöystävällisyyteen, eettisyyteen ja terveellisyyteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään sitä, millainen merkitys ja erityisesti strateginen merkitys vastuullisuudella on suomalaisissa elintarviketeollisuuden yrityksissä. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä asiat yritysten vastuullisuustyössä painottuvat ja millaisia erot ovat, mikä yrityksiä motivoi vastuulliseen toimintaan, millaisia haasteita yritykset näkevät vastuullisuustyössä olevan tulevaisuudessa sekä sitä, millaiselle tasolle yritysten ja niiden vastuullisuustoimintojen vastuullisuus voidaan luokitella. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostui kymmenen elintarviketeollisuusyrityksen yritysvastuuraporteista, joiden lisäksi haastateltiin asiantuntijoita neljästä yrityksestä. Sekä yritysvastuuraporttien että haastattelujen sisältö analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimuksesta selvisi, että vastuullisuus on osa yritysten jokapäiväistä toimintaa ja niin sitoutuneena yrityksen toimintaan, että sitä pidetään jopa itsestään selvyytenä, toimintaedellytyksenä toimia markkinoilla. Vastuullisuuden katsotaan olevan pitkällä aikavälillä hyödyllistä liiketoiminnalle. Vastuullisuudella on mahdollista vahvistaa eri liiketoiminnan osia, kuten brändimielikuvaa, yrityksen mainetta ja tuotteiden laatua. Lisäksi vastuullisuus voi toimia katalysaattorina prosessi- ja tuoteinnovaatioihin sekä pitkällä aikavälillä säästää resursseja ja siten tuottaa myös taloudellisia säästöjä. Vastuullisuudella on merkittävä strateginen rooli myös riskien hallinnassa. Yritysten on pidettävä huoli siitä, että kaikista vastuullisuuden osa-alueista: ympäristövastuusta, taloudellisesta vastuusta ja sosiaalisesta vastuusta huolehditaan, mutta niiden kannattaa valita toimintansa ja sidosryhmiensä kannalta olennaisimmat, strategisesti merkittävät vastuullisuusteemat, joihin keskittyä sekä toiminnassa että viestinnällisesti. Yritykset toimivat vastuullisesti, koska sidosryhmät ja lainsäädäntö sitä edellyttävät, mutta ulkoisten ajurien lisäksi vastuullisuus voi kummuta myös yrityksen sisältä, sisäisistä sidosryhmistä. Yrityksiä motivoi vastuulliseen toimintaan niin sidosryhmien vaatimukset kuin johdon ja työntekijöiden arvot ja yrityksen sisäinen tahtotila. Yritykset kokevat hyvin tärkeänä sen, että sidosryhmille tärkeät vastuullisuusteemat otetaan strategiassa huomioon, mutta myös yrityksen sisäistä halua toimia vastuullisesti pidetään merkittävänä tekijänä vastuullisuuden edistämisessä. Yritykset etsivät ja tunnistavat toiminnassaan aktiivisesti vastuullisia kilpailuetuja ja myös luovat kokonaan uusia kilpailuetuja, niin vastuullisilla tuote- kuin prosessi-innovaatioilla. Erityisesti sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu toimivat uusien kilpailuetujen lähteenä, kun taas taloudellisen vastuun rooli on enemmän yrityksen perustehtävien ja sidosryhmien vaatimusten ja odotusten täyttämisessä. Kun vastuullisuuden avulla luodaan uusia kilpailuetuja, myös sidosryhmäviestinnän merkitys korostuu. Vastuullisuustyön tulevaisuuden haasteina yritykset näkevät ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien riskien arvioinnin, toimitusketjujen hallinnan erityisesti riskimaista hankittaessa sekä vastuullisuudesta viestinnän. Vastuullisuuden toteuttaminen vaatii yrityksiltä paljon työtä ja resursseja, mutta yritykset kuitenkin katsovat vastuullisen toiminnan olevan pitkällä aikavälillä liiketoiminnalle hyödyllistä ja kannattavaa.

Tutkielman tarkoituksena on tutustua suomalaisten elintarvikealan pörssiyhtiöiden tekemiin yritysostoihin ja selvittää, millainen rooli yrityskaupoilla on ollut yhtiöiden liiketoiminnan kehittämisessä. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää tehtyjen yritysostojen motiiveja, minkä jälkeen tarkoituksena on pohtia sitä, miten elintarvikealan ominaispiirteet näkyvät yrityskaupoissa, sekä tarkastella mahdollisia yhtiökohtaisia eroja. Tutkimuksen kirjallisuusosio muodostuu yrityskauppoja koskevasta kirjallisuudesta, koskien erityisesti yrityskauppateorioita, yritysostojen motiiveja sekä kansainvälisten yrityskauppojen erityispiirteitä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa analyysimenetelmänä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimuskohteeksi valittiin yritysostot, jotka Atria Oyj, HKScan Oyj, Lännen Tehtaat Oyj, Olvi Oyj ja Raisio Oyj ovat toteuttaneet vuosien 1997–2012 välisenä aikana. Tutkimusaineistona käytettiin yhtiöiden vuosikertomuksia, pörssitiedotteita, yritysten internetsivustoja ja median julkaisemia uutisia. Aluksi yhtiöiden tekemät yritysostot taulukoitiin, minkä jälkeen edellä mainituista lähteistä etsittiin yhtiöiden kertomia motiiveja yrityskaupoille. Tämän perusteella analysoitiin kunkin yhtiön yrityskauppatoimintaa yksitellen ja vertailtiin yhtiöiden yrityskauppatoimintaa keskenään motiivien samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien tunnistamiseksi. Saatuja tuloksia pyrittiin ymmärtämään nimenomaan elintarvikealan näkökulmasta. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset elintarvikeyhtiöt tekevät yritysostoja enimmäkseen markkinaperusteisin motiivein. Merkittävimmäksi motiiviksi nousi markkina-aseman vahvistaminen. Muita keskeisiä motiiveja olivat synergiaedut sekä tuotevalikoiman laajentaminen. Makrotaloudessa keskeisimmät yrityskauppoihin vaikuttavat tekijät ovat globalisaatio ja globaalin talouden suhdanteet. Elintarvikealan erityispiirteistä yrityskauppoihin johtavina tekijöinä esille nousevat kotimarkkinoiden pienuus, alan vaatimaton kannattavuuskehitys ja jatkuvasti kohoavat tuotantokustannukset, kahden suuren vähittäiskauppaketjun dominanssi päivittäistavarakaupassa, yritysten orgaanisen kasvun hitaus sekä ruokatrendien muuttuminen.

Aims. The aim of this research is to find out what adults who are interested in their salt intake think of diet modifying, food choice and groceries with lowered salt-content. While food choice is a popular subject in the area of home economics science, salt as the criterion of food choice has not been looked into before. This research focuses on the reasons that get respondents to reduce their daily intake of salt. Also the actions and means to reduce the salt intake are under examination. Respondents' opinions of and wishes for the salt concentrations of food-items and the actions of grocery stores and food industry are also studied. Methods. The data for this qualitative research were collected by semi-structured interviews. The interviewees were selected discretionarily because it was important for them to be interested in and have experience of the phenomenon that is in the center of this research. Eleven interviews were done all in all. Three of the interviewees were male and eight were female. In addition to the interviews, the interviewees did a practical assignment. In this assignment they were asked to arrange some groceries in line by their salt concentration. The data were analyzed inductively by using qualitative content analysis. After transcription of the data the main themes were simplified and grouped. In grouping the focus was rather in the similarities than in the differences of the themes. Results and conclusions. The results imply that people first comply with a low salt diet because of their health. There were many different health reasons, such as pregnancy, high blood pressure in a test, or trait that runs in the family. Often the decision to reduce salt in everyday diet was made together with a health professional. People got help in reducing salt in their food choices. Some were actively looking for more information by googling or reading health magazines. Reducing salt intake was not too hard by the experience of the respondents. Most challenging in it was to find products with lowered salt-content. People hoped for the food industry to reduce salt in groceries. Salt and the health problems it causes would need more coverage in the media to raise people's awareness. In addition to that, grocery stores and food industry would need to take some crucial steps, if the aim is to lower the daily intake of salt of Finns into the level of nutrition recommendations.