Browsing by Subject "elintarviketuotanto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Saarinen, Merja; Kurppa, Sirpa; Nissinen, Ari; Mäkelä, Johanna (Ympäristöministeriö, 2011)
    Suomen ympäristö 14/2011
    Kulutuksen ilmastovaikutuksista noin kolmannes ja ravinnepäästöistä yli puolet aiheutuu syömästämme ruoasta. Asumisen ilmastovaikutus taas on noin 30 prosenttia. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä -raportti pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen tarkastelemalla ruoan ja asumisen ympäristövaikutuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi suomalaisten kulutuksen ympäristökuormaan. Teos on Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen – esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen -hankkeen loppuraportti. Raportti sisältää uutta tietoa kulutuksen ympäristövaikutuksista ja esittelee uuden tavan viestiä niistä. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin avulla kerrotaan 30 erilaisen aterian ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset. Asumisen ympäristövaikutusten tarkastelussa keskityttiin erityisesti arkisten toimintatapojen merkitykseen, joiden yhteenlaskettu vaikutus on yllättävän suuri ja jotka on jokaisen mahdollista toteuttaa ilman suuria investointeja.
  • Varvikko, Kirsi (University of Helsinki, 1999)
  • Peltoniemi, Ari; Yrjölä, Tapani (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 138
  • Myllyviita, Tanja; Rintamäki, Heidi (Suomen ympäristökeskus, 2018)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 31/2018
    Suomessa muodostuu merkittäviä määriä ravinnerikkaita biomassoja, joita voitaisiin hyödyntää entistä tehokkaammin lannoitteina. Erityisesti biokaasun tuotannon lisääminen edistäisi biomassojen hyödyntämistä. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotieläintuotannon lannan ja yhdyskuntalietteiden prosessointia. Prosessoinnin myötä muodostuu uusia kierrätyslannoitteita. Jotta kierrätyslannoitteiden käyttö saadaan edistettyä, tulisi huomioida myös ruuantuottajien tarpeet ja näkemykset. Tämän selvityksen tavoitteena oli selventää ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytön mahdollisuuksista ja esteistä sekä kartoittaa kokemuksia niiden käytöstä. Selvityksiä, joissa tarkastellaan eurooppalaisten ruuantuottajien näkemyksiä kierrätyslannoitteiden käytöstä, on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vähän. Tässä selvityksessä laadittiin ruuantuottajille kysely, johon saatiin yhteensä 649 vastausta ympäri Suomea. Kyselyn tulosten perusteella ruuantuottajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, ja olisivat halukkaita lisäämään kierrätyslannoitteiden käyttöä. Lähes kolmannes vastaajista olisi valmis levittämään kierrätyslannoitteita koko peltoalalleen. Erityisesti luomutuottajat olivat kiinnostuneita kierrätyslannoitteiden käytön lisäämisestä. Kierrätyslannoitteiden käytön uskottiin parantavan maan laatua ja rakennetta väkilannoitteisiin verrattuna, ja edistävän maan kasvukuntoa ja sadontuottokykyä. Kierrätyslannoitteiden arvioitiin myös tukevan mineraalilannoitteiden käyttöä. Vastaajat mainitsivat kierrätyslannoitteiden hinnan olevan olennainen kierrätyslannoitteiden käyttöä edistävä tekijä. Lisäksi kierrätyslannoitteilta toivottiin hajuttomuutta ja helppoa levitettävyyttä. Kierrätyslannoitteissa ei saisi myöskään olla lääkejäämiä. Vaikka vastaajat suhtautuivat kierrätyslannoitteiden käyttöön myönteisesti, arvioitiin että kierrätyslannoitteista tarvitaan lisää sekä tutkimustietoa että kokemusperäistä tietoa esimerkiksi muilta viljelijöiltä. Ruuantuottajat vierastivat puhdistamo- ja ihmisperäisten raaka-aineiden käyttöä kierrätyslannoitteiden raaka-aineina, ja arvelivat myös asiakkaidensa suhtautumisen olevan kielteistä. Erityisen huolissaan oltiin lääkejäämistä ja hormoneista. Noin kolmannes vastaajista oli hyödyntänyt kierrätyslannoitteita, pääasiassa eläinten lantaa. Näiden vastaajien kokemukset olivat pääsääntöisesti positiivisia, ja he olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä kierrätyslannoitteiden käyttöön. Enemmistö vastaajista kertoi kierrätyslannoitteiden hankinnan, varastoinnin ja levityksen sujuneen ongelmitta, tai koki ongelmat vähäisiksi. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että viljelijän kierrätyslannoitteiden käyttöä tulisi tukea. Yli puolet vastaajista piti käyttöopastusta sopivana tukimuotona, mutta myös rahallista tukea kaipasi lähes puolet vastaajista. Avoimissa vastauksissa osa vastaajista totesi, että tukimuotoja ei tarvita lainkaan jos kierrätyslannoitteiden hinta saadaan kilpailukykyiseksi väkilannoitteiden kanssa. Kattavan ruuantuottajille suunnatun kyselyn tulosten perusteella kierrätyslannoitteisiin suhtaudutaan siis myönteisesti. Tämän kyselyn tulokset saattavat kuitenkin antaa todellisuutta myönteisemmän kuvan, sillä vastaajissa oli paljon luomutuotannon harjoittajia, joiden näkemykset kierrätyslannoitteiden käytöstä ovat myönteisempiä kuin tavanomaista tuotantoa harjoittavien näkemykset. Kierrätyslannoitteiden käytön esteenä ovat lähinnä niiden saatavuus (erityisesti prosessoitujen kierrätyslannoitteiden osalta) ja hinta. Vastaajat olivat huolissaan tiettyjen kierrätyslannoitteiden raaka-aineiden (erityisesti puhdistamolietteiden) käytöstä niihin liittyvien terveysriskien vuoksi. Myös lainsäädäntö voi tulevaisuudessa vaikuttaa kierrätyslannoitteiden käyttömahdollisuuksiin.
  • Antikainen, Riina (Finnish Environment Institute, 2007)
    Monographs of the Boreal Environment Research 27
    Nitrogen (N) and phosphorus (P) are essential elements for all living organisms.However, in excess, they contribute to such environmental problems as aquatic and terrestrial eutrophication (N, P), acidification (N), global warming (N), groundwater pollution (N), depletion of stratospheric ozone (N), formulation of tropospheric ozone (N) and poor urban air quality (N). Globally, human action has multiplied the volume of N and P cycling since the onset of industrialization. Themultiplication is a result of intensified agriculture, increased energy consumption and population growth. Industrial ecology (IE) is a discipline, inwhich human interactionwith the ecosystems is investigated using a systems analytical approach. The main idea behind IE is that industrial systems resemble ecosystems, and, like them, industrial systems can then be described using material, energy and information flows and stocks. Industrial systems are dependent on the resources provided by the biosphere, and these two cannot be separated from each other. When studying substance flows, the aims of the research from the viewpoint of IE can be, for instance, to elucidate theways howthe cycles of a certain substance could be more closed and how the flows of a certain substance could be decreased per unit of production (= dematerialization). IE uses analytical research tools such as material and substance flow analysis (MFA, SFA), energy flow analysis (EFA), life cycle assessment (LCA) and material input per service unit (MIPS). In Finland, N and P are studied widely in different ecosystems and environmental emissions. A holistic picture comparing different societal systems is, however, lacking. In this thesis, flows of N and P were examined in Finland using SFA in the following four subsystems: I) forest industry and use of wood fuels, II) food production and consumption, III) energy, and IV) municipal waste. A detailed analysis at the end of the 1990s was performed. Furthermore, historical development of the N and P flows was investigated in the energy system (III) and the municipal waste system (IV). The main research sources were official statistics, literature, monitoring data, and expert knowledge. The aim was to identify and quantify the main flows of N and P in Finland in the four subsystems studied. Furthermore, the aim was to elucidate whether the nutrient systems are cyclic or linear, and to identify how these systems could be more efficient in the use and cycling of N and P. A final aim was to discuss how this type of an analysis can be used to support decision-making on environmental problems and solutions. Of the four subsystems, the food production and consumption system and the energy system created the largest N flows in Finland. For the creation of P flows, the food production and consumption system (Paper II) was clearly the largest, followed by the forest industry and use of wood fuels and the energy system. The contribution of Finland to N and P flows on a global scale is low, but when compared on a per capita basis, we are one of the largest producers of these flows, with relatively high energy and meat consumption being the main reasons. Analysis revealed the openness of all four systems.The openness is due to the high degree of internationality of the Finnish markets, the large-scale use of synthetic fertilizers and energy resources and the low recycling rate ofmanywaste fractions. Reduction in the use of fuels and synthetic fertilizers, reorganization of the structure of energy production, reduced human intake of nutrients and technological development are crucial in diminishing the N and P flows. To enhance nutrient recycling and replace inorganic fertilizers, recycling of such wastes as wood ash and sludge could be promoted. SFAis not usually sufficiently detailed to allow specific recommendations for decision-making to bemade, but it does yield useful information about the relative magnitude of the flows and may reveal unexpected losses. SFA studies should be supported with other methods such as LCA. Data uncertainties are high in this type of analysis. Use of quantitative uncertainty analysis is therefore recommended. Definition of the system boundaries significantly affects conclusions drawn from SFA results. Sustainable development is a widely accepted target for all human action. SFA is one method that can help to analyse how effective different efforts are in leading to a more sustainable society. SFA?s strength is that it allows a holistic picture of different natural and societal systems to be drawn. Furthermore, when the environmental impact of a certain flow is known, the method can be used to prioritize environmental policy efforts.