Browsing by Subject "embodied cognition"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Fonseca Silva, Paulo de Tarso (Helsingfors universitet, 2017)
    This masters' thesis explored the use of the body, tools, and the environment in craftwork from an embodied cognitive perspective. More specifically the activity studied was wooden boatbuilding. Activity theory was used to map the elements and the dynamics of the wooden boatbuilding activity in relation to the object of work (a wooden gunboat). The research interests (related to body, tools and environment) were positioned among the different elements of the wooden boatbuilding activity (tools, subject, object, outcome, rules, community and division of labor) by following an activity theoretical structure. Previous research has shown that the abilities of the body are quite often overshadowed by the abilities of brain alone, even though cognition is embodied due to its dependency on the characteristics of the agent's physical body. The objective of this research was to seek further understanding on the position of the body and its role in an activity of craft with the use of tools and environment. By having an embodied cognitive perspective, the research looked at the types of materials from the environment that were applied for work, and how material artefacts have contributed to the body's performance during craft. In addition, the research took into account the characteristics of the work environment that enabled the body of craftsmen to work more efficiently. Specifically, the thesis captured a two-day data collection of videos and interviews in the dockyard of Suomenlinna Fortress, based on the method of ethnography. The data collection gathered material for the analysis of the craftwork on a wooden gunboat model, during a process of craft called caulking. For the analysis, the work of five subjects (wooden boat builders) was observed closely. The method applied for analysis of data was thematic analysis, which required a selective process of data, based on relevant or reoccurring themes identified throughout video files. The most representative themes of the activity were framed in sets of images for further interpretation, and in that way enabling the validation of themes and their relevance to the research questions. As a result, the themes identified in the activity of wooden boatbuilding were (1) the abilities of the body, (2) the limitations of the body, (3) the body and the process of sensing, (4) the affordance of tools, (5) tools as mediators, and (6) the affordances or the environment. All these themes were building blocks for conceptualising the role of the body in the craft of wooden boatbuilding, the role of tools in the craft of wooden boatbuilding, and how the environment is used in the craft of wooden boatbuilding. This research concluded that, while activity theory allowed a holistic understanding of a craft activity, such as wooden boatbuilding, embodied cognition was vital for conceptualising the role of the body as a starting point in relation to all elements of the activity, including tools and environment. In addition of certifying the usefulness of this combination (embodied cognition and activity theory), perhaps the most relevant finding of this research was the so-called APDCS (area of potential development of craft skills), which could contextualise the integration among body, tools and environment in the craft of wooden boatbuilding through the development of various tasks.
  • Niiniketo, Viivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro gradu -tutkielman tavoite oli laatia kehollisia sanasto- ja suullisen kielitaidon harjoituksia varhennetun vieraan kielen opetukseen. Työn keskiössä oli monitieteisiin embodied cognition -teorioihin pohjautuva pyrkimys huomioida keho ei vain mielelle alisteisena vaan aktiivisena osana oppimisprosessia. Varhennettu vieraan kielen opetus tarjosi ajankohtaisen kontekstin aiheen tutkimiselle. Tutkielman teoreettisessa osassa selvitettiin kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten pohjalta, miten kehollisuutta voisi parhaiten hyödyntää varhennetun vieraan kielen harjoituksissa. Selvisi, että harjoitusten tulisi olla oppilaille hauskoja, niissä tulisi hyödyntää sanojen ja fraasien toistoa sekä mahdollistaa ja rohkaista oppilaiden oma kielen käyttö ja kommunikaatio vieraalla kielellä. Kehollisuuden osalta selvisi sekä eleiden että koko kehon liikkeen huomattava hyöty vieraan kielen sanojen oppimisessa, joka toteutuu luomalla sanoista monipuolisia representaatioita aistien ja motoriikan avulla. Tärkeää olisi huomioida, että luotu kehollinen representaatio vastaa sanojen merkitystä. Teoriasta esiinnousseen tiedon pohjalta syntyivät raamit harjoitteille. Tutkielman empiirisessä osassa teorian pohjalta laadittuja harjoitteita kokeiltiin käytännössä ja kehitettiin eteenpäin toimintatutkimuksen menetelmällä. Tutkimus toteutettiin osana Zodiak – uuden tanssin keskuksen TALK-hanketta helsinkiläisessä alakoulussa yhteensä kahdeksalla 1. ja 2. luokan saksan oppi-tunnilla syyskuussa 2019. Tutkimuksen aikana syntyi yhteensä 10 erilaista harjoitusta. Aineisto koostui harjoitusten lisäksi tutkijan sekä ryhmien oman opettajan havainnoista oppitunneilta, tutkijan tuntisuunnitelmista ja oppilaiden joka tunnilla täyttämästä kyselylomakkeesta. Aineiston analyysissä selvitettiin, miten teoriasta nousseet periaatteet realisoituivat harjoitteiden käytännön toteutuksessa ja mitä mahdollisia haasteita oppitunneilla ilmeni. Keskiössä olevan laadullisen tiedon rinnalla oppilaiden mielipiteet tulivat määrällisenä aineistona tarkasteluun. Periaatteet realisoituivat harjoitteissa vaihtelevasti. Neljässä harjoituksessa ne toteutuivat hyvin. Erilaisilla liikkeiden variaatioilla ja rajauksilla oli mahdollisuus lisätä toistoa ja oppilaiden mielenkiintoa. Haasteina harjoitteissa nousi esiin oppitunnin rauhattomuus. Lisäksi selvisi, etteivät keholliset harjoitteet välttämättä ole oppilaiden mielestä hauskoja. Huomattava hyöty puolestaan osoittautui oppilaiden rohkeudessa käyttää vierasta kieltä oppi-tunnilla. Teorian mukaan kehollisuuden integroimisesta vieraan kielen opetukseen on huomattavasti hyötyä. Tutkimus osoitti kuitenkin suuren tarpeen selvittää lisätutkimuksilla, miten teorian voi siirtää käytäntöön, jotta hyöty tulisi esiin myös harjoitteiden käytännön toteutuksessa.