Browsing by Subject "emootio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Nuortimo, Antti (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. Understanding of emotional processing is important for the research of mental states. A better understanding of the visual system would facilitate understanding the functioning of the entire brain. Emotions are processed in a complex neural network. The aim of the present Master's thesis is to explore the effective connectivity of the occipital face areas (OFAs) and fusiform face areas (FFAs) during the processing of visual stimuli eliciting negative emotion. Methods. The subjects (n = 16) were young adult male students. Negative and neutral emotion were elicited using visual stimuli from the International Affective Picture System (IAPS). Functional magnetic resonance imaging (fMRI) data were acquired using an MRI scanner. The fMRI data were preprocessed and analyzed using SPM8 software. In order to proceed to the psycho-physiological interaction (PPI) analyses, imaging sessions were concatenated and entered into the analyses as one single session. Subject-level model comprised the following regressors: negative emotion, neutral emotion, baseline and a binary regressor for each functional session to model session effects. An effects of interest F-contrast and a negative emotion t-contrast were defined. Spherical volumes of interest (VOIs) were computed for each subject for the left and the right occipital face area (OFA) and for the left and the right fusiform face area (FFA). The PPI variables were computed for each statistically significant VOI. A standard PPI model was defined. Each of the 4 VOIs was used as source region for all other VOIs. A group-level whole brain analysis was done for each PPI source VOI. Group-level VOI analyses were conducted for all PPI source VOIs. Results and conclusions. In the whole brain analyses statistically significant group-level PPIs were found in the following brain regions: left cuneus, right middle occipital gyrus, right and left inferior occipital gyrus, left lingual gyrus, and the left culmen. VOI analyses demonstrated the strong connectivity in the network consisting of the right OFA and left and right FFAs. Negative emotional content enhances effective connectivity in the bilateral OFA-FFA network.
  • Lundahl, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Moral panics are instances of public anxiety in response to a problem regarded as threatening the moral standards of society. Extant literature on moral panics has then tended to focus on individual deviants. In contrast, this study focuses on a moral panic where the morally objectionable actor is an entire industry which is portrayed as having intentionally manufactured the societal problem for their own personal gain. Thus, this study investigates how does the media create a moral panic around an industry? The context of this study is social media addiction. In order to answer this research question, a longitudinal, mixed methods media analysis of British newspapers in 2015–2019 is conducted. The constructivist media frame analysis then shows that while previously social media addiction was seen as an individual disorder, media then framed social media addiction as a manufactured epidemic. Thus, the study shows that a moral panic around social media addiction was created and that there were increased calls for regulation of the industry. However, it also that as these calls were seen as being responded to by the government, the moral panic dissipated. In addition, an automated text mining analysis also shows that, contrary to extant literature, the media framing does not rely on increasingly emotional rhetoric. The study then firstly contributes to extant literature on moral panics by showing how an industry, instead of groups of individuals, can become seen as the “folk devil”. This happens through powerful metaphors which are formed around social media companies. This can have considerable implications for the industry as even if this particular moral panic around social media addiction may remain short-lived, it may prove to be only one wave in the so-called spiral of signification, in other words, the increasing anxiety towards the social media industry. Secondly, the study also contributes to the understanding of emotions in a moral panic by showing that moral panics do not necessitate increased emotional rhetoric in the media framing. The study concludes with a discussion of the implications of the recent public policy measures in the UK.
  • Nikkanen, Mikko (Helsingfors universitet, 2001)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli edesauttaa emootioiden arkkitehtuurin ymmärtämistä. Kosslynin ja Koenigin (1995) malli johti meidät muodostamaan hypoteesin, jonka mukaan emotionaalinen järjestelmä jakaantuu kahteen erilliseen alijärjestelmään. Toinen näistä järjestelmistä käsittelisi myönteisiä emootioita ja toinen kielteisiä. Ensimmäisen hypoteesimme mukaan oikea hemisfääri olisi erikoistunut kielteisten ärsykkeiden käsittelyyn ja vasen hemisfääri myönteisten ärsykkeiden käsittelyyn. Toinen hypoteesimme käsitteli hemisfäärien välisen asymmetrian muuttumista henkilön emotionaalisen tilan mukaan. Tämän hypoteesin mukaan tietynlaisen emotionaalisen tilan aikaansaaminen syventäisi hemisfäärien välistä asymmetriaa. Tässä yhteydessä puhumme ärsykkeen "kuumasta" käsittelystä. Koetehtävänämme oli myönteisten, neutraalien ja kielteisten ärsykkeiden emotionaalisen latauksen arviointi. Esitimme ärsykkeet joko oikeaan tai vasempaan näkökentän puoliskoon (ns. jaetun näkökentän menetelmä), jolloin saatoimme verrata oikean ja vasemman hemisfäärin suoriutumista sekä itsenäisinä että keskenään. Tulokset eivät tukeneet hypoteesejamme. Mielenkiintoisin esiin noussut ilmiö oli se, että oikea hemisfääri käsitteli neutraaleja ärsykkeitä nopeammin kuin vasen hemisfääri, mutta vain saatettuamme ensin osanottajan myönteiseen emotionaaliseen tilaan.
  • Saarela, Sanna (2012)
    ”Intuitiivinen ohjaajaa – Kohtauksia Kokeilleesta” pohtii intuitiota ohjaajan ja opettajan työvälineenä. Teksti käsittelee intuition ilmenemistä eri muodoissa ja pyrkii pääsemään kosketuksiin subjektiivisen intuition syntyyn. Työn tarkoitus on herättää ajatuksia sosiaalisen älyn ja intuition mahdollisuuksista ohjaustilanteissa ja tuoda julki ohjaajien ”salattua tietoa”. Työssä käsitellään ”Kokeillut” –esityksen prosessia ja kirjoittajan oman ohjaajuuden kehittymistä intuition näkökulmasta dialogissa kolmen ohjaajan ja alan kirjallisuuden kanssa. Aineistona opinnäytetyössä käytetään ohjaajien haastatteluja, muutamaa alan teosta sekä kirjoittajan omia kokemuksia. Opinnäytetyö haluaa nostaa intuitiivisen ajattelun ja tunneälyn samalle viivalle järjellisen ja loogisen ajattelun kanssa. Molemmat ovat tarpeellisia ohjaajan työssä.
  • Melander, Johannes (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkin pro gradu -tutkielmassani Marko Hautalan Leväluhdan (2018) ja Pimeän arkkitehdin (2020) kauhun affektiivisia vaikutuskeinoja ja vaikuttavuutta. Perehdyn niihin sisäistekijän ja tekijän yleisön välisenä retorisena kommunikaationa. Oletettu yleisö tunnistaa tekstistä sen emotionaaliset rakennepiirteet ja kerronnalliset konventiot sekä vaikuttuu kauhusta siten kuin on tarkoitus. Lähestyn romaaneja affektiteorian avulla. Affekteilla on mahdollista tutkia kauhun ruumiillisia ja tiedostamattomia vaikutuksia. Kauhu syntyy tiedostamattomana ja ruumiillisena vaikutuksena, joka muuttuu kognition ja kulttuurisesti käsitetyn prosessin myötä tiedostetuksi tunteeksi ja emootioksi. Tutkielmassani lähestyn koko affektiivista ja emotionaalista prosessia, mutta painotan sitä, miten tiedostamattomia ruumiillisia vaikutuksia luodaan ja miten ne ilmenevät. Kauhun vaikutuskeinoista nostan tutkielmassani tärkeimmäksi affektiivisen ja odottavan lukemiskokemusta määrittävän tunnelman, joka ei ole sidottu objekteihin. Tunnelma suuntautuu kertomuksen tulevaisuudessa odottaviin ja menneisyydestä paljastuviin mystisiin uhkiin. Keskeistä tunnelman muodostumiselle Leväluhdassa ja Pimeän arkkitehdissa on se, että yleisö tuntee empatiaa päähenkilöihin ja pelkää heidän kanssaan sekä heidän puolestaan kauhun uhkia. Kauhistuttavaa tunnelmaa luovat esimerkiksi hirviöiden ja miljöiden uhat. Kauhun vaikutuksista käsittelen abjektiota eli ruumiillisesti, psyykkisesti ja metafyysisesti uhkaavia rajanylityksiä, jotka aiheuttavat pelottavaa inhoa. Analysoin myös henkilöhahmojen ja yleisön kokemaa ahdistusta torjutuista menneisyyden psykologisista kauhuista, jotka kohoavat pintaan kertomuksen psyykkisinä uhkina. Käsitykseni mukaan Leväluhtaa ja Pimeän arkkitehtia voi tulkita sekä psykologisena että metafyysisenä kauhuna, jolloin kauhun affektiivisuus ilmenee ruumiillisina, psyykkisinä ja metafyysisinä vaikutuskeinoina ja vaikutuksina. Kauhu pyrkii affektiivisesti sekä kauhistuttamaan että kiehtomaan yleisöä.
  • Hoikkala, Heini (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, miten lapsen kuolemasta johtuvaa suruprosessia ja siihen liittyviä tunteita käsitellään Anna Elina Isoaron runokokoelmassa Tämänilmaiset (2019). Erittelen tarkkaa lähilukua hyödyntäen sekä teoksen aihetta ja sisältöä että surun tunnetta rakentavia runokeinoja. Keskityn tutkielmassa surun tunteeseen, koska hypoteesini on, että se nousee kaikista teoksen tunteista voimakkaimmin esiin. Tutkielman keskeinen kysymys on, miten teoksen aihe ja siihen valitut runokeinot kommunikoivat keskenään: tukevatko ne toisiaan vai asettuvatko ne ristiriitaiseen suhteeseen toisiinsa nähden. Tutkielma esittää, miten nämä kaksi osa-aluetta pääsevät yhdistymään teoskokonaisuudeksi, jonka eri osat osallistuvat suruprosessin rakentumiseen. Tutkielma asettuu sekä kirjallisuudentutkimuksen että tunteidentutkimuksen piiriin. Lisäksi tutkielmassa tukeudutaan teoskokonaisuuden poetiikkaa käsittelevään teoriataustaan. Näitä yhdistelemällä tutkielmaan luodaan mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä, minkälaisia emootioita, affekteja ja tunteita teoksesta nousee esiin ja miten teoskokonaisuus, eri osastot ja teoksen vaihtuva puhuja-asema vaikuttavat suruprosessin ja surun tunteen ilmenemiseen. Tutkielma osoittaa, että teokseen valituilla runokeinoilla on merkityksensä surun tunteen rakentumisessa. Erilaisilla runokeinoilla luodaan ero tilallisten affektien ja kerronnallisten emootioiden välille. Puhuja-aseman muuttuvat näkökulmat tuovat suruprosessiin useita kokijoita, ja teoksen metalyyrinen puhuja osoittaa, miten haastavaa surun tunnetta on sanallistaa rehellisesti. Typografisella asettelulla, rytmillä, vertailulla, motiiveilla ja muilla runokeinoilla nostetaan esiin surun muotoja ja kerrotaan, miltä suru sen kokijasta todella tuntuu. Teoksen intertekstuaalinen aines tekee yksityisestä surukokemuksesta yleisemmän. Kuolemasta kirjoittamisen perinne näyttäytyy teoksessa elinvoimaisena ja monipuolisesti käytetyt intertekstit syventävät tulkintoja lapsen menetyksestä johtuvasta surusta.
  • Kauppila, Sanna (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aims. This study investigated what kind of emotions work-life evokes in young adults. The aim of the study was to get a full picture on young adults’ emotions that were focused on their work-life. Theory of psychological construction of emotions and emotions circumplex- model was used as the main theoretical framework. Complexity in the concept of emotions makes it challenging subject to study. Emotions in the area of work-life have been studied in the field of organizational psychology, and in these studies the research has focused on examining emotions connected to work engagement or burnout. However, no previous studies exist concerning young adults’ emotions towards work or work-life. Methods. This study is a part of longitudinal FinEdu (Finnish Educational Transitions) study. Young adults’ emotions were examined with an open question which was presented to the research subjects (N=551). The participants were 27-28 years old young adults. The responses were categorized and merged to the circumplex- model of emotions. Results and conclusions. Thirty emotion categories were formed based on young adults’ responses (e.g. joy, anxiety, hope), and 27 of them ended up to the final analysis and as a part of circumplex- model of emotions. In addition, 4 upper categories formed the circumplex- model, which was further divided into 11 lower categories. Work-life raised more positive activating emotions in young adults’ that any other upper categories. The most common emotions that young adults reported were positive activating emotions, such as general positive emotions, joy and excitement. However, young adults also experienced negative activating emotions, such as stress, anxiety and fear. Concerning deactivating emotions, the most common were tiredness or feelings of burnout/exhaustion. As a conclusion, todays’ work-life raised mostly positive activating emotions, and some negative and/or mixed emotions. Negative and mixed emotions can result from todays’ uncertain and demanding work culture. In the future, organizations should invest to the health and wellbeing of young employees.
  • Palosaari, Topi (Helsingfors universitet, 2016)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen Antonio Damasio ja Robert Solomonin emootioteorioita. Emootioiden luonteesta on käyty pitkällistä keskustelua. Tämän johdosta otin tarkasteltavakseni erilaisista lähtökohdista ponnistavat emootioteoriat. Antonio Damasiolle fysiologia on keskeinen tekijä emootioissa, kun taas Robert Solomon katsoo kognitiivisen arvostelman olevan emootion keskeinen tekijä. Metodini tutkielmassa on systemaattinen analyysi. Ensimmäisessä luvussa esittelen lyhyesti Antonio Damasion ja Robert Solomonin ja heidän teoksensa, jotka toimivat tutkielman lähteinä. Toisessa luvussa luon katsauksen emootiotutkimuksen kenttään. Tämä auttaa asettamaan Damasion ja Solomonin teoriat oikeille paikoilleen emootiotutkimuksen kentässä ja toimii samalla johdatuksena emootiotutkimuksen keskeisiin aiheisiin. Kolmannessa luvussa esittelen tarkastelun alla olevat teoriat. Damasio esittää Descarteś Error -kirjassaan(1994), että ihmisellä on primäärisiä ja sekundäärisiä emootioita. Primääriset emootiot ovat yhteistä evolutiivista perustaa ihmisellä ja eläimillä. Sekundääriset emootiot ovat ihmisellä oppimisen tulosta ja ne hankitaan primääristen emootioiden ohjauksen kautta. Descarteś Error -kirjaa myöhemmin ilmestyneessä Self Comes to Mind -kirjassa(2010) Damasio esittää, että ihmisen kaikki emootiot ovat evoluution kokoonpanemia toiminto-ohjelmia. Damasio vertaa emootioiden toimintaa immuunipuolustuksen toimintaan, kun se kohtaa taudinaiheuttajan. Damasion Descarteś Error ja Self Comes to Mind -kirjoissa esittämät teoriat ovat keskenään erilaisia. Robert Solomonin mukaan emootiot ovat ihmisen aktiivista toimintaa, josta olemme myös vastuussa. Solomonille emootioissa keskeistä ovat kognitiiviset arvostelmat, jotka konstituoivat emootiomme. Solomon ei halunnut The Passions -kirjassaan(1976) antaa keholle tai tunteelle roolia emootiossa. Hän lisää kuitenkin teoriaansa keholliset arvostelmat Not Passions Slave -kirjassaan(2003). Solomon näkee nämä keholliset arvostelmat, joihin tunne myös sisältyy, kuitenkin kognitiivisina arvostelmina. Neljännessä luvussa siirryn teorioiden tarkasteluun. Toisessa luvussa, jossa luodaan katsaus emootiotutkimuksen kenttään, saadaan samalla käsitys siitä mitä emootiotutkijat katsovat emootioihin liittyvän. Näitä näkökohtia apunani käyttäen katson miltä pohjalta Damasio ja Solomon teoriansa rakentavat. Lisäksi tarkastelen Damasion ja Solomonin teorioiden emootioiden sisältöjä funktionaalisen analyysitason ja algoritmisen analyysitason kautta. Funktionaalisen analyysitason kautta kaikki emootiot näyttäytyvät kognitiivisina. Algoritmisen tason kautta voidaan emootiosisältöjä analysoida tarkemmin. Tällä tasolla päästään kysymyksiin: tapahtuuko emootioiden prosessointi tiedostetulla vai tiedostamattomalla tasolla, onko emootioilla käsitteellinen vai ei-käsitteellinen sisältö ja ovatko emootiot kognitiivisia vai nonkognitiivisia? Lopuksi yhteenvedossa tuon tutkimustulokset tiivistetysti yhteen.
  • Lindfors, Lasse (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani tarkastelee estetiikassa ja filosofiassa käytettyjä tunnetermejä sekä niihin liittyviä käsityksiä ja teorioita. Työn lähtökohtana on huomio, että tunneilmiöitä koskevaa nykykeskustelua hallitseva emootiolähtöinen näkökulma ei onnistu selittämään taiteen ja tunteiden kytköstä tavalla, joka vastaisi asiaa koskevia intuitioita ja arkipuheessa ilmeneviä käsityksiä. Ennen kaikkea emootiolähtöisillä teorioilla on vaikeuksia selittää tyydyttävällä tavalla tunneilmiöiden kokemusaspektia ja subjektiivisen taidekokemuksen merkityksellisyyttä – taide vaikuttaa olevan meille tärkeää tavalla, joka liittyy nimenomaan sen affektiiviseen puoleen. Lisäksi taiteeseen liittyvät tunneilmiöt ovat usein luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ole mielekästä analysoida emootiolähtöisessä viitekehyksessä. Tyypillisesti propositionaalisia ja intentionaalisia tekijöitä painottava tutkimusote soveltuu huonosti tunteiden ja tunnelmien kaltaisten suuntautumattomien tunneilmiöiden analysoimiseen. Jyri Vuorisen kirjoituksiin (Aitoja ja Alueita, 2001) viitaten esitän, että käsitteellisellä lähtökohdalla on merkittävä tutkimuksen suuntaa ohjaava ja teorian ongelma-aluetta rajaava funktio. Määrittelemällä käsitteiden rajat tietyllä tavalla tutkittavat ilmiöt alkavat näyttäytyä erilaisina. Kuitenkin sanoja kuten ”emootio”, ”affekti”, ”tunne” ja ”tunnelma” käytetään teoreettisessa keskustelussa varsin vaihtelevilla tavoilla ja usein niin, että termejä ei määritellä eksplisiittisesti. Siksi pidän termejä ja käsitteitä painottavaa tutkimusnäkökulmaa perusteltuna. Vaikka tunneilmiöiden kokemusaspektia pidetään intuitiivisesti keskeisenä tunneilmiöiden osatekijänä, se jää yleensä marginaaliseen asemaan emootiolähtöisissä, propositionaalisia ja fysiologisia osatekijöitä painottavissa teorioissa. Pyrin ymmärtämään, miksi ensimmäisen persoonan näkökulma jää niin vähälle huomiolle ja miksi emootiolähtöiset teoriat eivät ole selitysvoimaisia taide-tunne -kytköksen subjektiivisen merkityksellisyyden osalta. Esitän, että tunnetermeihin ja erityisesti sanaan “tunne” liittyy implisiittinen ihmisenä olemisen erityislaadun konnotaatio: voidaan ajatella, että tunneilmiöitä ja tunnekokemusta pidetään merkityksellisinä asioina, koska ne kytkeytyvät jollain tavalla käsityksiimme siitä, mitä on olla ihminen. Vaikka tarkastelen nykykeskustelua kriittisesti, totean, että sille tyypillinen propositionaalisiin ja fysiologisiin tekijöihin keskittyminen on ymmärrettävää metodologisista ja tieteenfilosofisista syistä – subjektiivinen kokemus ja ensimmäisen persoonan näkökulma ovat haastavia tutkimuskohteita varsinkin analyyttisen filosofian ja luonnontieteen näkökulmasta. Tutkielman toinen osa tarkastelee tunnetermejä ja edellä kuvailtua problematiikka historiallisesta näkökulmasta. Kysyn muun muassa, miten ensimmäisen persoonan näkökulma kytkeytyy tunnetermeihin suhteessa laajempiin aatehistoriallisiin teemoihin, kuten muuttuvaan ihmiskäsitykseen ja maailmankatsomukseen. Esitän, että nykyisen emootiokäsitteen keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää Thomas Brownia ja 1800-luvulla yleistynyttä sekulaariin tieteellisyyteen pyrkivää keskustelua. Tunne-sanaan liittyviä konnotaatioita voidaan puolestaan ymmärtää varhaismodernilla aikakaudella tapahtuneen subjektiivisen käänteen kontekstissa: muun muassa René Descartesin, John Locken ja David Humen myötä ensimmäisen persoonan näkökulmaan liittyvistä käsitteistä kuten tunteesta, kokemuksesta ja tietoisuudesta tuli eksplisiittisiä filosofisen ajattelun kohteita. Samalla niistä tuli ideoita, jotka liitettiin ihmisenä olemisen erityislaatuun. Lopuksi esitän, että vastaava ihmisenä olemisen erityislaadun konnotaatio on läsnä nykyisessä sanassa ”tunne” – varhaismodernilla aikakaudella tapahtuneen subjektiivisen käänteen valossa voidaan ymmärtää, miksi tunne-taide kytköstä pidetään eksistentiaalisesti merkityksellisenä ja tärkeänä. Taiteen affektiivinen puoli ei rajoitu kognitiivisten ja fysiologisten osatekijöiden perusteella määriteltäviin emootioihin – se nähdään ihmisenä olemisen erityislaatuun liittyvänä tekijänä.
  • Lawson Hellu, Iris (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ylirajaista hoivaa sekä siihen vaikuttavia tekijöitä intersektionaalisesta näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten sukupuoli, luokka, sukupolvi ja kansalaisuus vaikuttavat ylirajaisen hoivan mahdollisuuksiin ja käytäntöihin. Lisäksi tutkielma tarkastelee hoivavelvollisuuksien neuvoteltavuutta ja tilannekohtaisuutta sekä tunteiden vaikutusta hoivaamisen tapoihin. Tutkielma osoittaa ylirajaisen hoivan olevan monimuotoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat hoivan antajan ja saajan kykyjen ohella kulttuuriset ja moraaliset odotukset, yhteiskunnan rakenteet sekä yksilöllisesti muotoutuvat läheissuhteet ja tunteet. Tutkielma sijoittuu kriittisen perhetutkimuksen ja muuttoliikkeiden tutkimuksen kentille. Tutkimuskysymyksiä lähestytään laadullisten tutkimusmenetelmien avulla. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksän Suomessa asuvan bangladeshilaisen naisen puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, ja aineiston analyysimenetelmänä on hyödynnetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Perheiden ymmärretään tutkielmassa rakentuvan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tekemisen ja merkityksellisinä pidettyjen perhekäytäntöjen kautta. Hoiva on keskeinen tapa tehdä perhettä ja sen tavoitteena on edistää perheenjäsenten hyvinvointia. Käytännössä ylirajainen hoiva tarkoittaa taloudellista, materiaalista ja emotionaalista tukea, vierailuja sekä käytännön apua perheenjäsenten välillä. Vaikka perhesuhteet ovat joustavia sekä ajassa muuttuvia, ovat ne samalla moraalisesti velvoittavia ja erilaisten tunnesidosten muovaamia. Tutkielma tuo esiin, miten hoivaan liittyvät moraaliset odotukset ja käytännöt ovat sidoksissa sukupuoleen ja perheiden luokka-asemaan. Naisiin kohdistuu pääasiassa odotuksia emotionaalisesta ja ruumiillisesta hoivatyöstä. Toisaalta ylirajaisesti annettavan taloudellisen tuen tarve on sidoksissa perheiden taloudellisiin olosuhteisiin. Perheiden keskiluokkaisuus mahdollistaa fyysisen hoivatyön ulkoistamisen perheiden ulkopuolelle sekä pääsyn ylirajaiseen yhteydenpitoon. Lisäksi hoivan odotuksiin vaikuttaa kulttuuriseen sukupolvisopimukseen perustuva sukupolvien välinen työnjako. Aikuisten lasten vastuu ikääntyvistä vanhemmista näyttäytyy haastateltaville itsestäänselvyytenä, mutta he myös odottavat isovanhemmilta aktiivista roolia lastenlasten hoiva- ja kasvatustyössä. Maantieteellinen etäisyys perheenjäsenten välillä haastaa käsitykset hoivan oikeanlaisesta toteuttamisesta. Tutkielma osoittaa, miten naisten kokema syyllisyys poismuutosta sekä rakkaus perheenjäseniä kohtaan ilmenevät intensiivisenä hoivaamisena, kuten päivittäisenä yhteydenpitona ja Bangladeshiin lähetettävinä lahjoina. Samalla huoli läheisistä estää naisia jakamasta avoimesti omaan arkeensa liittyviä ikäviä kokemuksia. Ylirajaiseen hoivaan sisältyy moraalisen velvoittavuuden ja tunteiden lisäksi käytännön toiminta. Hoivaamisen todellisiin mahdollisuuksiin vaikuttavat perheenjäsenten tiedot toistensa hyvinvoinnista ja kyky toimia oikein tilanteen vaatiessa. Perheenjäsenen muutto ulkomaille tekee myös kansalaisuudesta merkittävän hoivaan vaikuttavan tekijän. Naisten ja heidän perheidensä liikkuvuutta rajoittavat Suomen lainsäädäntö ja maahantulokäytännöt, sillä perheenjäsenten väliset vierailut ovat riippuvaisia naisten oleskelulupatilanteesta sekä perheenjäsenten mahdollisuuksista saada viisumi tai oleskelulupa Suomeen. Maahanmuuttolainsäädäntö toimii siten ulossulkemisen mekanismina eikä huomioi ydinperhettä laajempiin perhesuhteisiin sisältyviä vastuita ja velvollisuuksia.
  • Laakso, Severi (Helsingfors universitet, 2015)
    Postmodernin ajan henkeen kuuluu ajatus yksilöllisen merkityksellisyyden korostamisesta myös hengellisissä asioissa. Kirkossa on alettu järjestää aktiivista nuorten aikuisten toimintaa, sillä nuoret aikuiset ovat suurin kirkosta eroava ikäluokka 2010 -luvulla. Tämän tutkimuksen tutkimuskohteena on tamperelainen nuorten aikuisten Varikkomessu ja erityisesti sen ylistys- ja rukousosio. Varikkomessu on postmodernin ajan yksilöitä täynnä oleva yhteisöllinen ja karismaattinen messuyhteisö. Postmodernin yksilön uskonnollisessa elämässä tärkeätä ovat yhteisöllisyys ja kokemuksellisuus. Kokemusten tutkiminen auttaa ymmärtämään, mitä nuori aikuinen kirkossa arvostaa ja sen toiminnalta odottaa. Tutkimus on teoriaohjaava ja tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Ole Riisin ja Linda Woodheadin dialektisen suhteen teoriaa, jonka avulla tutkittiin Varikkomessun sisältöä. Teorian mukaan uskonnollinen kokemus on optimaalisin, kun ihminen elää uskonnollisuuttaan jonkin symbolin kautta yhdessä toisten ihmisten kanssa. Varikkomessu on nuorten aikuisten näköinen messu, johon sisältyvät symbolit herättävät osallistujissa paljon uskonnollisia emootioita. Tässä tutkimuksessa on tutkittu, millaisia emootioita ja kokemuksia nuorten aikuisten Varikkomessun rukous-osio 2010-luvun nuorissa aikuisissa herättää. Kaksi tutkimuskysymystä olivat: mitkä symbolit Varikkomessussa ovat tärkeitä uskonnollisen kokemuksen ja emootioiden kannalta, ja mitä yhteisöllisiä elementtejä kokemuksiin liittyy. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä Varikkomessun toteuttajaa ja osallistujaa sekä havainnoimalla Varikkomessussa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituna yksilöhaastatteluna ja havainnot kerättiin syksyn 2012 aikana. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Pääluokiksi aineiston analyysin pohjalta nousivat kokemukseen vaikuttavat symbolit ja kokemukseen vaikuttavat yhteisölliset tekijät. Tulosten mukaan kokemukseen vaikuttavat tekijät Varikkomessussa ovat aineiston perusteella sekä materiaalisia symboleja että messun toteutukseen ja ilmapiiriin vaikuttavia toteutuksellisia symboleita. Risti on uskonnollisen kokemuksen kannalta tärkein materiaalinen symboli. Toteutukseen liittyvistä asioista messun nuorekas ja nykyaikainen valo- ja äänitekniikkaa sekä audiovisuaalista tekniikkaa hyödyntävä toteutus olivat keskeisiä uskonnollisten emootioiden kannalta. Tulokset osoittavat, että ilmapiirissä tärkeätä olivat kodinomaisuus, rentous ja avoimuus olla omana itsenään messussa. Yhteisöllisillä elementeillä oli tulosten mukaan suuri merkitys uskonnollisen kokemuksen kannalta. Rukouskokemuksiin vaikuttivat ajatus Varikolla kokoontuvasta yhteisöstä Jumalan perheenä, messun sosiaalisuuden korostaminen sekä messun kehittäminen yhteisön voimin. Lisäksi rukousilmaisun monipuolisuuden vaaliminen ja tunteiden ilmaisun vapaus rukousosiossa koettiin tärkeiksi yhteisöllisiksi tekijöiksi Varikkomessussa. Varikkomessussa haastetaan jokaista yhteisön jäsentä rukoilemaan messuyhteisön puolesta. Tutkimuksen mukaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon sisällä on tulevaisuuteen luottavaisina suhtautuvia nuoria aikuisia, jotka haluavat kehittää kirkon messutoimintaa yhteisölliseksi ja kokemusrikkaaksi. Tutkimuksen mukaan rukouselämän kannalta ilmapiiriin ja messun toteutukseen liittyviin asioihin tulisi panostaa kirkossa enemmän. Samalla todennäköisesti vaikutettaisiin positiivisesti kirkon jäsenmäärän säilymiseen. Varikon nuorten aikuisten yhteisön kantavana voimana toimii rukous, joka on sekä yksilöille tärkeää, että yhteisöllisyyden kannalta messun keskeisimpiä ulottuvuuksia.