Browsing by Subject "energiankulutus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-19 of 19
  • Saarinen, Merja; Kurppa, Sirpa; Nissinen, Ari; Mäkelä, Johanna (Ympäristöministeriö, 2011)
    Suomen ympäristö 14/2011
    Kulutuksen ilmastovaikutuksista noin kolmannes ja ravinnepäästöistä yli puolet aiheutuu syömästämme ruoasta. Asumisen ilmastovaikutus taas on noin 30 prosenttia. Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä -raportti pureutuu ajankohtaiseen aiheeseen tarkastelemalla ruoan ja asumisen ympäristövaikutuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi suomalaisten kulutuksen ympäristökuormaan. Teos on Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset ja niistä viestiminen – esimerkkeinä elintarvikkeet ja asuminen -hankkeen loppuraportti. Raportti sisältää uutta tietoa kulutuksen ympäristövaikutuksista ja esittelee uuden tavan viestiä niistä. Ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin avulla kerrotaan 30 erilaisen aterian ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset. Asumisen ympäristövaikutusten tarkastelussa keskityttiin erityisesti arkisten toimintatapojen merkitykseen, joiden yhteenlaskettu vaikutus on yllättävän suuri ja jotka on jokaisen mahdollista toteuttaa ilman suuria investointeja.
  • Amiri, Ali; Emami, Nargessadat; Ottelin, Juudit; Sorvari, Jaana; Marteinsson, Björn; Heinonen, Jukka; Junnila, Seppo (Elsevier, 2021)
    Energy and Buildings 241: 110962
    The construction and use of buildings consume a significant proportion of global energy and natural resources. Leadership in Energy and Environmental Design (LEED) is arguably the most international green building certification system and attempts to take actions to limit energy use of buildings and construct them sustainably. While there has been a wide range of research mainly focused on energy use and emission production during the operation phase of LEED-certified buildings, research on embodied emissions is rare. The aim of this study is to evaluate the efficiency of LEED regarding initial (pre-use) embodied emissions using life cycle assessment (LCA). The study comprised several steps using a designed model. In the first step, three optional building material scenarios were defined (optimized concrete, hybrid concrete-wood, and wooden buildings) in addition to the base case concrete building located in Iceland. Second, an LCA was conducted for each scenario. Finally, the number of LEED points and the level of LEED certification was assessed for all studied scenarios. In addition, a comparison regarding embodied emissions consideration between LEED and Building Research Establishment Environmental Assessment Method (BREEAM) as mostly used green certificate was conducted in the discussion section. The LCA showed the lowest environmental impact for the wooden building followed by the hybrid concrete-wood building. In the LEED framework, wooden and hybrid scenarios obtained 14 and 8 points that were related to material selection. Among these points, only 3 (out of a total of 110 available points) were directly accredited to embodied emissions. The study recommends that the green building certificates increase the weight of sustainable construction materials since the significance of embodied emissions is substantially growing along with the current carbon neutrality goals. As most of the materials for building construction are imported into Iceland, this study is useful for locations similar to Iceland, while overall it is beneficial for the whole world regarding climate change mitigation.
  • Hirvonen, Janne; Heljo, Juhani; Jokisalo, Juha; Kurvinen, Antti; Saari, Arto; Niemelä, Tuomo; Sankelo, Paula; Kosonen, Risto (Elsevier, 2021)
    Sustainable Cities and Society 70 (2021), 102896
    Finland and the European Union aim to reduce CO2 emissions by 80–100 % before 2050. This requires drastic changes in all emissions-generating sectors. In the building sector, all new buildings are required to be nearly zero energy buildings. However, 79 % of buildings in Finland were built before 2000, meaning that they lack heat recovery and suffer from badly insulated facades. This study presents four large-scale building energy retrofit scenarios, showing the emission reduction potential in the whole Finnish building stock. Six basic building types with several age categories and heating systems were used to model the energy demand in the building stock. Retrofitted building configurations were chosen using simulation-based multi-objective optimisation and combined according to a novel building stock model. After large-scale building retrofits, the national district heating demand was reduced by 25–63 % compared to the business as usual development scenario. Despite a large increase in the number of heat pumps in the system, retrofits in buildings with direct electric heating can prevent the rise of national electricity consumption. CO2 emissions in the different scenarios were reduced by 50–75 % by 2050 using current emissions factors.
  • Pakarinen, Suvi (Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2009
  • Vuorentola, Ari-Pekka (Helsingfors universitet, 2013)
    The aim of this research was to measure energy consumption and energy loss through ventilation in the Viikki research farm, as well as to find possible targets to decrease energy consumption. In order to properly achieve an efficient use of energy it is important to first know how much energy is being used and where. In the literature review I found that the greatest energy consumption comes from ventilation, milking, cooling the milk, warming the water, lightning, taking of the manure and feeding. Previous research has shown that most of the energy is used for feeding and milking. Feeding took 133–650 kWh/year/cow. The energy consumption of milking was 380–570 kWh/year/cow. Milking the cows, cooling the milk and washing up the tank were included in energy consumption of milking. If internal combustion engines are used for feeding the overall energy consumption is higher than when electrical engines are used. To determine energy consumption in the Viikki research farm`s barn, measuring devices were installed. Due to the limited number of devises I concentrated on the sources of the highest energy consumption, as was determined from previous research. The reliability of the results from the chosen targets was acceptable, however, measurement of the total consumption of energy of the entire barn was very challenging and its measurement was eventually abandoned. The barn used for this research is an old renovated stone barn where cows are kept unchained. There are 60 to 70 cows, a couple of heifers and 0 to 30 calves in the barn. The total energy consumption of the barn as measured by the devices is 197 475 kWh/year or 0,267 kWh/kg of milk/year. Most of the energy is used for lightning (56 132 kWh per annum) or 0,076 kWh/kg of milk and 823 kWh/cow per annum. Feeding accounted for 42 000 kWh/year or 0,050 kWh/kg/year. The feeding of one cow required 615 kWh a year of energy. The amount of energy used for one kilo of milk was: milking, 0,047; warming 0,041; manure disposal 0,029; and ventilation 0,018 kWh/year. According to my calculations the amount of energy passing through the ventilation system was 580 000 kWh/year.
  • Pesola, Aki; Vehviläinen, Iivo; Virtanen, Elina (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 21.1)
    Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1/2011
    Raportissa tarkastellaan tulevaisuuden energiaratkaisujen vaikutuksia erityisesti asuinrakentamiseen ja asuinrakennuksiin. Vaikutuksia on tarkasteltu ympäristön, talouden ja yhteiskunnan keskeisten seikkojen kannalta. Tehdyillä tarkasteluilla ei pyritä ennustamaan tulevaa kehitystä, vaan luomaan kuvaa mahdollisista kehityspoluista ja niiden vaikutuksista.
  • Pesola, Aki; Autio, Miikka; Alam, Jonas; Ylimäki, Laura; Descombes, Laura; Vehviläinen, Iivo; Vanhanen, Juha (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2016)
    Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1/2016
    Tässä selvityksessä vertaillaan yhdeksän passiivi- ja nollaenergiatalon suunnitteluvaiheen laskennallista energiankulutusta todelliseen toteutuneeseen kulutukseen. Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat erilaisia rakennustyyppejä. Energiankulutustietojen vertailun lisäksi selvityksessä tuodaan esille asukkaiden asumiskokemuksia sekä rakennuttajien ja suunnittelijoiden näkemyksiä rakennusten suunnitteluvalintoihin. Kuudessa tarkastellussa kohteessa toteutunut kokonaisenergiankulutus ylittää suunnitellut arvot. Rakennusten suunnitteluvalinnat ovat kuitenkin pääosin mahdollistaneet hyvän energiatehokkuustason ja toteutunut energiankulutus vastaa yhtä kohdetta lukuun ottamatta energiatodistuksen ET-luokkaa. Kolmen rakennuksen toteutunut energiankulutus on myös alittanut laskennallisen arvon. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomata, että kulutustiedot perustuvat kohteesta riippuen 1–4 vuoden mittausjaksoon. Luotettavamman analyysin tekeminen vaatisi kulutusmittauksia pidemmältä aikaväliltä. Syyt laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen erotukseen ovat kohdekohtaisia eikä erotuksen voida aina arvioida johtuvan rakennusteknisistä asioista. Joissain tapauksissa kulutuserot johtuvat puutteellisista lähtötiedoista. Selvityksessä käytettiin lähtötietoina uusimpia saatavilla olevia energiatodistuksia, mutta kaikkien kohteiden osalta ei ollut kuitenkaan saatavilla ennen rakennuksen käyttöönottoa päivitettyä todistusta. Koska joidenkin rakennusten käyttötarkoitus muuttui kesken rakentamisen eikä päivitettyä energiatodistusta ollut saatavilla, selittää tämä näissä kohteissa eron suunnitellun ja toteutuneen kulutuksen välillä. Tarkasteltujen rakennusten käyttökokemukset ovat olleet kiinteistöhuollon ja rakennuttajien mukaan pääosin hyviä. Hankkeista on tullut oppeja etenkin energiajärjestelmien käytöstä ja toiminnasta ja näitä oppeja on siirretty ja siirretään myös uusiin rakennusprojekteihin. Hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen ja haastatteluiden perusteella rakennusten käyttö ja ylläpito ei käytännössä eroa tavanomaisista rakennuksista. Selvitys osoittaa, että teknologiset ratkaisut rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ovat kypsiä. Haasteet liittyvät lähinnä rakennuksen ja sen energia- ja automaatiojärjestelmän käyttöönottoon sekä asukkaiden kulutustottumuksiin. Näihin voidaan vaikuttaa kiinteistön ylläpitäjän kokonaisvaltaisemmalla käyttöönottokoulutuksella sekä asukkaiden aktiivisemmalla tiedottamisella. Selvityksen tuloksien perusteella suositeltavia käytäntöjä ovat kattavamman ja tarkemman energiankulutusseurannan järjestäminen sekä alamittauksien hyödyntämistä kulutusseurannassa. Lisäksi rakennus- ja energiatekniikkaan liittyvää osaamista suositellaan jaettavaksi aktiivisemmin rakennusten suunnitteluun ja käyttöön osallistuvien toimijoiden kesken. Myös useiden asukkaiden kokema vedon tunne, kohteiden ikkunoiden huurtuminen sekä matkapuhelinten kuuluvuusongelmat suositellaan otettavaksi huomioon tulevissa kohteissa jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden esiin nostamista ongelmista huolimatta monet kyselyihin vastanneista eivät kuitenkaan huomaa asuvansa energiatehokkaassa rakennuksessa, vaan kokemus vastaa heidän käsitystään tavanomaisesta uudesta asuinrakennuksesta.
  • Palttala, Outi; Erat, Bruno (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 32/2009
    Kestävä kylä -tutkimuksessa on dokumentoitu kahden uuden ekokylän, Bromarvin ekokylän ja Kangasalan Yhteiskylän ominaisuuksia ja seurattu niiden asukkaiden elämäntapaa, asumisen ja liikenteen energiankulutusta sekä vesi- ja jätehuoltoa. Kylien paikallista uusiutuvaa energiaa käyttävien lämpölaitosten ansiosta niiden asumisen hiilidioksidipäästöt olivat murto-osa tavanomaisesti rakennettujen vertailualueiden päästöistä. Asukkaiden asenteiden ja elämäntilanteiden merkitys osoittautui jopa rakenteellisia eroja suuremmaksi energiankulutuksen määriä vertailtaessa. Elämäntavan sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin antaa esimerkkien perusteella mahdollisuudet ekologisesti kestävään maaseutuasumiseen.
  • Posio, Mikko (Helsingfors universitet, 2010)
    The aim of this study was to calculate energy consumption of Finnish domestic farms by source books and compare these results with the actual field energy consumption. Base of this study was on Finnish and foreign research, according to which the energy consumption of domestic farms was calculated. Information about actual energy consumption was taken from enquiry executed by Työtehoseura, which was part of project done by Työtehoseura, University of Jyväskylä and Finnish Ministry of Agriculture and Forestry: Biokaasu maataloudessa. The study composed of dairy, cattle, farrow-growing and feederpig farms. Stanchion barn calculated energy consumption in TE-center areas I-II was between 2523–3734 kWh/cowplace/year (avg. 3129kWh) and real energy consumption was 1987–9000 kWh/cowplace/year (mv.5264 kWh). In the TE-center area III the calculated energy consumption was 2585–3796 kWh/cowplace/year(mv.3191kWh) and the real energy consumption was 1630–5024 kWh/cowplace/year (mv.4566 kWh). Parloe stalls calculated energy consumption in the TE-center areas I-II was 2480–4139 kWh/cowplace/year (mv.3310kWh) and real energy consumption was 2631– 6943 kWh/cowplace/year (mv.4571 kWh). In the TE-center area III calculated energy consumption was 2555–4214 kWh/cowplace/year (mv.3385 kWh) and real energy consumption was 1513–7763 kWh/cowplace/year (avg.5134 kWh). Energy consumption of barns for Calfs from 2 weeks to 6 months in the TE-center areas I-II was 445-652 kWh/calf /year (avg.549 kWh) and real consumption was 390-1263 kWh/calf/year (avg. 774 kWh). in the TE-center area III calculated energy consumption was 541-748 kWh/calf/year (avg.645 kWh) and real consumption was 856-1316 kWh/calf/year (avg. 1065). Calculated total energy consumption of barns for Calf from 6 months to slaughter in the TE-center areas I-II was 1143-1745 kWh/calf/year (avg. 1444 kWh) and real consumption was 1630-2567 kWh/calf/year (avg.2065 kWh). In the TE-center III calculated energy consumption was 1392-1994 kWh/calf/year (avg.1693 kWh) and real consumption was 329-1327 kWh/calf/year (avg.689 kWh). In the farrow-growing pig hoconsumption in the TE-center areas I-II calculated energy consumption was 1197-1518 kWh/ pigplace/year (avg.1308 kWh) and real consumption was 1494-3331 kWh/pigplace /year (avg. 2233) TE-center area III calculated energy consumption was 1375-1695 kWh (avg.1327) The real energy consumption can not be found. Fattening feeder pig hoconsumptions calculated energy consumption was in TE-center areas I-II 213-296 kWh/pigplace /year (avg 255 kWh), real consumption was 154-1662 kWh/pigplace /year (avg.489 kWh). TE-center area III calculated energy consumption was 355-438 kWh/pigplace /year (avg 793), The real energy consumption can not be found. Domestic farms energy consumption calculation was succesful. Real energy consumption can not be calculated very precisely from Työtehoseura’s material. Työtehoseura’s material included en-ergy consumption that doesn`t directly relate to farming. Comparison between the calculated and real energy consumption was made only if real consumption was known. In the comparison some conformity with calculated and real energy consumption was found, but there was also big differences.
  • Nissinen, Ari; Alku, Panu; Heine, Pirjo; Heiskanen, Jan; Korhonen, Marja-Riitta; Koski, Pertti; Laitila, Päivi; Lappi, Risto; Laukkanen, Pertti; Lehikoinen, Sari; Lehtonen, matti; Wings, Sujit (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2008
  • Daniels, Ardi (National Consumer Research Centre, 2007)
    National Consumer Research Centre. Working papers 102
    This report is about the life and living in low energy houses in Finland. A new research framework is developed for studying this topic on large scale. This report tries to answer the following questions: Main question: what aspects are relevant for a research framework that can be used to study the behavior of residents in low energy houses? Sub questions: · What are the differences in types of low energy houses, applications and the use of these applications? · How have consumption patterns changed since people are living in a low energy house, from the perspective of the user? · Does living in a low energy house result in a rebound effect? · Does the extent of influence of the resident on the building process of influence the change in consumption pattern? · Does living in a low energy house result in lower total energy consumption than living in a standard house? The newly developed research framework should answer the last sub question. In this report, a preliminary answer is given. Due to a limited amount of available literature expert interviews were first executed. During these discussions the experts provided useful literature, which is also been studied for this research. Five families filled in a diary during one week in the winter of 2006/2007. Also a questionnaire was administered. Afterwards an interview in their houses was held. The methods were mainly used for investigating the behavior of the residents, changes in behavior due to living in a low energy house and use of the technical solutions that aim to decrease the energy consumption. The number of houses in Finland is increasing as is also the amount of energy used. The most important reason for that is an increase in the number of (small) households. Solutions to prevent or even counteract the tendency of increasing energy consumption are being sought. Low energy houses might be an appropriate solution. Information is lacking concerning the number of low energy houses built, however a new label system for energy consumption of houses that will be introduced in Finland in 2007 will likely clarify the situation. In the current report, information is given concerning the technical solutions implemented in the low energy houses: structure of the building (needs to be as simple as possible in order to decrease building costs, installing a more reliable heating system and increase energy efficiency), insulation, windows, lower floor, roof, heating and ventilation system (most important issue for Finnish low energy houses due to the low temperatures; these houses aim to decrease heating energy), heat pumps, fireplace, sauna, tap water, indoor air quality, solar energy and other appliances. Also the technical solutions installed in the houses of the respondents are discussed. It was unknown what the expectations about living in a low energy house of the residents are. It was supposed that also other than ecological or sustainable living aspects were important, which can be summarized in better indoor air quality and financial aspects. It seemed that these were important reasons for the residents to choose for a low energy house, however often they did not have any special expectations about living in a low energy house. Building the house is a difficult task because designing is difficult, as well as choosing the building materials and technical solutions. Information concerning the interrelationships between different energy saving solutions and guidance from designers, constructors and suppliers is lacking. The residents in this study often relied on experiences in their field of action or from relatives. The use of the heating system and then the knowledge of the resident concerning how to use it optimally are essential for a good use. The residents paid much attention to choosing an appropriate system for the house and for their family from a user and energy efficiency perspective. In particular, the men in the families also devoted much attentio
  • Rinkinen, Jenny (Suomen ympäristökeskus, 2010)
    Suomen ympäristö 21/2010
    Tämä media-aineiston analyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että öljyriippuvaisen henkilöauton vaihtoehdot ovat vahvasti esillä nykyisessä energiakeskustelussa. Tutkimus osoittaa, että mediakeskustelu pitää sisällään kilpailevia tulevaisuuskuvia ja poikkeavia perusteluja erilaisille liikenteen energiankäytön ratkaisuille. Analyysin kohteeksi valittiin viiden lehden (Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous ja Vihreä lanka) artikkelit, joissa käsiteltiin eri liikennemuotojen energiankäyttöä, liikenteen päästöjä ja muita energiankulutuksen muodosta johtuvia ympäristöhaittoja. Energiaa käsitteleviä artikkeleita ilmestyi 1.10.–31.12.2009 noin 1320, joista analyysin kohteeksi valittiin liikennettä ja autoteollisuutta energiankäytön- ja tuotannon näkökulmasta käsittelevät artikkelit (hieman alle 200 artikkelia) ja sähkö- ja hybridiautoja (95 artikkelia) käsittelevät artikkelit. Uudet kilpailevat teknologiat, jotka haastavat perinteisen öljyriippuvaisen henkilöauton, ovat paljon esillä suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa. Muutostarve liikenteen energiankäytössä nähdään ennen kaikkea johtuvan liikenteen korkeista hiilidioksipäästöistä. Sanomalehtikeskustelussa korostuu näkemys, että liikkumisen muutos tarpeiden mukaiseksi on ennemmin väliaikainen tila, joka korjaantuu teknologian kehityksen myötä. Vahvin tulevaisuuskuva rakentuu aineistossa päästöttömän henkilöauton ympärille. Erityisesti sähköauton rooli muutoksen mahdollistajana korostuu sekä taloudellisesta, teknologisesta että ympäristöongelmien näkökulmasta. Tiettyjen vaihtoehtojen ja perustelujen vahvistuminen mediakeskustelussa vaikuttaa muun muassa poliittisiin päätöksiin sekä yksityisiin ja julkisiin investointeihin ja rajoittaa muiden vaihtoehtojen tulevaa menestystä. Media-aineisto antaa hyvän mahdollisuuden analysoida miten erilaiset tulevaisuuden odotukset rakentuvat ja miten jotkin niistä nousevat voimakkaimmin esiin. Tutkimus yhdistää diskurssianalyyttisen tutkimusotteen sosio-teknisen järjestelmänäkökulman kanssa, ja tarjoaa näin uuden näkökulman järjestelmien polkuriippuvuuden ja uusien polkujen luomiseen vaikuttavan dynamiikan tutkimiseen.
  • Mattinen, Maija; Heljo, Juhani (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 26/2016
    Monitoring needs have increased in recent years, and answers to various questions related to the energy use of the building stock are needed faster than before. POLIREM model is a calculation model that assesses the effect of different policy scenarios on the Finnish building stock. The model determines the energy consumption and greenhouse gas emissions, and its purpose is to assist in the reporting and scenario work. The model has a strong linkage with the statistical data, and a top-down approach, which makes the POLIREM different from previous bottom-up style building stock models. The POLIREM model was originally developed at the Tampere University of Technology in MS excel environment. In this work, the model was converted into a coded version that ensures flexible scenario building, including ease of updating the input data, as well as enabling further integration of new features and/or data sources. This report provides a technical specification of the python-coded scenario model POLIREM. This report is part of development work to establish national reporting system/evaluation scheme, and fulfils requirements for openness by describing transparently the used evaluation method for building stock modelling.
  • Kilpeläinen, Mikko; Hekkanen, Martti; Seppälä, Pekka; Riippa, Tommi (Ympäristöministeriö, 2006)
    Ympäristöopas
    Pientalon rakennuttaja, joka usein on hämmennyksissä lukuisten määräysten, ohjeiden, neuvojen ja sidosryhmien kanssa oman hankkeensa keskellä, tarvitsee asiantuntevaa opastusta  oman rakennushankkeensa ohjaukseen ja hallintaan. Tämän julkaisun avulla ympäristöministeriö haluaa tarjota pientalon rakennuttajille ja heidän suunnittelijoille ja muille yhteistyökumppaneille konkreettisen apuvälineen pientalohankkeen teknisen laadun hallintaan. Lukijaa ei rasiteta liiallisilla teknillisillä ja taloudellisilla neuvoilla. Oppaassa esitetään joukko yksinkertaisia ja helppoja valintakysymyksiä, joihin vastaamalla kyllä tai ei pientalorakennuttaja itse voi ohjata hankkeensa kosteudenkestävyyden, sisäilmaston laadun, energiankulutuksen ja ympäristövaikutukset haluamalleen tasolle. Kumppaneikseen hän tarvitsee osaavat ja vastuulliset suunnittelijat ja rakentajat. Jokaisen kestävästä, pitkäikäisestä ja laadukkaasta omakotitalosta haaveilevan tai sellaista suunnittelevan perheen kannatta tutustua tähän julkaisuun ja käyttää sitä hyväkseen.   
  • Hilden, Mikael; Karvosenoja, Niko; Koskela, Sirkka; Kupiainen, Kaarle; Laine, Anna; Rinne, Janne; Seppälä, Jyri; Savolahti, Mikko; Sokka, Laura (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 50/2008
    Arvioinnissa tarkasteltiin erityisesti niitä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian ympäristövaikutuksia, jotka voivat syntyä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi. Pääasiassa ilmastonmuutosta hillitsevät toimet, kuten energiansäästö ja uusiutuvan energiantuotannon lisäys, vähentävät myös ilmansaasteiden päästöjä, mutta esimerkiksi puun pienpoltto aiheuttaa pienhiukkaspäästöjä. Kun päästöt tapahtuvat matalalla ja lähellä suuria ihmiskeskittymiä, väestö altistuu suuremmille epäpuhtauksien pitoisuuksille kuin silloin, kun päästöt tulevat korkeista piipuista. Erityisesti on syytä rajoittaa liikenteen ei-pakokaasuperäisiä päästöjä (”katupöly”) kaupungeissa ja puun pienpolton päästöjä tiheästi asutuilla alueilla. Elinkaariarviointiin perustuva skenaarioiden ympäristövaikutusarviointi osoittaa, että polttoaineiden valmistuksen ja käytön yhteenlasketut vaikutukset pienenevät kaikissa tarkastelluissa vaikutusluokissa vuoteen 2005 verrattuna. Tämä johtuu pääasiassa kotimaan käytön vaikutusten vähenemisestä. Polttoaineiden valmistuksen vaikutukset ulkomailla lisääntyvät, mikä johtuu fossiilisten energialähteiden tuonnin kasvusta. Ympäristöanalyysin perusteella typen oksidien ja pienhiukkasten päästöjen rajoittaminen on keskeisin päästövähennystoimenpidealue hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen jälkeen. Monet strategian linjaukset ja toimenpiteet pyrkivät viemään kehitystä kohti energiaa säästävää ja vähemmän luonnonvaroja kuluttavaa tuotantoa ja kulutusta, mutta kokonaiskulutuksena mitattuna muutos vuosien 2005 ja 2020 välillä on skenaarioissa verrattain pieni. Merkittävämpi muutos voi toteutua pitkällä aikavälillä, jos ilmasto- ja energiapolitiikka johdonmukaisesti kannustaa säästämään energiaa ja luonnonvaroja niin, että myös absoluuttinen kulutus pienenee. Aikaisempien ilmasto- ja energiastrategioiden toimenpiteiden seuranta osoittaa, että lukuisia erilaisia energiatehokkuutta edistäviä hankkeita on käynnistetty, mutta merkittäviä rakenteellisia muutoksia energiankulutuksessa ei ole vielä tapahtunut. Osana ilmastopolitiikkaa Suomi on kerännyt kokemuksia ns. Kioton mekanismien soveltamisesta. Tarkastelu osoittaa, että näiden mekanismien avulla voidaan edistää myös yleisiä kehityspoliittisia tavoitteita, mutta tämä edellyttää toiminnan aktiivista suuntaamista myös monenkeskisellä tasolla.
  • Mattinen, Maija; Heljo, Juhani; Savolahti, Mikko (Suomen ympäristökeskus, 2016)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35/2016
    Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 % on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta (ml. liikenne), mikä tarkoittaa, että energia- ja ilmastopolitiikka ovat tiivis kokonaisuus. Vuonna 2016 Suomessa valmisteltiin uutta energia- ja ilmastostrategiaa, johon kuuluu myös skenaarioiden valmistelu. Tässä raportissa esitetty työ tukee strategian valmistelutyötä. Raportti jakaantuu kahteen osaan: rakennuskannan energiankäytön ennustamiseen ja puun pienpolton lisäämisen tarkasteluihin. Työssä tehtiin rakennustyypeittäin perusskenaarion mukainen tarkastelu, joka jatkaa tulevaisuuteen energiatilastojen lukuja vuodesta 2015 aina vuoteen 2050. Perusskenaariolla arvioidaan jo päätettyjen ja toimeenpantujen politiikkatoimien vaikutusta tulevaisuuden kehitykseen. Rakennuskannan energiankäytön osalta tehtiin ennuste peruskehityksestä ja lisäksi matalamman talouskasvun ennuste. Energiankulutus on esitetty sekä hankitun energian tasolla että hyötyenergiana. Varsinaisten asuinrakennusten (pientalot, rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalot) hankitun energian määrässä on pieni laskeva trendi, mutta energiantarve pysyy oleellisesti samalla tasolla tarkasteluajanjaksolla. Aurinkolämmön kehitykselle muodostettiin maltillinen lineaariseen kasvuun perustuva ennuste. Toiseksi työssä tarkasteltiin puun pienpolton lisäämisestä aiheutuvia pienhiukkaspäästöjä ja niiden vaikutusta väestöaltistukseen. Laskentaesimerkin perusteella voidaan todeta, että myös modernien, verrattain vähäpäästöisten varaavien takkojen kasvava käyttö lisää hengitysilman pienhiukkaspitoisuuksia.
  • Antikainen, Riina (Finnish Environment Institute, 2007)
    Monographs of the Boreal Environment Research 27
    Nitrogen (N) and phosphorus (P) are essential elements for all living organisms.However, in excess, they contribute to such environmental problems as aquatic and terrestrial eutrophication (N, P), acidification (N), global warming (N), groundwater pollution (N), depletion of stratospheric ozone (N), formulation of tropospheric ozone (N) and poor urban air quality (N). Globally, human action has multiplied the volume of N and P cycling since the onset of industrialization. Themultiplication is a result of intensified agriculture, increased energy consumption and population growth. Industrial ecology (IE) is a discipline, inwhich human interactionwith the ecosystems is investigated using a systems analytical approach. The main idea behind IE is that industrial systems resemble ecosystems, and, like them, industrial systems can then be described using material, energy and information flows and stocks. Industrial systems are dependent on the resources provided by the biosphere, and these two cannot be separated from each other. When studying substance flows, the aims of the research from the viewpoint of IE can be, for instance, to elucidate theways howthe cycles of a certain substance could be more closed and how the flows of a certain substance could be decreased per unit of production (= dematerialization). IE uses analytical research tools such as material and substance flow analysis (MFA, SFA), energy flow analysis (EFA), life cycle assessment (LCA) and material input per service unit (MIPS). In Finland, N and P are studied widely in different ecosystems and environmental emissions. A holistic picture comparing different societal systems is, however, lacking. In this thesis, flows of N and P were examined in Finland using SFA in the following four subsystems: I) forest industry and use of wood fuels, II) food production and consumption, III) energy, and IV) municipal waste. A detailed analysis at the end of the 1990s was performed. Furthermore, historical development of the N and P flows was investigated in the energy system (III) and the municipal waste system (IV). The main research sources were official statistics, literature, monitoring data, and expert knowledge. The aim was to identify and quantify the main flows of N and P in Finland in the four subsystems studied. Furthermore, the aim was to elucidate whether the nutrient systems are cyclic or linear, and to identify how these systems could be more efficient in the use and cycling of N and P. A final aim was to discuss how this type of an analysis can be used to support decision-making on environmental problems and solutions. Of the four subsystems, the food production and consumption system and the energy system created the largest N flows in Finland. For the creation of P flows, the food production and consumption system (Paper II) was clearly the largest, followed by the forest industry and use of wood fuels and the energy system. The contribution of Finland to N and P flows on a global scale is low, but when compared on a per capita basis, we are one of the largest producers of these flows, with relatively high energy and meat consumption being the main reasons. Analysis revealed the openness of all four systems.The openness is due to the high degree of internationality of the Finnish markets, the large-scale use of synthetic fertilizers and energy resources and the low recycling rate ofmanywaste fractions. Reduction in the use of fuels and synthetic fertilizers, reorganization of the structure of energy production, reduced human intake of nutrients and technological development are crucial in diminishing the N and P flows. To enhance nutrient recycling and replace inorganic fertilizers, recycling of such wastes as wood ash and sludge could be promoted. SFAis not usually sufficiently detailed to allow specific recommendations for decision-making to bemade, but it does yield useful information about the relative magnitude of the flows and may reveal unexpected losses. SFA studies should be supported with other methods such as LCA. Data uncertainties are high in this type of analysis. Use of quantitative uncertainty analysis is therefore recommended. Definition of the system boundaries significantly affects conclusions drawn from SFA results. Sustainable development is a widely accepted target for all human action. SFA is one method that can help to analyse how effective different efforts are in leading to a more sustainable society. SFA?s strength is that it allows a holistic picture of different natural and societal systems to be drawn. Furthermore, when the environmental impact of a certain flow is known, the method can be used to prioritize environmental policy efforts.
  • Rytkönen, Arja; Kirkkari, Anna-Maija (Ympäristöministeriö, 2010)
    Suomen ympäristö 6/2010
    Vapaa-ajan asuminen on suomalaisille tärkeä asia. Mökkejä on lähes puoli miljoonaa, ja vuosittain rakennetaan noin neljä tuhatta kokonaan uutta mökkiä. Tämän lisäksi noin kolme tuhatta mökkiä laajennetaan ja korjataan käytännössä uuden veroiseksi mökiksi. Tässä raportissa on tarkasteltu vapaa-ajan asumista kestävän kulutuksen ja ekotehokkuuden kannalta. Lämmitys ja mökkiliikenne ovat mökkeilyn suurimmat energiakuluttajat. Perinteiset, lähinnä kesäkäytössä olevat puulämmitteiset mökit, joissa on kantovesi ja kuivikekäymälä, ovat energiatehokkaita. Mökkejä on kuitenkin monenlaisia. Vajaa kolmannes mökeistä soveltuu ympärivuotiseen käyttöön, ollen varustetasoltaan jopa vakioasuntojen kaltaisia, jolloin ne myös kuluttavat energiaa monenkertaisesti perinteisiin mökkeihin verrattuna. Raporttiin on koottu ehdotuksia ekotehokkaiden innovaatioiden ja käytäntöjen toteuttamiseksi, eli esimerkiksi miten lämmitysmuotoja, vesi- ja jätehuoltoa sekä kodinkoneiden käyttöä voidaan kehittää ekotehokkaampaan suuntaan. Lisäksi raportissa on käsitelty mökkiliikenteen vaikutuksia, erilaisten ekotehokkaiden ratkaisujen hyväksyttävyyttä sekä erilaisten tulevaisuusskenaarioiden vaikutuksia mökkeilyn ekotehokkuuteen. Hanke oli seitsemän tutkimuslaitoksen yhteisprojekti: Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tampereen teknillinen yliopisto, Tilastokeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja koordinaattorina TTS tutkimus (Työtehoseura).
  • Huomo, Timo (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan älykkään sähköverkon teknologian kotouttamista. Tutkimuksen viitekehys pohjautuu yhtäältä teknologian kotouttamisen tutkimuskirjallisuuteen ja toisaalta kulutuksen energiankäytön ja -käyttäjien tutkimusperinteeseen. Teknologian kotouttamista tarkastellaan myös arjen ja rutiinien näkökulmasta. Tutkin sitä, millä tavoin asukkaat ovat kotouttaneet talossa olevat älykkään sähköverkon ratkaisuja. Lisäksi tutkin sitä, mihin talon suunnittelussa on pyritty ja millaista kuvaa asukkaista energiankuluttajina taloa toteuttamassa olleiden yritysten edustajien puhe heijastelee. Empiirinen tutkimus kohdistuu kerrostaloon, joka on suunniteltu ja toteutettu älykkään sähköverkon ajatuksella. Talon keskeisimpiä älykkään sähköverkon ratkaisuja ovat aurinkosähköjärjestelmä, taloautomaatiojärjestelmä ja energian käytön seurantalaitteisto, talon eristys sekä ilmanvaihto ja sähköauto. Aineistoni koostuu kuuden kerrostaloasukkaan teemahaastatteluista sekä kolmen eri yrityksen edustajan haastatteluista. Haastatteluaineiston analyysissa on hyödynnetty teemoittelua. Lisäksi haastateltavien kertomuksia on tyypitelty omiin ryhmiinsä, jotka muodostuvat edellä mainituista teknologisista ratkaisuista. Tutkimuksen mukaan asukkaat ovat parhaiten omaksuneet heille vaivattomimmat ratkaisut eli aurinkosähköjärjestelmän sekä huoneiston automaatioon kuuluvan kotona/poissa -kytkimen. Aurinkopaneelit nähtiin myös edelläkävijyyden symbolina. Energiankulutuksen seuranta kiinnosti vain osaa haastatelluista. Kiinnostus olikin vähäisempää kuin yrityksissä oli suunnitteluvaiheessa ajateltu. Kulutuksen seuraaminen oli havainnollistanut asukkaille kodin energiankulutuksen tason. Tämä taso nähtiin kuitenkin matalana, eivätkä haastateltavat ole kokeneet muuttaneensa energiankulutustaan saamansa tiedon perusteella. Kerrostalo on suunniteltu vähän energiaa kuluttavaksi ja asukkaita miellyttävätkin matalat asumisen kustannukset sekä asumisen mukavuus. Taloyhtiön hallitus on työskennellyt ahkerasti tukeakseen kotouttamista. Ilmanvaihdon sopivasta lämpötilasta ei ole vielä yhteistä näkemystä. Yhteinen sähköauto jäi vuoden kokeiluksi, kun sitä ei kokeilun jälkeen päätetty lunastaa taloyhtiön käyttöön. Talon suunnittelua ohjannut kuluttajakuva perustuu näkemykseen, että käyttäjillä ei ole suurempia vaikeuksia omaksua teknisiä järjestelmiä ja he toimivat rationaalisesti energiankulutustietoa saadessaan. Yrityksissä oli myös tullut esiin kehitysideoita vuosien aikana. Esimerkiksi kotitalouksien välisen vertailun avulla on mahdollista motivoida asukkaita muuttamaan rutiinejaan ja säästämään energiaa.