Browsing by Subject "energiateollisuus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Heikkinen, Pilvimaari (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, kuinka suomalaiset yritykset ovat kokeneet Euroopan unionin päästöoikeuskaupan ja kuinka he ovat pärjänneet järjestelmän oloissa. Tutkimus tehtiin barometri-tyyppisenä kyselytutkimuksena, jonka perusjoukkona toimi kaikki järjestelmän alaiset yritykset Suomessa. Kokonaistutkimuksen perusjoukon koko oli 161 yritystä, josta kyselyyn vastasi 43 yritystä. Vastausprosentti oli 27%, ja vastanneiden yritysten päästöt kattoivat 61% koko päästökaupan päästöistä Suomessa. Kyselytutkimus suoritettiin lokakuussa 2014 ja yritykset vastasivat kyselyyn anonyymisti. Tutkimukseen osallistuneet yritykset jaettiin kahteen ryhmään toimialan mukaan. Energiateollisuuden ja prosessiteollisuuden ryhmien vastauksia vertailtiin toisiinsa. Yritysten vastauksia vertailtiin myös muiden EU-valtioiden vastaaviin tutkimuksiin, sekä aiempiin suomalaisiin selvityksiin. Yritysten markkina-aktiivisuus on kasvanut järjestelmän alkuajoista ja yritykset käyvät kauppaa yhä useammin sijoitusmotiiveihin perustuen. Päästöoikeussalkun päivitys tapahtuu vähintään puolivuosittain, eikä päästöoikeuksia lainata tai talleteta kauppakausien välillä. Oikeuksien ostokeinoista huutokauppa ei ole saavuttanut suurta osallistujamäärää. Päästöjen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden määrä on kasvanut järjestelmän ensimmäisiin vuosiin verrattuna ja suosituimmat toimenpiteet liittyivät prosessin optimointiin, energiatehokkuusinvestointeihin ja uusiutuvan energian käyttöön. Yritykset arvioivat päästöoikeuden hinnan nousevan maltillisesti vuoteen 2020 mennessä. Ryhmien väliltä löytyi eroja, joista merkittävimmät liittyivät päästöoikeuksien pitkän aikavälin hintaodotuksiin, järjestelmästä koituvien epäsuorien kustannusten nousuun, päästöselvityksen todentajien määrän riittävyyteen, sekä päästökaupasta aiheutuvien kustannusten merkittävyyteen. Vertailussa muiden EU-valtioiden kanssa osoittautui, että suomalaiset yritykset ovat hieman aktiivisempia markkinoilla. Muuten vastaukset olivat hyvin lähellä toisten valtioiden yritysten vastauksia niiltä osin, kuin vastauksia oli mielekästä tehdä.