Browsing by Subject "englannin kieli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 34
  • Virtanen, Päivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Englannin kielen laajamittainen käyttö Suomessa ja muualla maailmassa on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan. Leppänen ym. (2009) tekivät laajan tutkimuksen suomalaisten asenteista englannin kieltä kohtaan. Kyseisen tutkimuksen innoittamana tutkin kotkalaisten sekä lähiseudun täysi-ikäisten asukkaiden asenteita englantia kohtaan. Halusin keskittyä kyseiseen alueeseen, koska vastaavaa Kotkan alueeseen keskittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi tutkimukseni tarjoaa tietoa Kotkan kaupunkistrategiaa Kotka 2025 varten, jossa mm. kansainvälistyminen ja elämänmittainen oppiminen on nostettu esille. Englannin kielen lisäksi kysyin myös asukkaiden mielipiteitä venäjän kieltä kohtaan johtuen kaupungin maantieteellisestä sijainnista lähellä Venäjän rajaa. Tutkimukseen osallistui 203 vastaajaa. Keräsin aineiston online-kyselynä kahden paikallisen Facebook-sivuston, Merikaupunki Kotka ja Puskaradio Kotka 2.0 välityksellä. Lisäksi kysely julkaistiin paikallisen yrityksen sisäisillä kanavilla. Vastausmäärän perusteella näyttää siltä, että asukkaat kokivat aiheen mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Vastausten perusteella asukkaiden suhtautuminen englannin kieleen on erittäin myönteistä. Tulokset ovat melko samansuuntaiset Leppäsen ym. (2009) tutkimuksen kanssa. Tutkimukseni mukaan vastaajat kokevat englannin kielen tärkeäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin ympäri maailmaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin. He olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä nuorten että työikäisten pitäisi osata englantia, mutta ikäihmisten kielitaito jakoi mielipiteitä. Lisäksi vastaajat uskovat, että englannin kieli auttaa lisäämään yhteisymmärrystä. He olivat myös sitä mieltä, että englanninkielentaitoiset asukkaat vaikuttavat Kotkan kaupungin imagoon positiivisesti. Tärkeimmät tekijät, jotka motivoivat vastaajia opiskelemaan englantia ovat Internet, parempi työnsaantimahdollisuus, käyttö työtehtävissä sekä matkailu. Vastaajat ilmoittivat myös, että englannin kielen taidon myötä he kokevat itsensä eurooppalaisiksi ja jopa kansainvälisiksi. Lisäksi he ilmoittivat, että englannin kieli ei kuitenkaan uhkaa Suomen kansalliskieliä. Vertailtaessa englannin kieltä venäjän kieleen, vastaajat ilmoittivat, että he kokevat englannin kielen tärkeämmäksi, koska se mahdollistaa kommunikoinnin laajemmassa mittakaavassa kuin venäjän kieli. Itärajan läheisyys näkyi osassa vastauksia, koska osa vastaajista ilmoitti, että venäjän kieltä tarvitaan paikallisesti varsinkin kaupungissa vierailevien turistien takia.
  • Heinonen, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Advertising has been an area of interest in linguistic research for the past decades due to its pervasiveness and role in shaping our notions and values in society. This study sets out to examine the socio-cultural practices in a specific field of advertising discourse, influencer marketing on social media. Influencer marketing is a recent branch of marketing, brought forth by the popularity of social media. In Influencer marketing, the products are marketed by individual influencers instead of corporations or companies. Brands turn to social media influencers in order to reach a wider audience and to utilize the influencers’ social media presence and their ability to influence their audience to promote their products and to turn this social power into capital. The hypothesis is that this key difference between traditional marketing and influencer marketing. The aim of this study is to present a critical discourse analysis to examine the social context and relationship between the influencer and the reader. The methodologic approach applied to the analysis of the data is critical discourse analysis, more specifically Norman Fairclough’s three-dimensional model. Critical discourse analysis and Fairclough’s model allow focus on the linguistic properties in addition to the production and reception processes of discourse and the socio-cultural practices within discourse. The data and its analysis deemed that influencer marketing reveals consumerist ideologies that promote purchasing of goods as a means to reach happiness and well-being, as presented by the social media influencers.
  • Laitinen, Mikko-Pekka (Uusfilologinen yhdistys, 2007)
    This study reports a diachronic corpus investigation of common-number pronouns used to convey unknown or otherwise unspecified reference. The study charts agreement patterns in these pronouns in various diachronic and synchronic corpora. The objective is to provide base-line data on variant frequencies and distributions in the history of English, as there are no previous systematic corpus-based observations on this topic. This study seeks to answer the questions of how pronoun use is linked with the overall typological development in English and how their diachronic evolution is embedded in the linguistic and social structures in which they are used. The theoretical framework draws on corpus linguistics and historical sociolinguistics, grammaticalisation, diachronic typology, and multivariate analysis of modelling sociolinguistic variation. The method employs quantitative corpus analyses from two main electronic corpora, one from Modern English and the other from Present-day English. The Modern English material is the Corpus of Early English Correspondence, and the time frame covered is 1500-1800. The written component of the British National Corpus is used in the Present-day English investigations. In addition, the study draws supplementary data from other electronic corpora. The material is used to compare the frequencies and distributions of common-number pronouns between these two time periods. The study limits the common-number uses to two subsystems, one anaphoric to grammatically singular antecedents and one cataphoric, in which the pronoun is followed by a relative clause. Various statistical tools are used to process the data, ranging from cross-tabulations to multivariate VARBRUL analyses in which the effects of sociolinguistic and systemic parameters are assessed to model their impact on the dependent variable. This study shows how one pronoun type has extended its uses in both subsystems, an increase linked with grammaticalisation and the changes in other pronouns in English through the centuries. The variationist sociolinguistic analysis charts how grammaticalisation in the subsystems is embedded in the linguistic and social structures in which the pronouns are used. The study suggests a scale of two statistical generalisations of various sociolinguistic factors which contribute to grammaticalisation and its embedding at various stages of the process.
  • Aarnivuo, Laura (Helsingfors universitet, 2016)
    Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lihavuutta käsitteleviä sanomalehtiartikkeleita. Olen valinnut aineistooni artikkeleita Daily Mailista ja Telegraphista, jotka molemmat ovat Britanniassa julkaistavia sanomalehtiä. Olen kerännyt aineistoni kyseisten lehtien nettisivuilta. Aineistossani on 17 artikkelia kummastakin lehdestä. Tutkielmassani pyrin luomaan yleiskatsauksen siihen, miten artikkeleissa käsitellään lihavuutta. Tarkastelen muun muassa sitä, keitä artikkeleissa esiintyvät lihaviksi kutsutut henkilöt ovat, minkälaisia kuvia artikkeleissa on, millä tavoilla teksteissä määritellään lihavuus, minkälaisia seurauksia lihavuudella esitetään olevan sekä miten lihavuuteen ja lihaviin ihmisiin reagoidaan. Tutkin myös, minkälaisia metaforia lihavuuden yhteydessä esiintyy ja minkälaisia syitä lihavuuden takana nähdään olevan. Vaikka käytän tutkimuksessani pääasiassa kvalitatiivista lähestymistapaa, on siinä mukana myös kvantitatiivisia elementtejä. Olen muodostanut kummankin lehden artikkeleista pienen korpuksen, josta olen AntConc -ohjelman avulla selvittänyt eri lihavuus-sanojen esiintyvyyttä. Artikkeleiden välillä oli suuria eroja lähestymistavoissa ja aiheissa. Osa artikkeleista oli lähinnä viihteellisiä, mutta monessa artikkelissa oli vakavampi lähestymistapa, kuten lääketieteellisten lihavuuteen liittyvien tutkimustulosten esittely tai kannanotto poliitikkojen lihavuuden vähentämiseksi suunnittelemiin veroihin. Useammassa artikkelissa kerrottiin, kuinka yksi tai useampi julkisuudenhenkilö suhtautui vartalonkokoonsa. Useassa Telegraphissa julkaistussa artikkelissa oltiin huolestuneita brittiläisten lasten lihavuudesta. Etenkin Daily Mailin artikkeleissa käsiteltiin useammin naisten kuin miesten lihavuutta ja suhdetta omaan vartaloonsa. Aineistossani oleviin Daily Mailin artikkeleihin oli myös valittu useammin naisten kuin miesten kuvia, vaikka artikkelissa oltaisiin käsitelty lihavuutta yleisellä tasolla eikä johonkin tiettyyn henkilöön liittyen. Lihavuuden nähtiin monessa artikkelissa johtuvan liiallisesta epäterveellisen ruoan syömisestä. Lasten kohdalla vanhempia syytettiin usein näiden lihavuudesta. Monessa artikkelissa kerrottiin laihdutuskokemuksista tai suositeltiin laihdutusta lihavuuden torjumiseksi. Yleisesti ottaen lihavuus nähtiin ilmiönä, josta oli sekä yhteisölle että yksilölle haitallisia seurauksia. Esimerkiksi lihavuuden negatiiviset vaikutukset terveydentilaan, itsetuntoon ja valtiontalouteen olivat usein toistuvia teemoja. Lihavuus saattoi myös johtaa pilkatuksi ja kiusatuksi tulemiseen.
  • Metsälä, Charlotte (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja käytetään ensimmäisen luokan varhennetun englannin kielen opetuksessa suomalaisissa kouluissa, sekä verrata miten ne eroavat kolmannen luokan A1-englannin kielen opetuksesta. Lisäksi tutkin millä tavoin ikäspesifiset vaatimukset on huomioitu opetuksessa; mikä on äidinkielen ja kohdekielen suhde opetuksessa ja opetusaktiviteeteissa; millaisia aktiviteetteja näihin opetusmenetelmiin ja työtapoihin sisältyy; mitä opetusmateriaaleja käytetään varhennetussa englannin kielen opetuksessa; sekä millaisia motivaatiostrategioita on mahdollisesti nähtävissä varhennetussa kielenopetuksessa. Tutkielman teoriaosuudessa käsittelen niitä opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita aineistossa on käytetty tai jotka ovat aineiston analyysin kannalta tärkeitä. Näistä merkittävimmät ovat viestinnällinen kieltenopetus, kielisuihku/kielisuihkutus, Total Physical Response (TPR) -menetelmä sekä Audiolingvaalinen menetelmä. Lisäksi esittelen aiempia tutkimuksia varhennetusta kieltenopetuksesta. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin äänittämällä, videoimalla ja havainnoimalla kolmea varhennetun englannin kielenopetuksen ryhmää kahdessa koulussa sekä havainnoimalla kahta kolmannen luokan A1-englannin ryhmää. Havainnoinnin apuna käytettiin observointilomaketta, jossa oli valmiita kategorioita. Observointien jälkeen näiden luokkien opettajia haastateltiin täydentämään havainnointia sekä selvittämään heidän näkemyksiään ja asenteitaan. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2015. Aineisto litteroitiin opettajan osalta kokonaan ja oppilaiden kohdalla osittain. Tämän jälkeen havainnointiaineisto luokiteltiin, observointilomakkeen kategorioita päivitettiin sekä analysoitiin etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Haastattelut litteroitiin, käännettiin suomenkielisten vastausten osalta englanniksi ja analysoitiin. Tuloksista käy ilmi, että varhennetussa englannin kielenopetuksessa käytetään ensisijaisesti kielisuihkutusta, TPR-menetelmää ja toistamisharjoituksia. Tutkimukseen osallistuneella kolmannella luokalla sen sijaan ei ollut käytössä mitään selkeää opetusmenetelmää ja opetus oli oppikirjalähtöistä. Varhennetussa kieltenopetuksessa ikäspesifiset vaatimukset oli huomioitu painottamalla suullisia taitoja ja pelillisyyttä. Varhennetussa kieltenopetuksessa koulussa B äidinkielen ja kohdekielen suhde oli n. 50/50, mutta koulussa A äidinkieltä käytettiin runsaammin kuin kohdekieltä. Tyypillisimmät aktiviteetit koulussa A olivat kulutetun ajan mukaan pelit ja leikit sekä kertojen mukaan erilaiset toistamisharjoitukset. Koulussa B erilaiset pelit olivat yleisimmät aktiviteetit sekä ajallisesti että kertojen mukaan. Koulussa A käytettiin runsaasti interaktiivisen valkotaulun ohjelmistoa, digitaalista ääntä tai musiikkia, sekä kuvia. Koulussa B käytettiin myös interaktiivista valkotaulua, mutta ohjelmisto oli suppeampi. Koulussa B oli hieman laajemmin erilaisia opetusmateriaaleja.
  • Repo, Moona (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Olen kiinnostunut tutkimaan, millä eri tavoin englannin kieli näyttäytyy ruotsin kielessä sekä kuinka merkittävässä roolissa englannin kieli on ruotsin kielellä kirjoitetuissa kirjoitelmissa. Tarkastelen, kuinka usein ja millä eri tavoin englannin kieli vaikuttaa ruotsin kieleen. Lisäksi tarkastelen, kuinka monella eri tapaa englannin kieli tulee esiin yksittäisissä kirjoitelmissa sekä millaisia eroavaisuuksia kirjoitelmien välillä esiintyy. Tutkielman aineistona on viisikymmentä B1-ruotsin ylioppilaskirjoitusten pidempää kirjoitelmaa. Kirjoitelmat on kirjoitettu syksyn 2019, kevään 2020 ja syksyn 2020 ylioppilaskirjoituksissa. Kirjoitelmien aiheita ovat muun muassa musiikki, opinnot, asuminen, hyvinvointi sekä politiikka ja mielenosoittaminen. Aiheiden lisäksi myös kirjoitelmien muoto vaihtelee. Vaadittava muoto voi olla esimerkiksi kirje, mielipidekirjoitus, blogiteksti, raportti tai artikkeli. Tutkimusmenetelmäni on kielellinen analyysi, jonka avulla olen tarkastellut kirjoitelmien kieltä. Tämän jälkeen olen ryhmitellyt kirjoitelmista havaitsemani englannin kielen vaikutukset sekä pyrkinyt löytämään kirjoitelmien välillä olevia yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia. Tulokset osoittavat englannin kielen vaikuttavan ruotsin kieleen merkittävästi. Kirjoitelmat sisältävät kahdeksaa eri englannin kielen vaikutusta. Viidestäkymmenestä kirjoitelmasta kolmekymmentäneljä kirjoitelmaa sisältää englannin kielen vaikutusta. Kirjoitelmat sisältävät vaihtelevasti yhdestä seitsemään eri englannin kielen vaikutusta yhdestä yhdeksääntoista kertaan. Kielten välinen sukulaisuus, opiskelijoiden kielitaitotaso sekä muut kirjoitelmien kirjoitushetkenä vallinneet ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa englannin kielen merkittävään vaikutukseen kyseisissä kirjoitelmissa. Tutkimukseni tulokset ovat aiempien tutkimusten tulosten mukaisia. Aineiston suhteellisen suppean määrän vuoksi tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan ole yksinään kovinkaan yleistettäviä. Tutkimus antaa kuitenkin verrattain mielenkiintoisen käsityksen, kuinka englannin kieli vaikuttaa nykypäivänä suomalaisten B1-ruotsin opiskelijoiden ruotsin kieleen.
  • Nevalainen, Terttu; Rissanen, Matti; Taavitsainen, Irma (2015)
    Nykykielten laitoksen oppimateriaalia ; 2
    Miten ja miksi englannista on tullut maailmankieli? Miksi englanti on tieteen lingua franca? Miksi englannin oikeinkirjoitus on niin merkillistä? Mistä on englannin rumat sanat tehty? Englanti mainosteksteissä ja internetissä, englanti nuorten kielenä. Englannin kielen oppikirjojen tarkastelua ja silmäyksiä näytelmäkäännöksiin, sankaritaruihin ja hyperteksteihin… Helsingin yliopiston tutkijoiden artikkelikokoelma tarkastelee englannin kielen kehitystä ja nykytrendejä monipuolisesti ja havainnollisesti. Kirja on tarkoitettu englannin opettajille ja opiskelijoille sekä muille kielestä kiinnostuneille.
  • Aulio, Emili (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee työntekijöiden asenteita, tuntemuksia ja kokemuksia englannin kieleen liittyen suomalaisilla työpaikoilla. Kansainvälistymisen, viestintäteknologian kehittymisen sekä globalisaation vaikutuksesta erilaisten työyhteisöjen kieli on muutoksessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten näihin muutoksiin ja kielenkäyttöön suhtaudutaan työntekijätasolla: se pyrkii vastaamaan kysymyksiin kielitaidon riittävyydestä, yritysten kielilinjauksista ja kielitaito-odotuksista. Lisäksi se tarkastelee kielen vaikutusta sosiaalisiin tilanteisiin työyhteisössä. Tutkielma kytkeytyy sosiolingvistiseen kieliasennetutkimukseen ja yritysmaailman kielipolitiikasta tehtyyn tutkimukseen. Aineistona on kyselylomake, johon vastasi 30 työntekijää viiden eri alan yrityksestä. Vastaajien äidinkieli on suomi, mutta he käyttävät työssään englannin kieltä. Tutkimuksessa havaittiin, että englannin kieltä käytetään laajasti erilaisissa yhteyksissä työpaikalla. Vaikka moni vastaaja koki kielitaitonsa riittäväksi, aiheutti englannin kielen käyttö kuitenkin myös negatiivisia tuntemuksia, esimerkiksi epävarmuutta ja kokemuksia itseilmaisun rajallisuudesta. Suullinen kielenkäyttö koettiin haastavampana kuin kirjallinen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että virallinen, kirjattu kielipolitiikka ja erilaiset kielilinjaukset puuttuvat useista yrityksistä. Englannin kielen taito näyttäytyy työpaikoilla olettamuksena, ja kielikäytännöt muotoutuvat ilman virallisia linjauksia eri tavoin neuvottelemalla tai osallistujien äidinkielestä tai kielitaidosta riippuen. Linjausten puuttuminen koetaan myös hankalana ja turhauttavana. Asenteet englannin kieltä ja sen tarpeellisuutta kohtaan ovat kuitenkin tulosten mukaan myönteisiä, eikä kieltä tai sen käyttöä koeta uhaksi suomen kielelle. Englannin kieli nähdään tarpeellisena, jopa välttämättömänä kansainvälistyvän työelämän ja kilpailukyvyn kannalta. Englannin kielitaidolla on käyttäjälleen myös henkilökohtainen hyöty, ja kielitaitoa ollaan valmiita kehittämään.
  • Antturi, Sofia (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma tarkastelee, miten ja missä tilanteissa turvapaikanhakijat käyttävät englannin kieltä. Lisäksi selvitetään sitä, kuinka käytännöllisenä turvapaikanhakijat pitävät englannin kieltä, erityisesti verrattuna suomen kieleen. Tutkielman taustatiedoissa on esitelty turvapaikanhakuprosessia vuosien 2015-2016 poikkeuksellisen tilanteen valossa, kielen merkitystä kotoutumiselle sekä englannin kielen merkitystä maailmanlaajuisena yleiskielenä eli lingua francana. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että englannin kielellä olisi myös turvapaikanhakijoille suuri, vaikkakin rajallinen, merkitys. Tätä oletusta tutkielma pyrkii osaltaan arvioimaan. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja sen aineisto koostuu yhdeksästä vuonna 2016 toteutetuista haastatteluista. Haastatellut turvapaikanhakijat olivat iältään 25-30-vuotiaita, kahdeksan miestä ja yksi nainen. He puhuivat sujuvasti englantia ja enemmistö oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teemoittelua. Analyysin perusteella haastatteluista nousee esille neljä teemaa: englannin kieli lähtömaassa, turvapaikanhakuprosessi Suomessa, englannin kielen merkitys sekä suomen kielen merkitys. Osallistujat kertoivat käyttävänsä englannin kieltä Suomessa päivittäin monissa eri yhteyksissä. Suurin osa haastatelluista käyttää englannin kieltä kaikessa kanssakäymisessään suomalaisten kanssa, jopa lääkärissä ja virallisissa yhteyksissä, kun heillä olisi mahdollisuus käyttää tulkkia. Tutkimuksen perusteella ilmeni, että englannin kieltä ei kuitenkaan pidetä tärkeänä tulevaisuuden kannalta, vaan haastatellut toivovat saavansa jäädä Suomeen ja opiskella suomen kieltä. Suurin osa haastatelluista ei pitänyt englannin kieltä merkityksellisenä osana kotoutumista, vaan uskoivat suomen kielen oppimisen auttavan yhteiskuntaan ja suomalaisuuteen sopeutumisessa. Muutama haastateltu aikoi kuitenkin soveltaa englannin kielen taitojaan jatkamalla opintojaan Suomessa. Oletus englannin kielen suuresta merkityksestä turvapaikanhakijoille ei siis saanut yksiselitteistä tukea tämän tutkimusaineiston valossa.
  • Suutari, Salla-Mari (Helsingfors universitet, 2016)
    Englanti on globaali kieli, jota käytetään laajasti työelämässä, tieteessä ja populäärikulttuurissa. Englanninkielisiä sanoja käytetään korvaamaan ruotsinkielisiä sanoja puhutussa, mutta myös kirjoitetussa kielessä. Eri naistenlehdet ovat suunnattu eri ikäryhmille, mutta niissä käsitellään usein samoja teemoja. Tämän vuoksi naistenlehdet ovat hyvä tutkimuskohde englanninkielen käytölle nykyruotsissa. Tutkielman aineistona ovat Ruotsissa julkaistavat naistenlehdet Amelia ja Tara (3 numeroa kummastakin), joista on jätetty pois mainokset ja haastattelut. Aineistosta on poimittu englanninkieliset sanat ja sanat, jotka ovat muodostuneet englannin kielen sanoista viime aikoina (ord med engelskt inslag; OMEI). Sanat on luokiteltu Svenska Akademins ordlistan (SAOL) mukaan vakiintuneisiin ja vakiintumattomiin sanoihin. Aineisto on analysoitu ensin laskemalla sanojen määrä lehtien kullakin teema-alueella ja suhteuttamalla se kunkin teema-alueen sivumäärään. Sen lisäksi sanojen käyttöä on tutkittu sisältöanalyysilla, sen selvittämiseksi, miksi jotain tiettyä ilmausta käytetään tietyssä kohdassa (Why that now?). Yhteensä OMEI-sanoja oli Amelian numeroissa 182 ja Taran 122. Lehtien sisältö jakautui seuraaviin teemoihin: ajankohtaista, ihmissuhteet, kauneus & muoti, liikunta, terveys, ruoka, sisustus, matkat, kulttuuri ja muut. Eniten sanoja sekä Ameliassa että Tarassa oli matkat-teemassa. Sanoja käytettiin sekä ruotsinkielisen vastineen asemesta että tilanteissa, joissa ruotsinkielistä sanaa ei ole tai se ei ole käyttökelpoinen. Käytetyissä sanoissa oli eroja lehtien välillä ja vaikutti siltä, että sanat oli kohdennettu lukijakunnan mukaan. Sanoja käytettiin harkitusti ja niillä oli tarkoitus; esim. herättää huomiota, häivyttää tai korostaa viestiä sekä vaikuttaa ajankohtaiselta. Englanninkielisiä sanoja käytetään ruotsinkielisissä naistenlehdissä paljon, mikä viittaa siihen että englannilla on merkittävä rooli myös ruotsalaisten naisten arkielämän kielessä.
  • Hekanaho, Laura (Helsingin yliopisto, 2020)
    This dissertation examines present-day generic and nonbinary uses of English 3rd person singular pronouns from a sociolinguistic perspective. Investigated are generic uses of singular they, he, she, he or she, and the neopronouns ze and xe. In addition, singular they, ze and xe are studied in nonbinary contexts. What connects these pronouns is their relevance to gender-fair language use; who is allowed representation in language? With data from a large online survey (n=1128), the study explores both types of pronouns from three related aspects: usage, acceptability, and attitudes. The participants include both cisgender and transgender participants, and both native and non-native speakers of English, the latter comprising native Finnish and Swedish speakers. The survey produced both quantitative (usage, acceptability) and qualitative data (attitudes). The participants’ attitudes towards the pronouns are explored using thematic analysis, while logistic regression analysis is employed to investigate the effect of the background variables (e.g. age, gender) on usage and acceptability. The results demonstrate overwhelming support for singular they in both generic and nonbinary contexts. In generic contexts, gendered pronouns were rejected as gender-exclusive, whereas singular they was preferred specifically for its inclusivity and ease of use. In nonbinary contexts, while many participants objected to nonbinary pronouns in general, singular they was accepted considerably more often than either of the neopronouns. Nonbinary pronouns were most often rejected due to perceiving gender as a binary construct. In contrast, supporters of nonbinary pronouns recognized the role of language in providing representation to individuals, arguing that any pronoun a person chooses for themselves should be acceptable. The nonbinary participants (n=79) also favored they over the neopronouns as their personal pronoun. These participants elaborated on their relationship with pronouns, revealing a strong but complex relationship between pronouns and identity. Overall, these responses highlighted the importance of using a person’s chosen pronouns. The participants described feelings of validation and acknowledgment when others respected their pronouns, and feelings of invalidation and alienation when others misgendered them or refused to use their pronouns.
  • Rossi, Juhana (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielmassa tutkitaan englannin kielen kielioppaita ja niiden sisältämien normatiivisten eli preskriptiivisten kieliohjeiden vaikutusta amerikanenglantiin. Tutkielman alkupuolella esitellään englannin kielen kielioppaisiin liittyvät teoreettiset peruskäsitteet (kielioppi, deskriptivismi, preskriptivismi, vakiintunut kielenkäyttö eli englanniksi usage) sekä kielioppaiden lyhyt historia ja tyyppijärjestelmä. Jälkipuolella tutkitaan, kuinka kielioppaiden preskriptiivinen kielen kuvaus on vaikuttanut luonnolliseen kielenkäyttöön Yhdysvalloissa 1990-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun alussa. Historiallisessa tarkastelussa englannin kielen preskriptiiviset kielioppaat syntyivät 1700-luvun lopulla, jolloin englannin kielen sanastoa, oikeinkirjoitusta ja kielioppia pyrittiin standardisoimaan. Usein standardisointityötä sävytti preskriptiivinen kielen rakenteiden kuvaus, joka pyrkii ohjaamaan kieliyhteisöä käyttämään oikeana pidettyä kieltä ja karttamaan vääränä pidettyä kieltä. Englannin preskriptiiviset kielioppaat ovat vakiinnuttaneet asemansa auktoriteetteina, joita kieliyhteisössä käytetään silloin kun halutaan selvittää, onko jokin ilmaisu hyvää vai huonoa englantia. Tutkielmassa muodostetaan otos kolmesta preskriptiivisestä kieliohjeesta, jotka on määritelty kahdessa Yhdysvalloissa 1960-luvulla julkaistussa tunnetussa kielioppaassa. Otoksen kieliohjeet edustavat kolmea eri ajatusta, jotka ovat seuraavat: 1) Kieltä pitää käyttää siten, että sanojen merkitykset pysyvät tarkkarajaisina. 2) Sanojen etymologiaa täytyy kunnioittaa. 3) Sanojen merkityskenttää ei saa laajentaa kielen sisäisen logiikan vastaisesti. Aluksi otokseen valittujen kieliohjeiden alkuperä selvitetään kielihistoriallisten hakuteosten ja kielioppaista kootun HUGE-tietopankin avulla. Sitten ohjeiden vaikuttavuutta tutkitaan korpuslingvistiikan keinoin eli tarkastelemalla sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti sitä, kuinka ohjeita on noudatettu luonnollisen kirjoitetun ja puhutun kielen näytteissä. Näytteet on kerätty kahdesta korpuksesta eli laajasta kielinäytteiden kokoelmasta. Lisäksi 1960-luvulla määriteltyjä kieliohjeita verrataan siihen, kuinka ne on määritelty ja analysoitu 1990-luvun lopussa julkaistussa kielioppaassa. Vastauksena tutkielman kysymyksenasetteluun havaitaan, että tutkielman otokseen valituista kolmesta preskriptiivisestä ohjeesta kahta noudetaan yhä luonnollisessa kielenkäytössä. Sen sijaan yhtä otoksen ohjeista eli kieltoa käyttää adverbia hopefully lauseadverbiaalina noudatetaan luonnollisessa kielenkäytössä enää harvoin. Tutkielmassa esitetään tiedossa olevan kirjallisuuden valossa tähän mennessä yksityiskohtaisin ja kattavin analyysi kieliohjeesta, joka koskee hopefully-adverbin käyttöä lauseadverbiaalina. Johtopäätös on, että korpuslingvistiikkaa ja HUGE-tietopankkia hyödyntävä metodi soveltuu hyvin preskriptiivisten kieliohjeiden historian ja vaikuttavuuden tutkimukseen.
  • Oinonen, Heta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suullinen kielitaito on tärkeä osa-alue vieraiden kielten opetuksessa. Koska suullinen osaaminen on osa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, voidaan olettaa, että suullista kommunikaatiota opetetaan ja arvioidaan yläkoulun vieraiden kielten opetuksessa. Tutkielma tarkastelee englannin suullisen kielitaidon arviointia suomalaisissa yläkouluissa. Tutkielmassa analysoidaan On the Go -oppimateriaalisarjan valmiita suullisia kokeita. Tutkielmaa varten haastateltiin myös neljää yläkoulun englannin opettajaa. Tutkimus suoritettiin analysoimalla kahta eri aineistotyyppiä. Suulliset kokeet analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä jakamalla tehtävät kategorioihin tehtävätyypin mukaan. Suullisissa kokeissa oli neljä eri tehtävätyyppiä, jotka ovat ääneen lukeminen, roolileikit, sanojen selitys ja tuottamistehtävät. Seitsemännen ja kahdeksannen luokan kokeissa aiheet olivat lähellä nuorten arkielämää, mutta yhdeksännen luokan kokeissa aiheet olivat vaativampia ja abstraktimpia. Tutkimukseen osallistui myös haastattelun muodossa neljä yläkoulun englanninopettajaa. Haastattelut toteutettiin touko-kesäkuussa 2019. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla, jonka jälkeen ne litteroitiin ja käännettiin englanniksi. Haastatteluaineisto kuvaa eri opettajien metodeja englannin kielen suullisen osaamisen arviointiin. Kolme neljästä opettajasta järjestää suullisia kokeita esimerkiksi erilaisten haastattelujen avulla. Yksi opettaja ilmoitti käyttävänsä oppimateriaalien valmiita suullisia kokeita. Yksi opettaja ei käytä lainkaan suullisia kokeita, vaan arvioi suullista kielitaitoa oppituntien aikana. Opettajat käyttävät omia arviointiasteikkojaan suullisten suorituksien arvioinnissa. Yksi opettaja kertoi arvioivansa esitelmät numeerisella arvosanalla. Opettajat suosivat sanallista arviointia, jotta oppilaat tietävät omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Opettajien mielestä viestin välittyminen on tärkeää, kun arvioidaan suullista kielitaitoa. Yksi opettaja kertoi kiinnittävänsä erityistä huomiota ääntämiseen, kun taas muut opettajat ilmoittivat yleisen sujuvuuden ja ymmärrettävyyden olevan tärkeintä.
  • Kempas, Ilpo (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2020)
    Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja, A. Tutkimuksia
  • Kempas, Ilpo Tapio (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2016)
    Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja; A.tutkimuksia
  • Balck, Anton (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia englannin ja suomen kielille ehdotettujen lingvististen fetissien toteutumista suomalaisessa monikielisessä aikakauslehtimainonnassa mainoksissa esiintyvien visuaalis-kielellisten klusterien avulla. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu suomalaisen mainonnan toistuvasti käyttävän englantia monissa mainoksen osissa, mutta prototyyppisten rakenneosamääritelmien ulkopuolelle jäävien erilaisten merkkien ja leimojen kieltä ja sen osuutta vieraiden kielten symbolisen käytön fetissinmuodostuksessa ei ole tutkittu. Tutkimuksen avulla täydennetään monikielisen lehtimainoksen profiilia ja tuotetaan lisää tietoa suomen ja englannin kielten yhteistoiminnasta suomalaisen monikielisen aikakauslehtimainonnan kontekstissa. Tutkimus toteutettiin keräämällä 23 monikielistä lehtimainosta ja analysoimalla niissä olleita 32 yleiskielistä englannin- tai suomenkielistä tekstiä sisältävää klusteria kontekstrakenteineen. Erityistä huomiota kiinnitettiin klusterien kielellisen sisällön välittämän tiedon luokitteluun ja klusterien edustamaan lehtimainoksen funktionaaliseen vaiheeseen sekä näiden tekijöiden synnyttämien jaotteluiden paljastamiin monikielisten mainostekstien kielivalinnan tendensseihin. Tutkimuksessa havaittiin olemassaolevista kielellisistä fetisseistä näyttöä englannin kieleen liitetyistä neutraaliuden ja trendikkyyden assosiaatioista sekä suomen kieleen liittyvästä luotettavuuden assosiaatiosta. Mainosklusterien havaittiin lisäksi noudattavan yllättävää johdonmukaisuutta eri tiedon tyyppien ilmaisemiseen käytetyssä kielivalinnassa, mukaan lukien englannin erityisestä sopivuudesta alkuperän osoittamiseen ja suomen erityisestä sopivuudesta tiedon uutuudesta välittämiseen. Uusien sopivuustendenssien ollessa ristiriidassa vaikuttavien käsitysten lingvistisistä fetisseistä kanssa todetaan kielen sujuvuudella ja ytimekkyydellä olevan tutkitun kaltaisten klusterien kielivalintaan suurempi vaikutus kuin laajemmilla kielten symbolisilla assosiaatioilla.
  • Ahlsved, Karl-Johan; Mandeville, Hugo; Weissenberg, Kim von (WSOY, 1979)
  • Nokelainen, Meeri (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. During the past ten years, there has been some studies about the Finns’ language proficiency and how they perceive English language (EF EPI, 2019; Eurobarometer, 2012; Grasz & Schlabach, 2011; Leppänen ym., 2009; Niemi & Ruuskanen, 2018; Virtanen, 2019). However, these studies have not studied these topics from one occupation’s point of view. The research aims to describe, analyse and interpret the class teachers’ perceptions of their language proficiency and of English language. In addition, the results of the study were compared to the previous studies (Leppänen ym., 2009; Niemi & Ruuskanen, 2018; Virtanen, 2019), and the answers of the less experienced class teachers and the more experienced teachers were compared to each other. Methods. The study was carried out as a qualitative survey research. The data was collected from the questionnaire, in which 32 class teachers answered. Other studies’ indicators were adapted in the questionnaire, and it had both open-ended and close-ended questions. A classification was used as the method of the data analysis. The data was sorted adequately depending on the question type, and in a way that it was comparable to the results of the previous studies. Results. The class teachers told that they know many foreign languages. The class teachers’ most proficient language was English, as almost everyone rated their proficiency as good or excellent. The less experienced class teachers rated their level of English and Spanish higher than the more experienced teachers, whereas the more experienced teachers rated their level of Swedish and German higher than the less experienced teachers. According to the answers, the class teachers perceived English language mainly positively and thought that the knowledge of English is an important skill to have. There were some differences found between the less experienced class teachers and the more experienced ones. It seemed that the more experienced teachers perceived English a little bit more negatively than the less experienced ones. The class teachers’ expectations of their own competence, in this case of their language proficiency, was at the high level. In addition, they thought that the knowledge of English and other foreign languages was an important skill to have. According to the expectancy-value theory (Eccles, 1983, as cited in Viljaranta, 2017, it can be said that the class teachers are committed to the ongoing or future task of early language teaching.
  • Mönkkönen, Ilkka (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of this thesis consisting of four published research articles is to uncover factors that explain the variation among a set of negators in litotes-type adverbial phrases (Article I), contrastive constructions (Article II), and constructions in which negators are used independently (Article III). The aim is also to provide evidence of transfer of negation from the nominal clause to the matrix clause (negative raising, NR) with four verbs expressing thinking and assumption (Article IV). The data of the thesis are drawn from two corpora. Articles I and II are based on a select corpus of 19 Old English (OE) texts. The compilation of this corpus of 641,321 OE words, both prose and glosses, was planned in view of the various text types, dialects and periods of OE. In articles III and IV the examples were searched one by one from the DOEC. The analysis of the data was based on both qualitative and quantitative research methods. The combined method proved to be beneficial in providing answers to the research questions and in constructing comprehensive accounts of the use of negators in the data. The findings of article I suggest that the variation among the negators in litotes-type adverbials may partly be explained by the author’s dialect, and partly by text type. Such adverbials, which mainly occur in narrative texts, point to language contact through translation. The adverbials are stylistically marked and are used as embellishments. The results of article II indicate that contrastive constructions are mainly used as rhetorical means to emphasize ideas that the author considers important. The preponderance of such constructions in homilies and other texts which are intended to influence people point to genre-based variation. The use of special rhetorical devices, such as anaphora and antimetabole, belong to literary style. Article III indicates that the adverb nese is used in answers to both affirmative and negative polar questions. The negator nic occurs a few times as an answer word to polar questions in which a response in the first person singular is expected. Na, which has given PDE no in answers, occurs in responses to polar questions and in polar-alternative questions. The findings of article IV suggest that the variation between matrix clause negation and nominal clause negation with four verbs indicating thinking or assumption in a complex sentence is due to pragmatic factors. It seems that negative raising is used as a hedge to lessen the impact of an opinion in OE. The extension of the notion of negation to subclausal units in two of the articles, opens up new perspectives to the study of negation in OE, which so far has mainly focused on the particle ne and sentential negation.
  • Niemelä, Sinikka (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä tutkielmassa perehdytään kaksikielisen ja monikielisen identiteetin muodostumiseen. Termeille kaksikielinen ja monikielinen löytyy monia kielitieteellisiä määritelmiä, mikä aiheuttaa useita kieliä puhuville ongelman heidän määritellessään omaa kieli-identiteettiään. Tarkoituksena oli selvittää mitkä taustatekijät vaikuttavat näiden identiteettien muodostumiseen, ja minkälaisia asenteita useampikielisillä henkilöillä on kieliä ja kieli-identiteettejä kohtaan. Aiempi tutkimus on osoittanut, etteivät suomalaiset usein miellä vieraan kielen taitojaan riittäviksi ollakseen monikielisiä. Asenteet englantia kohtaan ovat Suomessa kuitenkin myönteisiä, ja englannin kieli nähdään tärkeänä ja hyödyllisenä – jopa tärkeämpänä ja hyödyllisempänä, kuin toinen kotimainen, ruotsi. Tutkimuksen hypoteesi on, että useat vastaajat pitävät kaksikielisyyttä kahden kielen täydellisenä hallintana, tai kahden kansalaisuuden seurauksena, ja että nuoret tunnistavat olevansa kaksi- tai monikielisiä useammin kuin vanhemmat vastaajat. Tässä työssä tietoa kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli 40 kysymystä, jotka liittyivät vastaajien kieli- ja perhetaustaan, kielenkäyttöön sekä kieliasenteisiin. Kyselyyn vastasi 210 henkilöä, jotka asuvat tai ovat asuneet Suomessa ja puhuvat sekä englantia että jotain muuta kieltä päivittäisessä elämässään. Kyselyä jaettiin Facebookissa sellaisissa ryhmissä kuin ”Finnish people living abroad” sekä ”Americans in Finland”. Vastauksia analysoitiin ristiintaulukoimalla vastaukset seuraavan keskeisen kysymyksen kanssa: ”Do you identify with being bilingual or multilingual?” (”Tunnistatko itsesi termeistä kaksikielinen tai monikielinen?”) Avokysymyksiä analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Näin saatiin tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat identiteettien muodostumiseen, ja miten termit kaksikielinen ja monikielinen ymmärretään. Tutkimus osoittaa, että alle 26-vuotiaat identifioivat itsensä useammin kaksikielisiksi kuin vanhemmat vastaajat, jotka olivat hieman useammin monikielisiä. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat vanhempien kielitausta, ystävien kanssa käytetyt kielet sekä myönteinen asenne eri kielten oppimista ja käyttämistä kohtaan. Äidinkielistä aksenttia pidettiin keskeinenä perustana kaksikielisyydelle, muttei monikielisyydelle. Vastaajien kesken ilmeni erilaisia ajatuksia termien merkityksistä; toiset edellyttivät kaksikielisyydeltä kahden kielen täydellisestä hallintaa ja toiset taas suhtautuivat omaan arkielämän kielenkäyttöönsä riittävänä perustana kaksikielisyydelle. Tutkimus vahvistaa hypoteesit oikeiksi. Vaikka kaksikielisyyden määritelmää pidetään tiukempana kuin monikielisyyden, kumpaakaan ei pidetä täysin yksiselitteisenä. Perheen merkitystä ei tulosten perusteella voi kiistää, sillä monet vastaajat kertovat ensikielellään olevan erityinen merkitys ja arvo. Useat vastaajat perustavat identiteettinsä nimenomaan ensikielensä varaan, vaikka he käyttäisivätkin arkielämässään jotain muuta kieltä tai kieliä enemmän.