Browsing by Subject "englanninopetus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Pystynen, Jenni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia kansainvälisenä kommunikaation kielenä, lingua francana (ELF), ja sen ilmenemistä lukion pitkän (A1) englannin oppimateriaaleissa. Englanti on globaali kieli, jota puhutaan enemmän toisena ja vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tämän vuoksi on tärkeää, että oppilaat kuulevat myös muiden kuin englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja ja heidän välisiään keskusteluja (ELF-tilanteita). Lisäksi englannin kansainvälistä roolia painotetaan vuoden 2015 opetussuunnitelmassa, joten sen tulisi näkyä opetusmateriaaleissa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä aksentteja opetusmateriaalien äänitteillä kuullaan ja millaisissa tilanteissa. Tutkielman aineistona ovat kolmen kurssin oppikirjat kahdesta englannin oppikirjasarjasta, Otavan julkaisemasta Insights-sarjasta sekä Sanoma Pro:n julkaisemasta On Track-sarjasta. Aineistoksi valikoituivat näiden kuuden kirjan tekstit sekä tehtävät ja niiden äänitteet. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään oppikirjojen sisältöanalyysi, jossa selvitetään, mitä aksentteja kirjojen äänitteillä voidaan odottaa kuultavan ja millaisissa konteksteissa. Toisessa osassa kuvataan äänitteiden aksenttianalyysi. Analyysissa tunnistettiin ja luokiteltiin äänitteillä kuultavat aksentit ja tilanteet, joissa niitä kuullaan. Aksentit kategorisoitiin Kachrun (1985) englannin käytön piirien mukaan sisä- ulko-, ja laajenevaan piiriin. Kategorisoinnin tulokset esitetään kvantitatiivisesti, mutta kontekstit, joissa aksentteja kuullaan analysoidaan kvalitatiivisesti. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että molemmissa sarjoissa sisäpiiriin kuuluvat aksentit ovat selkeässä enemmistössä ulko- ja laajenevaan piiriin kuuluviin aksentteihin nähden. Tämä osoittaa, että molemmat sarjat painottavat englantia äidinkielenään puhuvien henkilöiden aksentteja. ELF-tilanteita on molemmissa sarjoissa erittäin vähän ja kaikissa tilanteissa on sisäpiiriin kuuluva puhuja yhtenä osapuolena. Nämä tulokset osoittavat, että oppikirjat eivät täysin ota huomioon opetussuunnitelman korostamaa englannin kielen kansainvälistä roolia. Tämä lisää opettajien työmäärää, sillä heidän täytyy tuottaa lisämateriaaleja kursseille, mikä vie aikaa muulta opetukselta.
  • Päkkilä, Jenni (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen roolia lingua francana, globaalina maailmankielenä, lukion pitkän (A1) englannin On Track -oppikirjasarjassa. Englantia käytetään nykyisin maailmanlaajuisena kommunikoinnin kielenä, jonka lisäksi englantia puhutaan huomattavasti enemmän toisena tai vieraana kielenä kuin äidinkielenä. Tällä muuttuneella englannin kielen asemalla on myös vaikutuksia englannin opetuksen tavoitteisiin ja sisältöön. Siinä missä englantia on perinteisesti opiskeltu hyvin vahvasti Brittein ja Pohjois-Amerikan kohdekulttuureihin nojaten, nykykäsityksen mukaan opetuksessa tulisi painottaa enemmän kielen globaalia asemaa. Opetuksessa olisi tärkeää huomioida kansainväliset kommunikointitaidot ja kulttuurienväliset kohtaamiset. Syksyllä 2016 käyttöönotetut uudet opetussuunnitelmat sekä perus- että lukio-opetuksessa painottavatkin aiempaa voimakkaammin englannin asemaa lingua francana ja sen huomioimista opetuksen sisällössä. Tutkielma pyrkii selvittämään miten On Track -oppikirjasarjan tekijät ovat huomioineet englannin aseman lingua francana työssään. Tämä tehdään monimenetelmätutkimuksen keinoin. Tutkimuksen ensimmäinen, laadullinen osa käyttää aineistona tekijöiden haastatteluja, joiden pohjalta tarkastellaan tekijöiden ajatuksia ja mielipiteitä englannista lingua francana sekä sitä, miten uusi opetussuunnitelma on vaikuttanut tekijöiden työskentelyyn. Tutkimuksen toinen, määrällinen osa tutkii äänitekäsikirjoituksiin pohjautuen kolmen ensimmäisen On Track -kirjan ääninauhojen aksentteja sekä niiden keskinäisiä suhteita. Aksenttien lisäksi äänitekäsikirjoituksista huomioidaan tekijöiden ohjeistukset ääninäyttelijöille aksenttien voimakkuuden suhteen. Yhdistämällä nämä kaksi menetelmää tutkielma pyrkii oppikirjan tekijän näkökulmasta valottamaan englannin roolia lingua francana kirjantekoprosessissa niin kirjan sisällön kuin siihen liittyvien äänitteiden suhteen. Tekijöiden roolia ei ole aiemmissa saman aihepiirin tutkimuksissa juurikaan huomioitu. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että On Track -sarjan tekijät pitävät englantia lingua francana erittäin tärkeänä osana englannin oppikirjojen sisältöä ja kokevat onnistuneensa sen esiintuomisessa. Tekijöiden mukaan globaali näkökulma on keskeinen osa englannin opetusta ja täten sen huomioiminen oppikirjatyössä on heille usein automaattista. Tästä syystä tekijät eivät juurikaan koe uuden opetussuunnitelman vaikuttaneen englannin lingua franca -aseman näkyvyyteen On Track -sarjassa. Aksenttitutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin selvää, että kirjojen ääninauhoilla olevat englannin aksentit noudattavat edelleen pitkälti perinteistä linjaa, ja englantia äidinkielenään puhuvat ovat selkeässä enemmistössä verrattuna muihin puhujiin. Äänitekäsikirjoituksista voidaan myös huomata, että tekijät usein ohjeistavat ääninäyttelijöitä varomaan voimakasta korostusta silloin, kun kyseessä ei ole standardiaksentti.
  • Seitaniemi, Siiri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielma käsittelee ympäristödiskurssia ja sen muutosta lukion englannin oppikirjoissa vuosien 2003 ja 2015 lukion opetussuunnitelmien perusteiden välillä. Suomessa opetussuunnitelmien perusteet ohjaavat oppikirjojen sisältöjä. Vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteissa ympäristöarvoja painotetaan enemmän kuin vuoden 2003 perusteissa, minkä pitäisi näkyä myös oppikirjoissa. Oppikirjojen sisältö voi vaikuttaa opiskelijan arvomaailmaan ja sen kautta käytökseen. Oppikirjoissa esiintyykin ympäristöön liittyviä implisiittisiä olettamuksia (assumptions), jotka voivat vaikuttaa opiskelijoiden ympäristöarvoihin ja -asenteisiin. Tutkimuksen pohjana on kaksi vastakkaista ympäristöön liittyvää perspektiiviä: pinnallinen ekologia (shallow environmentalism) ja syväekologia (deep ecology). Pinnallisessa ekologiassa puututaan ympäristöongelmien välittömiin syihin, kun taas syväekologiassa pyritään muutokseen yhteiskunnallisella ja kulttuurisella tasolla. Tutkimuksen tarkoitus on paljastaa oppikirjoissa esiintyvät näihin perspektiiveihin liittyvät olettamukset, jotta saadaan tietää, mitä ympäristöön liittyviä arvoja ja asenteita opiskelijoille välittyy oppikirjoista. Tutkielma vertailee SanomaPro:n julkaisemia lukion englannin oppikirjasarjoja ProFiles ja On Track. ProFiles-sarja on vuonna 2003 julkaistun lukion opetussuunnitelman perusteiden mukainen, kun taas On Track on vuoden 2015 perusteiden mukainen. Molemmissa sarjoissa on kahdeksan kirjaa, ja tutkielman aineistoon sisällytettiin molempien sarjojen kaikkien kirjojen päätekstit. Tutkimus on luonteeltaan sekä määrällinen että laadullinen ja siinä hyödynnetään ekolingvistiikan ja kriittisen diskurssianalyysin keinoja. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitetään, onko ympäristödiskurssin määrä muuttunut sarjojen välillä analysoimalla, kuinka monessa päätekstissä esiintyy ympäristöön liittyviä teemoja tai perspektiivejä. Toisessa vaiheessa selvitetään, millaisia ympäristöön liittyviä olettamuksia teksteistä löytyy ja miten ne välittyvät opiskelijalle. Kolmannessa vaiheessa tunnistetut olettamukset kategorisoidaan sen mukaan, edustavatko ne pinnallista ekologiaa vai syväekologiaa, jotta saadaan selville, onko sarjojen välillä tapahtunut muutosta näiden perspektiivien välillä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ympäristödiskurssin osuus on yli kaksinkertaistunut oppikirjasarjojen välillä. Tämä muutos mukailee opetussuunnitelmien perusteiden välillä tapahtunutta muutosta. Laadullisessa tutkimuksessa tunnistettiin yhteensä neljä olettamusta, jotka edustivat pinnallista ekologiaa ja kolme olettamusta, jotka liittyivät syväekologiaan. Olettamuksia välitettiin teksteissä niin kielellisin keinoin kuin kontekstin avulla. Tulokset osoittavat, että pinnallinen ekologia on vallitseva perspektiivi molemmissa sarjoissa, eli muutosta yhdestä perspektiivistä toiseen ei ole tapahtunut sarjojen välillä.
  • Aimonaho, Leni (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielma käsittelee englannin kielen kansainvälisen roolin näkymistä englannin kielen opetuksessa suomalaisessa kontekstissa. Englannista on tullut globaali maailmankieli, ja ihmiset, jotka eivät puhu englantia äidinkielenään, käyttävät kieltä pystyäkseen kommunikoimaan toistensa kanssa. Tämän vuoksi on tärkeää, että opiskelijoita valmistetaan jo kouluaikoina käyttämään englantia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Tutkielman tarkoitus on selvittää, eroaako vuonna 2016 käyttöön otettava opetussuunnitelma edellisestä opetussuunnitelmasta sen suhteen, miten englannin kielen globaali rooli otetaan siinä huomioon. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan eri kulttuurien esittelyä perusopetuksen yläkoulun englannin kielen oppikirjoissa sekä sitä, miten opetussuunnitelmassa annetut ohjeet eri kulttuurien käsittelemiseksi englannin kielen opetuksessa on otettu oppikirjoissa huomioon. Tutkielmassa tutkitaan vuoden 2004 ja vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita sekä kahta uuden opetussuunnitelman mukaisesti päivitettyä oppikirjasarjaa: Otavan vuonna 2015 julkaisemaa Top-sarjaa sekä SanomaPro:n vuosina 2014–2015 julkaisemaa Spotlight-sarjaa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen: opetussuunnitelmia tutkitaan kvalitatiivisen vertailevan analyysin avulla, ja molemmista kirjasarjoista analysoidaan 7., 8. ja 9. luokkien tekstikirjat kvalitatiivisella sisällön analyysilla. Oppikirjoja analysoitaessa keskitytään paitsi viittauksiin eri kulttuureista, myös näiden kulttuuristen viittausten konteksteihin. Analyysin avulla tutkielmassa selvitetään, miten oppikirjat ovat tulkinneet ohjeet, joita opetussuunnitelmassa on annettu englannin kielen kansainvälisen roolin käsittelemiseksi. Tutkimuksen pohjalta on selvää, että vanhassa opetussuunnitelmassa keskityttiin englannin opetuksessa kohdekulttuuriin eli niihin maihin, joissa englantia puhutaan pääkielenä. Uusi opetussuunnitelma sen sijaan painottaa englannin kielen globaalia roolia, ja sen mukaan on tärkeää, että oppilaat oppivat käyttämään englantia monissa kansainvälisissä tilanteissa. Myös uuden opetussuunnitelman mukaan kirjoitetuissa oppikirjoissa muidenkin kuin pääkielenään englantia puhuvien maiden kulttuurit ovat vahvemmin esillä kuin aiemmin. Kuitenkin suurin osa kulttuurisista viittauksista on edelleen niistä maista, joissa englanti on pääkieli, ja näiden maiden kulttuuria käsitellään syvällisemmin kuin niiden maiden, joissa englantia puhutaan toisena tai vieraana kielenä. Syy siihen, että oppikirjat eivät täysin vastaa uuden opetussuunnitelman vaatimuksiin, saattaa olla siinä, että oppikirjojen kirjoittajat ovat tulkinneet opetussuunnitelmassa annetut ohjeet eri tavalla. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että englannin kielen opettajien tulee olla entistä tarkempia sen suhteen, että opetussuunnitelmassa painotettua englannin kielen globaalia roolia käsitellään opetuksessa.
  • Talvitie-Sirén, Reeta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielma tarkastelee autenttisen lastenkirjallisuuden käyttöä alakoulun englanninopetuksessa. Tutkielma perustuu ajatukseen lukutaidon tärkeydestä nykypäivän tietoyhteiskunnassa sekä kirjallisuuden ja lukemisen merkityksestä lukutaidon ylläpitäjänä ja edistäjänä. Kouluympäristössä lukemisen tärkeyttä voidaan korostaa kokonaisille ikäluokille kerrallaan, ja tätä mahdollisuutta tulisikin hyödyntää laajalti yli oppiainerajojen. Lukeminen vierailla kielillä hyödyttää paitsi lukijan yleistä lukutaitoa, myös kyseisen vieraan kielen oppimista ja hallintaa. Autenttinen vieraskielinen kirjallisuus tarjoaa erityisen suuria mahdollisuuksia kyseisen kielen ja kulttuurin opiskeluun varsinaisten kielenoppimista varten valmistettujen materiaalien ohelle. Vieraalla kielellä lukemisella nähdään olevan monia hyötyjä sanavaraston laajentumisesta ja autenttisen kielen rakenteisiin tutustumisesta aina kulttuurisen kompetenssin rakentumiseen sekä kriittisen ajattelun taitojen oppimiseen. Kirjallisuuden integroiminen vieraan kielen opetukseen kohtaa kuitenkin usein haasteita, joista suurimmat liittyvät kielitaidoltaan heterogeenisten oppilasryhmien parissa työskentelyyn sekä sopivien kirjallisten tekstien löytämisen käytännön hankaluuksiin. Myös sopivien tekstien valitsemiseen opettajilta kuluva aika koetaan haasteena. Näihin haasteisiin vastaamiseksi tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälainen englanninkielinen autenttinen kirjallisuus on alakouluikäisten englanninopiskelijoiden mielestä paitsi mielekästä ja kiinnostavaa, myös kielelliseltä vaativuudeltaan sopivan tasoista heidän omaa lukemistaan ajatellen. Tutkielman kaksi ensimmäistä tutkimuskysymystä kartoittavat oppilaiden käsityksiä englanninkielisestä kirjallisuudesta osana omaa englannin opiskeluaan sekä kirjavinkkauksen hyötyjä ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia haasteita koskien sen käyttöä vieraan kielen opetuksessa. Kolmas tutkimuskysymys selvittää niitä kirjallisuuden piirteitä, joiden perusteella alakouluikäiset englanninopiskelijat kokevat tietynlaiset kirjat paitsi mielenkiintoisiksi ja mielekkäiksi, myös kielelliseltä tasoltaan sopivan haastaviksi. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, johon osallistui ryhmä helsinkiläisen alakoulun viidennen luokan oppilaita (yhteensä 14 oppilasta). Osana tutkimusta Helsingin kaupunginkirjaston erikoiskirjastovirkailija piti oppilasryhmälle kirjavinkkauksen englanninkielisistä lastenkirjoista. Tutkimuksen varsinainen aineisto kerättiin kirjavinkkauksen jälkeen kahdella oppilaille suunnatulla kyselytutkimuksella. Ensimmäinen kysely toteutettiin heti kirjavinkkauksen jälkeen ja toinen reilun kolmen viikon päästä ensimmäisestä. Kyselyiden avulla kartoitettiin oppilaiden ajatuksia sekä kirjavinkkauksesta ja siinä esitellyistä kirjoista, että laajemmalti englanninkielisen lastenkirjallisuuden lukemisesta ja käyttämisestä osana englanninopetusta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että autenttista kirjallisuutta ja vieraskielistä kirjavinkkausta voidaan hyvin hyödyntää jo nuorten oppilaiden kanssa alakoulun englanninopetuksessa. Oppilaat kokivat englanninkielisen lastenkirjallisuuden lukemisen positiivisena ja mielekkäänä, kunhan luettavat kirjalliset materiaalit ovat paitsi mielenkiintoisia myös kielelliseltä haastavuustasoltaan sopivia. Sekä kirjojen koettu relevanttius että sopivan kielellisen haasteen taso oli vahvasti riippuvainen lukijasta, ja yhden lukijan sopivaksi kokema kirja saattoi toisesta tuntua liian helpolta tai vaikealta ja siksi motivoimattomalta. Tutkimuksen tulokset korostavat laajan tekstivalikoiman tärkeyttä autenttista kirjallisuutta vieraan kielen opetukseen integroitaessa.
  • Kytömäki, Aina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tarkoitus oli tutkia, kumpaa englannin kahdesta suuresta variantista suomalaiset yhdeksäsluokkalaiset suosivat, amerikanenglantia vai brittienglantia. Tarkoituksena oli myös tutkia, miten oppilaiden vapaa-aikanaan kohtaama englannin kieli vaikuttaa heidän mieltymyksiinsä. Vastauksia haettiin kolmen tutkimuskysymyksen kautta: 1) Kumpi variantti, brittienglanti vai amerikanenglanti, on suositumpi suomalaisten yläkouluikäisten oppilaiden keskuudessa? 2) Kuinka johdonmukaisesti oppilaat käyttävät sitä varianttia, jota he käyttävät eniten? ja 3) Miten oppilaiden käyttämä englanninkielinen media heijastuu variantin käytön johdonmukaisuuteen? Tutkimuksen teoriatausta käsittelee ensin englannin varianttien historiaa ja eroja. Teoriataustassa myös selvitetään englannin asemaa Suomessa ja maailmalla, sekä esitellään tutkimuksia englannin oppimisesta luokkahuoneen ulkopuolella. Myös aiempia tutkimuksia oppilaiden mieltymyksistä englannin variantteja kohtaan käsitellään. Aiemmat tutkimukset Suomessa ovat tarkastelleet ruotsinkielisiä oppilaita (Sjöholm, 2004) tai suomenkielisiä lukio-opiskelijoita (Järvenpää, 2014), joten tämä tutkimus tuo aiheeseen uuden näkökulman keskittymällä suomenkielisin yläkouluikäisiin oppilaisiin. Tutkimuksessa yhdisteltiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 kyselyllä, johon vastasi yhteensä 101 yhdeksäsluokkalaista oppilasta kahdesta helsinkiläisestä koulusta. Oppilaista 53 oli tyttöjä ja 43 poikia, joiden lisäksi viisi oppilasta ei ilmoittanut sukupuoltaan. Oppilaat olivat iältään 14-17-vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneista oppilaista 23 oli englantipainotteisella luokalla, mutta tämän ei koettu olevan ratkaisevaa sen kannalta, mitä variantteja oppilaat suosivat. Kyselylomake rakentui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa annettiin yhteensä 15 sanaparia, joissa oppilaiden tuli valita kumman vaihtoehdon he valitsisivat mieluummin. Kymmenessä näistä sanapareista oli kaksi samaa tarkoittavaa sanaa, joista toista käytetään enemmän brittienglannissa ja toista amerikanenglannissa. Loput viisi sanaparia sisälsivät saman sanan kahdessa eri kirjoitusasussa, jotka jälleen edustivat tutkimuksen kahta englannin varianttia. Kyselylomakkeen toinen osa selvitti vastaajien taustatietoja, kuten iän, sukupuolen ja oppilaan puhumat kielet. Lisäksi oppilaita pyydettiin arvioimaan oppikirjojen, television ja elokuvien, musiikin, kirjojen, videopelien ja internetin vaikutusta omaan englannin kielen taitoonsa. Tämän jälkeen oppilaita pyydettiin vielä arvioimaan, kuinka paljon aikaa he käyttävät edellä mainittuihin aktiviteetteihin englannin kielellä. Tutkimuksessa selvisi, että keskimäärin yhdeksäsluokkalaiset valitsivat sanoista mieluummin amerikan-englantilaisen kuin brittienglantilaisen vaihtoehdon, mutta yksittäisten sanaparien kohdalla suurin osa oppilaista valitsi toisinaan mieluummin brittienglannin sanan. Kirjoitusasuissa brittienglanti oli suositumpi kuin amerikanenglanti, mutta myös tässä näkyi vaihtelua yksittäisten sanaparien kohdalla. Suurin osa oppilaista ei ollut kovinkaan johdonmukainen valinnoissaan ja vain 10 % oppilaista osoitti vahvaa johdonmukaisuutta käyttämässään variantissa. Tutkimus myös osoitti, että oppilaiden vapaa-aikanaan käyttämällä englannin kielellä oli yhteyksiä heidän mieltymyksiinsä varianttien välillä. Esimerkiksi television ja elokuvien katselun ja amerikanenglannin suosimisen välillä havaittiin yhteys.