Browsing by Subject "erityisherkkyys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hintsala, Sonja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. About a third of the population is highly sensitive in temperament. One of the most important research topics in educational psychology is learning, one aspect of which is learning strategies. Learning strategies and high sensitivity have been studied separately in the past, but there is very little research linking the two. The purpose of this study was to provide information on the relationship between high sensitivity to the use of learning strategies. The research task is to describe what kind of learning strategies are used by highly sensitive and non-highly sensitive students and to investigate how high sensitivity explains the use of learning strategies. Methods. The material was collected using an electronic questionnaire. The questionnaire consisted of a sensitivity test, a section measuring learning strategies, an open-ended question, and background information. The data were analyzed by linear regression analysis using the deletion method. The entire data set (n = 202) consisted of adult people who, according to the research questions, were limited to either highly sensitive students (n = 117), non-highly sensitive students (n = 12) or students (n = 129). Results and conclusions. Elaboration and organization (M = 3.85) were the highest of the means (M), when describing the use of learning strategies by highly sensitive students (n = 117). These two learning strategies, as well as the in-depth treatment of high sensitivity, aim to build connections between things and connect new knowledge with the previous one. This similarity may explain the popularity of using these two strategies with highly sensitive persons. According to the regression analysis, the high sensitivity test positively explained 2% the use of organization statistically significantly (p < .05) and 7.4% the use of critical thinking statistically significantly (p < .001). The strategy of the organization is in line with the in-depth treatment of high sensitivity, as both seek to make connections between things. The strategy of critical thinking is consistent with an inhibition, which is a typical behavior for a highly sensitive person. The main principle in both of these strategies is to use previous information in new situations. These similarities may serve as an explanation for the fact that the high sensitivity test explains the use of organizational and critical thinking learning strategies in a statistically significant way.
  • Kauranen-Snellman, Anja (Helsingfors universitet, 2017)
    Pro gradu-tutkielmani käsittelee Pentti Saarikosken (1937-1983) Tiarnia-sarjaa (Tanssilattia vuorella 1977, Tanssiinkutsu 1980, Hämärän tanssit 1983) erityisherkkyyden valossa. Käytän tutkimukseni teoreettisena taustana Elaine N. Aronin tutkimuksia erityisherkkyydestä. Erityisherkkä ihminen, Highly Sensitive Person, HSP, on ihmistyyppi, jota yhdysvaltalainen psykologian tohtori Elaine N. Aron on tutkinut vuodesta 1991 lähtien. Elaine N. Aronin mukaan erityisherkkyys on periytyvä neurologinen ominaisuus, jota tietyt lapsuuden ja nuoruuden ympäristötekijät ja kokemukset ovat omiaan myös vahvistamaan. (Aron, 1996) Elaine N. Aron luokittelee erityisherkkyyden piirteet neljään pääryhmään. Näitä piirteitä ovat: Depth of processing (syvällinen tiedon prosessointi), Overarousability (kuormittumisalttius), Emotional intensity (vahva eläytymiskyky) ja Sensory sensitivity (tarkka havainnointikyky). Hypoteesini on, että Pentti Saarikoski oli erityisherkkä ja että tuo synnynnäinen neurologinen ominaisuus vaikutti ratkaisevasti hänen elämäänsä ja luovuuteensa; kaikkiin ihmissuhteisiin ja kaikkiin teoksiin. Edelleen, tulkintani mukaan Saarikosken kirjallisessa credossa, Tiarnia-sarjassa tuo ominaisuus näyttäytyy erityisen kirkkaana. Analysoin Tiarnia-sarjaa pääosin neljän erityisherkkyyteen vahvasti liittyvän piirteen kautta: Saarikosken kielen, trilogian runojen ilmaisemien mielentilojen, luonto- ja maisemahavaintojen sekä kreikkalaisen mytologian kautta. Tärkeimpänä omana havaintonani pidän antiikin kirjallisuuden, kreikkalaisen mytologian sekä kuolleiden kielten merkityksen avaamista Saarikosken elämässä ja tuotannossa nimenomaan erityisherkkyyteen liittyvän turvahakuisuuden kautta. Tutkimustani varten haastattelin myös Pentti Saarikosken läheisiä ja omaisia; he vastasivat Elaine N. Aronin (1996) ja Ilse Sandin (2004) laatimiin erityisherkkyyden havaitsemiseksi laadittuihin kysymyssarjoihin pohtien, mitä Pentti Saarikoski olisi mahdollisesti itse niihin vastannut. Haastateltujen analyysit käyvät harvinaisen yksiin; heidän kauttaan piirtyy kuva erityisherkästä kirjailijasta.