Browsing by Subject "eriytyminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Kuronen, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives. The aim of this research was to address the possible connections between school choice and school segregation. The study covered three countries that were Finland, Sweden and England. The theoretical background of this research was based on the most relevant concepts for this research. These concepts were neoliberalism, New Public Management, school choice, educational markets and segregation. Method. I conducted this research as a systematic literature review which means that the data consisted of other researches. The collection of the material was conducted systematically from three different databases. The final material consists of 17 articles, 7 of them from Sweden and 5 from Finland and 5 from England. After the search I analysed all the articles from the point of my research question. From those results I formed a synthesis about each country. Results and conclusion. According to the results there were segregation between schools and in many cases, it was the result of school choice. In some cases, school segregation was explained to be the cause of residential segregation and the cause of residential segregation and school choice combined. In Finland and Sweden school choice explained school segregation more often than it did in England.
  • Valkendorff, Tiina (Helsingin yliopisto, 2020)
    This study is an article-type master's thesis, and its purpose was to describe the discussion about the school choice on a Finnish online discussion forum. The research questions were: How is school choice discussed in an online discussion forum? What kind of reasons for school choice are there on online discussion forums? In this study, school choice refers to choices away from a local school. Previous studies have shown that school choice is associated with educational differentiation. In Finland, research of the school selection has been carried out using interview and questionnaire form, statistical data and official documents. The material in this study complements Finnish school choice research, bringing a new perspective into it. The study contributes to the debate about school choice and the differentiation and specialization of primary schools, and also aims to increase understanding of school choice. The material of the study consists of a discussion of school choice, which took place on a dis-cussion forum called Vauva, produced by Sanoma media Finland. The data was collected by using keywords (school * AND selection OR school selection). The material consists of 79 threads where school choice was discussed. The discussion took place in 2005-2015. Quali-tative content analysis and thematic design were used as research methods. The study showed that the school choice debate is multidimensional. In the forum, the authors sought information and shared views and experiences. The material included talk of schools considered to be good or weak and indications of the importance of the school’s reputation. Ethnic and socio-economic criteria were linked to the choice of school, ie factors related to the students' family background, well-being and safety, as well as criteria related to teaching. The criteria for school choice were combined with a discussion of different residential areas, and the quality of schools was seen to be related to the characteristics of the residential area. In the study, school choice is also linked to housing policy issues. The article was published in 2018 in Finnish Yearbook of Sociology of Education vol. 2: Promises of and Faith in Education. Valkendorff, T. 2018. Discussion of School Choice and the “problem” of local school. In. Silvennoinen, H., Kalalahti, M. & Varjo, J. (eds.) Promises of and Faith in Education. Research in Educational Sciences 79. Jyväskylä: Finnish Educational Research Association FERA. [In Finnish]
  • Moisio, Elina (2004)
    Työmarkkinat ovat voimakkaasti eriytyneet eli naiset tekevät naisten töitä (hoiva, terveys, kasvatus, palvelut) ja miehet miesten töitä (tuotanto, tekniikka, talous). Ilmiö vähentää työmarkkinoiden joustavuutta ja lisää tehottomuutta. Ilmiötä esiintyy kaikilla työmarkkinoilla, erityisesti länsimaissa. Pohjoismaissa työmarkkinoiden eriytyminen on erityisen voimakasta. Perinteiset talousteoreettiset mallit selittävät ilmiötä joko uusklassisesti inhimillisen pääoman jakautumisella ja mm. avioliitossa erikoistumisella tai institutionaalisesti työmarkkinoiden segmentoitumisella osatyömarkkinoihin ja instituutioiden vaikutuksella. Becker (1985) toi perheen talouden tutkimuksen taloustieteen piiriin. Hän loi pohjan avioliittoteorioille todistamalla mallillaan, että puolisoiden erikoistuminen avioliitossa eri hyödykkeiden tuotantoon johtaa kasvaviin tuottoihin. Tämä on syy erikoistua ja jakaa töitä avioliitossa. Baker ja Jacobsen (2003) ottavat lähtökohdakseen Beckerin työn. He kuvaavat mallissaan avioliittoa kaksivaiheiseksi pelinä. Avioliitossa voidaan vaihtaa ilman transaktiokustannuksia, mikä kannustaa yksilöitä pelin ensimmäisessä vaiheessa erikoistumaan. Toisessa vaiheessa avioliittomarkkinat yhdistävät taidoiltaan toisiaan täydentävät parit. Työmarkkinoiden eriytyminen palvelee toisaalta informaation välittäjänä avioliittomarkkinoilla (”olen oikea nainen, koska teen naisten töitä”) ja toisaalta malli todistaa, että se lisää sosiaalista hyvinvointia. Se ei kuitenkaan ole Pareto-parannus, sillä se asettaa toisen ihmisryhmän eli puolison heikompaan neuvotteluasemaan avioliitossa. Perinteiset inhimillisen pääoman teoriat sekä avioliittoon ja erikoistumiseen perustuvat mallit voivat valaista työmarkkinoiden eriytymisen joitain puolia. Ne eivät kuitenkaan pysty täysin selittämään ilmiötä sen monitahoisuuden ja kulttuurisidonnaisuuden takia. Uuden näkökulman työmarkkinoiden eriytymiseen tuovat Akerlof ja Kranton (2000) ottamalla identiteetin mukaan hyötyfunktioon. He todistavat, että identiteetillä on vaikutusta taloudelliseen lopputulokseen. Sukupuoli on osa ihmisen identiteettiä ja vaikuttaa näin ollen yksilön käsityksiin itsestään, toisistaan ja sukupuolille oikeasta tavasta toimia. Identiteetti kiinnittyy sukupuolen mukaiseen ryhmään ja johtaa ryhmän yhdenmukaiseen käyttäytymiseen siksi, että siitä joko palkitaan hyväksynnällä tai rankaistaan epätyypillisestä käyttäytymisestä. Identiteetti tuo uusia käsitteitä taloustutkimuksen piiriin. Sitä voidaan kritisoida siitä, että oletukset ohjaavat tulosta: jos miehen oletetaan käyttäytyvän tietyllä tavalla, lopputulos vastaakin tätä. Toisaalta se avaa uusia mahdollisuuksia: miten sukupuolen määritelmät ja oikeat tavat toimia muodostuvat? Pääsemällä käsiksi ilmiön syntymekanismeihin, voidaan sukupuolioletuksia myös purkaa. Työmarkkinoiden eriytyminen on monen pienen tapahtumaketjun summa. Näin ollen sen purkaminenkin tapahtuu monen teon yhteisvaikutuksella. Sukupuoliroolit tiedostamalla päästään käsiksi identiteetin rakennuspuihin. Työmarkkinoiden sukupuolistavia käytäntöjä purkamalla voidaan parantaa yksilön valinnan mahdollisuuksia.
  • Johansson, Jan (2005)
    Työ tarkastelee näkökulmia T. H. Marshallin kansalaisuuskäsitteen merkityksestä Talcott Parsonsin yhteiskunnallisessa yhteisössä. Olen tarkastellut ensin elementtejä (civil, political ja social), joista Marshallin kansalaisuuskäsite muotoutuu. Kansalaisuusteoria on keskittynyt yhteiskunnan arvomuutoksiin ja yleiseen demokratiakehitykseen. Pyrin hahmottamaan kansalaisuuden systematiikkaa ja mekanismeja. Lähemmän tarkastelun kohteena on kansalaisuus yhteiskuntaa integroivana elementtinä. Erityistä huomiota olen kiinnittänyt sosiaaliseen integraatioon, ja koulutukseen sen välineenä. Marshallin teorian julkaisusta on kulunut yli 50 vuotta ja tarkastelen kansalaisuuden eroosiota, globaalin kehityksen seurauksena. Talcott Parsonsin yhteiskunnallista yhteisöä on tarkasteltu kansakunnan, etnisyyden, rodun ja uskonnon kautta. Tarkastelen ensin järjestelmäteoreettisesta näkökulmaa, jonka keskiössä on yhteiskunnallisen yhteisön asema yhteiskuntajärjestelmän ytimenä. Seuraavana tarkastelun kohteena on yhteiskunnallisen yhteisön evolutionaalinen kehitys. Tarkastelun painopisteenä on integraatio-ongelmat yhteiskunnallisen yhteisön ja kulttuurin välillä. Pyrin osallistumaan keskusteluun, joka koskee Parsonsin ajatteluun kohdistuvaa kritiikkiä. 1980-luvulta alkaen on ilmestynyt useita Parsonsin tuotantoa uudelleen arviovia teoksia ja keskityn Parsons-kritiikissä lähinnä "uuteen" Parsons-keskusteluun. Tutkielman kolmannessa osassa pohdin näkökulmia kansalaisuuden merkityksestä yhteiskunnallisessa yhteisössä. Tarkastelen eriytymisen ja inkluusion prosesseja. Tarkastelun kohteena on afro-amerikkalaisten syrjäytymismekanismit ja keskustelu kulminoituu 1960-luvun Yhdysvaltoihin. Tarkastelen syntipukkimekanismien kautta tuotettua aggressiivisuutta ja arvojen yleistymisen vaikutuksia niihin. Lähemmän tarkastelun kohteena on piilevä aggressio, jossa luokka, rotu, kansalaisuus tai uskonnollinen suuntautuneisuus sanelevat aggression kohteen. Tässä tilanteessa yhteiskunnan sosiaaliset instituutiot hajoavat tai heikentyvät radikaalisti.Tästä on seurauksena se, että sosiaalinen säätely heikkenee, eivätkä kansalaiset tiedä, minkä normien mukaisesti tulisi toimia. Työ on pitkälti teoreettinen, mutta muutamia empiirisiä esimerkkejä on poimittu, 1960-luvun amerikkalaisesta yhteiskunnasta. Tärkeimmät teokset, jotka panivat alulle tämän tutkielman muodostumisen, ovat Uta Gerhardtin Talcott Parsons. An Intellectual Biography (2002) ja T.H. Marshallin Class, Citizenship and Social Development. With an introduction By Seymour Martin Lipset (1964). Gerhardt pyrkii kirjassaan osoittamaan Parsonsin ajattelun monipuolisuuden ja käyttökelpoisuuden. Kirja avaa monimuotoisuudessaan useita sosiologisia teemoja, joita en ole aiemmin Parsonsin ajatteluun yhdistänyt. Marshallin kirja on toiminut teoreettisena innoittajana koko tutkielmalle.
  • Parikka, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, kuinka alueen sosiaalinen epäjärjestys vaikuttaa yksilön halukkuuteen muuttaa toiselle alueelle. Taustalla on hypoteesi siitä, että epäjärjestys toimii alueen sosioekonomisen koostumuksen naapurustomekanismina, joka vaikuttaa alueelta pois suuntautuvaan muuttohalukkuuteen. Tämä dynamiikka kytkeytyy keskusteluun Helsingin eriytymiskehityksestä, jonka on esitetty syventyneen viimeisen 25 vuoden aikana ja saaneen itseään tuottavia piirteitä muun muassa valikoivan muuttoliikkeen myötä. Tämä kehitys on jatkunut siitäkin huolimatta, että Helsingin kaupunkipolitiikka ja kaavoitus perustuvat pitkälti eriytymisen vastustamiseen tähtääviin toimenpiteisiin, kuten sosiaalisen sekoittamisen politiikkaan. Valikoiva muuttoliike voi heikentää huono-osaisen alueen asemaa entisestään. Tällöin naapuruston negatiiviset piirteet vaikuttavat siten, että alueen parempiosaiset asukkaat haluavat muuttaa pois. Se voi johtaa alueen keskimääräisen sosioekonomisen tason heikkenemiseen, mikä puolestaan voi vaikuttaa myös muun huono-osaisuuden ja sosiaalisten ongelmien alueelliseen keskittymiseen. Tällainen kehityssuunta on havaittu Helsingin sisäisessä eriytymiskehityksessä, mutta alueellisen epäjärjestyksen rooli on jäänyt avoimeksi. Tutkimuksen aineistona on Helsingin kaupunkitutkimuksen tutkimus- ja yhteistyöohjelman (Katumetro) kyselyaineisto vuodelta 2012. Aineistoon on yhdistetty rekisteriaineistoa Tilastokeskuksen ruututietokannasta. Käsittelen alueen sosioekonomisia ominaisuuksia sekä fyysistä rakennetta Helsingin kaupungin tietokeskuksen ylläpitämällä pienaluetasolla, mikä tarkoittaa sitä, että ruututason muuttujat on muunnettu vastaamaan kaupunginosamaista pienaluetasoa. Tutkimuksen päämenetelmä on logistinen regressioanalyysi, jonka avulla elaboroidaan sosiaalisen epäjärjestyksen vaikutusta muuttohalukkuuteen vakioimalla muita yhteyteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella sosiaalinen epäjärjestys selittää yksilön kokemaa muuttohalukkuutta toiselle alueelle erittäin merkitsevästi, kun alueen sosioekonomiset ominaisuudet, fyysinen rakenne, yksilölliset piirteet sekä vastaajan kokemat tekijät on vakioitu. Alueen sosioekonomisen tason selittämä muuttohalukkuus selittyy epäjärjestyksellä, mikä viittaa epäjärjestyksen olevan alueen sosioekonomisten piirteiden aikaansaama naapurustomekanismi, joka lisää asukkaan halukkuutta muuttaa alueelta pois. Tulos jatkaa teoreettisessa mielessä sosioekonomisen tason, epäjärjestyksen ja turvattomuuden linjaa muuttohalukkuudella. Tällöin alueen rakenteelliset piirteet sisäistyvät asukkaan epäjärjestyksen kokemuksessa ja vaikuttavat halukkuuteen muuttaa pois. Mikäli poismuuton voi aiempaan tutkimukseen tukeutuen olettaa valikoivan etupäässä sosioekonomisesti parempiosaisia asukkaita, voidaan arvioida, että sosiaalinen epäjärjestys toimii yhtenä alueiden eriytymiskehityksen itseään tuottavan kehän mekanismina. Samalla kun eriytymiskehitys syvenee muuttoliikkeen seurauksena, vaikuttaa siltä, että erityisesti huonosti toimeentulevat ovat halukkaita muuttamaan, mutta heillä on siihen vähiten mahdollisuuksia. Lisäksi he kokevat korostuneesti huono-osaisten alueiden lieveilmiöitä, kuten epäjärjestystä. On kuitenkin epäselvää missä määrin tämä on huono-osaisiin painottuva hyvinvointiongelma. Interaktiotarkastelun perusteella turvattomuutta kokevat lapsiperheet ovat erityisen halukkaita muuttamaan, mikä ilmentää alueen sosiaalisten ongelmien työntövaikutuksen vaikuttavan eri tavoin eri elämäntilanteessa oleviin asukkaisiin. Aiemman tutkimuksen perusteella sekä asumisihanteet että muuttomotiivit perustuvat rauhallisuuteen ja asunnon vaihdon tarpeeseen. Tämän tutkimuksen mukaan sosiaalinen epäjärjestys selittää alueelta pois suuntautuvaa muuttoa kuitenkin voimakkaammin kuin asunnon piirteisiin liittyvä tyytyväisyys. Helsinki on elänyt jo neljännesvuosisadan eriytymisen aikaa, eivätkä kaikki sen piirteet jäsenny ainoastaan taloudellisilla, hallinnollisilla tai poliittisilla seikoilla. Sosiaalisen epäjärjestyksen vaikutus muuttohalukkuuteen antaa aihetta pohtia myös sosiaalisten mekanismien roolia eriytymiskehityksessä.
  • Luotonen, Ari (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study is to clarify where socio-economic well-being and socio-economic deprivation accumulates on municipal level in the region of Päijät-Häme between years 2000-2016. In addition to this, purpose is also explore accumulation of socioeconomic well-being and disadvantage on detail 250 m x 250 m- areal level in Lahti and Hollola during years 2004, 2009 and 2016. Map-analysis on municipal level are done during years 2000, 2005, 2010 and 2016. This study carried out partly as order by the regional council of Päijät-Häme, where the results of this study are used to needs of regional planning. Established theories of segregation and general factors which are influencing on it are providing background for the results of this study. Materials of this study are consisted of statistical data of both Finnish institute for health and welfare (THL) and Statistics Finland (StatFin). This study is empirical and methods that have been used are GIS-analysis and statistical principal component analysis. As results this study showed that on municipal level socio-economic disadvantage as form of low incomes accumulated in municipality of Hartola, while socio-economic well-being as form of higher percentage of persons with university degree, higher income level and lower rate of unemployment accumulated in municipality of Hollola. Based on the analysis of 250 m x 250 m- areal level socio-economically disadvantaged people in Lahti city tended to segregate more than socio-economically well-off, which wasn’t similar with research results from Europe and United States. This study discovered that between 2004-2016 the share of socio-economically disadvantaged people in Lahti and Hollola increased, and in Lahti this increase was significant. In Lahti the increase of the share of socio-economically well-off people was slight during same time period, while in Hollola the share of socio-economically well-off people decreased a bit. Based on map analysis about Lahti and Hollola, the locations of socio-economically disadvantaged population 250 m x 250 m- neighborhood areal units and strong-level areal appearance of socio-economically disadvantaged population dimension were not the same. In Lahti for socio-economically well-off population the locations of neighborhood areal units and strong-level areal appearance of socio-economically well-off population dimension were equal, but in Hollola that was not the case. Observations of the socio-economically well-off and disadvantaged population dimensions, which were analysed by principal component analysis showed up that in Lahti during years 2004 and 2009 the socio-economically disadvantaged population dimension was after all socio-economically priviledged by high percentage of people with university degree education level, which was the case also in Hollola during year 2016.