Browsing by Subject "eronteot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Laiho, Teija (Helsingfors universitet, 2016)
    The objective of this study was to examine what sort of differences and Otherness are constructed in global education and how those are produced. Education for global citizenship can be seen as an objective for global education. Therefore, it is also important to analyze how global citizenship education is justified in global education. My perspective on global education is based on post-colonial and post-structural feminist theories. The study data consist of three documents that deal with global education. The documents are produced in different projects governed by educational administration offices. As a research method, I applied deconstructive reading. The method was utilized in order to identify hierarchical binary oppositions through which the differences and Otherness are constructed in the study data. In addition to deconstructive reading, the metaphors I have applied are 'the return of the colonial and the return of the colonizer' and 'modern Western thinking as an abyssal thinking' invented by Boaventura de Souza Santos (2007). The study data constructs a subject named as "us", which is positioned as Finnish, European and Western. The subject "us" is constructed in relation to "other", which I named in this research as colonial Other, new abyssal colonial Other, and/or Other referred as minorities. According to my study, education for global citizenship was justified as a response to the encounter of "us" and Other and as a response to global challenges. Global education and global citizenship education were based on the offset of modern humanism, which appeared in the attempts to define universal epistemologies and ethical codes. Based on the results of this research, the offsets of global education epistemologies ought to be re-evaluated critically. Furthermore, opportunities for global education which question the categories of "us" and Other should be addressed in forthcoming research.
  • Hedenstam, Tarja (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia naapureiden väliset sosiaaliset suhteet ovat ja ovatko ne urbanisoituneita pääkaupunkiseudun läheisyydessä sijaitsevan kaupungin pientaloalueella. Urbanisoitumisella tarkoitetaan tässä tutkielmassa tilanteittain ja rationaalisin syin harkittavaa vuorovaikutusta sekä muodollista, varautunutta ja etäistä kanssakäymistä naapureiden kesken. Tutkielma tarkastelee myös naapuruston asukkaiden erontekoja samassa korttelissa, samalla asuinalueella tai kaupungin muilla asuinalueilla asuviin asukkaisiin nähden. Asuinalueen sijainnin, varallisuuden tai asumismuodon kautta muodostuvat eronteot voivat synnyttää sisäisiä jakoja asukkaiden tai alueiden kesken. Tutkimuksen keskiössä ovat asukkaiden omat kertomukset ja havainnot, jotka on kerätty kahdeksan teemahaastattelun avulla. Haastatellut asukkaat ovat hyväosaisia ja samantyyppisiä sosio-ekonomiselta asemaltaan sekä kulttuurisen että taloudellisen pääoman suhteen. Lähes kaikki haastateltavat ovat korkeakoulutettuja. Se on syntynyt täydennysrakentamisen kautta, ja sen asuinkorttelit edustavat matalaa ja tiivista asuinrakentamista. Tutkimusteoreettisena viitekehyksenä on käytetty aiempia, pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnassa tehtyjä tutkimuksia: Matti Kortteisen (1982) 80-luvun vantaalaisesta lähiöstä tekemää lisensiaattityötä sekä Johanna Rahusen (2015) espoolaiselta pientaloalueelta. Teoreettisena työkaluna urbanisoitumiskysymyksessä toimii Georg Simmelin teoria, jossa hän tarkastelee kaupunkilaisuuteen, vuorovaikutukseen ja mentaliteettiin liittyviä kysymyksiä. Hän kutsuu suurkaupunkilaisten henkistä suhtautumista varautuneisuudeksi. Kaupunkielämässä itsesuojeluvaisto vaatii negatiivisuutta sosiaaliseen käyttäytymiseen. Toisena teoriana on käytetty Pierre Bourdieun distinktioteoriaa erottautumisesta ja eronteoista. Toimijat eivät tee erottautumista tietoisesti vaan siihen vaikuttaa toimijoiden habitus. Erottelut ja erot määrittelevät sosiaalisen identiteetin ja habitus tuottaa elämäntyylin. Asuinalueiden ja kaupunkien jäsentymistä on mahdollista kuvata asukkaiden tekemien erotteluiden mukaisesti. Tutkimustuloksena voi todeta, että asumismuoto vaikutti naapureiden vuorovaikutuksen määrään ja läheisyyteen. Naapuruussuhteet eivät olleet urbanisoituneita rivitaloasukkaiden keskuudessa. Heidän keskuudessa oli runsaasti vuorovaikutusta ja naapuriavun antoa ja vastaanottamista. Useilla asukkailla oli naapurustossa läheisiä ja luottamuksellisia ystävyyssuhteita. Erillistalojen asukkaiden keskuudessa välit olivat etäisemmät ja muodollisemmat. Asukkaille oli tärkeää, että yksityisyys ja oma rauha säilyi. Erontekoja oli havaittavissa saman taloyhtiön erillistalojen ja rivitalojen välillä. Eroja tehtiin myös viereiseen kerrostalokortteliin sekä muihin kaupungin asuinalueisiin. Erillistaloilla oli korttelissa korkein status. Useat asukkaat liittivät tiettyihin kaupungin asuinalueisiin moniongelmaisuutta ja sitä kautta turvattomuuden tunnetta ja asumisviihtyvyyden puutetta. Naapuruston asukkaat olivat kuitenkin suvaitsevaisia. He eivät pitäneet tärkeinä oman asuinalueensa statusta eikä sitä, että muut asukkaat ovat samalla tasolla taloudellisesti. Kaksikielisessä naapurustossa ei äidinkielelläkään ollut merkitystä vuorovaikutussuhteissa. Naapureiden kanssa seurusteltiin yhtälaisesti riippumatta äidinkielestä.
  • Vainio, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract The goal of this ethnographic research is to bring out the mechanisms of a classroom’s moral order. The study is based on a thought which considers the moral order to be a tool in deconstructing the power structures of the school system. The moral order brings forward all the kind of behavior which is considered right or wrong in the classroom or good or bad. The study is rooted in poststructuralist equality research. The background theory in this study is Deleuze’s rhizome theory. The rhizome theory is a target state of the moral order. In the target state the moral order would be flexible and ready for change therefor one wouldn’t need to compare the differences between students in a negative way. Previous studies about moral order in Finland have mainly focused on adult education. International studies and articles in sociological education sciences have aimed to deconstruct moral orders but failed to give any means to the deconstruction project. The data of this study has been conducted in southern Finnish elementary school with ethnographic observation and interview. Observation period lasted for one month and the interviews were conducted during the one month field period during the year 2017. The research data included of five group interviews of pupils and one interview of the class’ students. Analysis used was episodical analysis in which observation and interview data are been read across using both data while it brings more variation and reliability to the research data. The study shows moral order of the studied class is been guided by the confrontation of the opposite sex. A small variation inside gender group is also been seen. Previous studies have showed that the confrontation of opposite gender is one of the greatest challenges of the school institution. To bullying pupils, react by not telling to the teacher but by wanting to solve conflict between students.
  • Heinonen, Helka (Helsingfors universitet, 2016)
    In this thesis I examined meanings of gender articulated by children, on the basis of video art pieces. I am interested in the meanings of gender the children would bring up and how this would be related to the wider thematic of gender. Based on earlier research, children have been noted to express normative interpretations of feminist fairy tales which challenge traditional gender positions. This has been seen as a wish to localize in a gender position that is perceived as correct. Children have been noted to challenge the norms in addition to maintaining them. In my thesis I reflect on how the children I interviewed position themselves and the video art pieces related to my research based on gender. My research was supported by post-structural feminist thought and feminist film theory. The essential concepts were gender, discourse, subjectivity and subject position. For my research I interviewed ten children between the ages of 7 and 10. I examined their views on gender thematic on the basis of the video art pieces Punahilkka ja susi (2012), Lasso (2000) and Masa (1999). I applied discourse analysis as a research method. I read material with my focus on gender thematic and, for instance, searched for gender related distinctions and different gender related positions mentioned by the interviewees. I aimed for gender sensitivity while doing research. In my research, gender appeared as a complex discourse. The children expressed many dualistic and normative views on gender. On the other hand, gender related dualisms and norms were also subverted. The children could be seen to simultaneously describe normative discourses and still position themselves or others outside of these discourses. They can be noted to both repeat and resist gender related cultural ways of thinking. The meanings of gender were shown to be persistent but also something containing possibilities for change. Views on gender could be subverted and the concept of gender could be deconstructed during the research process. On the basis of my research, I propose that critical examination of gender with children can contribute to, for example, the deconstruction of normative views on gender. This kind of examination is important because it contributes to the actualization of gender sensitivity, equality and diverse possibilities for being human. Video art pieces can offer a rich conversational basis for thinking about gender.