Browsing by Subject "esimies"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Salimäki, Aino (Helsingfors universitet, 2004)
    Supervisors’ role in implementing pay systems has become important part of pay systems that aim at supporting the strategy of the organization. This thesis studied supervisor’s role in implementing individual performance-based pay. The study focused on the processes by which supervisors can affect the functionality of a pay system. A pay system is well functioning when the employees and supervisors are satisfied with it and the effects are in line with the objectives for the system. Strategic pay is implemented through performance management processes where goals of the work are aligned with the strategy of the organization. The objective of the research was to create a structural model of the processes by which supervisors could improve the functionality of a pay system. The model is based on theories of knowledge of pay, meaning of pay and procedural justice. To test the model, six hypotheses were generated to study whether knowledge of pay, meaning of pay and procedural justice mediate the relations between supervisor’s role and activity and functionality of the pay system. The data for the study was collected with a survey (N=109) in one Finnish organization from the public sector. The data was analysed by structural equation modelling (LISREL 8.53). The results show that supervisors can improve the functionality of the pay system by performance management process, which is based on mutual trust and open communication. The role of the supervisor is to give feedback and tell how performance is connected to the pay raises. When this is done the pay system is experienced as meaningful, the employees are satisfied with it and it induces effects aspired. In addition, fair procedures in performance appraisal are important for employees to be satisfied with their pay. It is discussed whether power to make decisions and the responsibilities of the supervisors are in balance in this organization.
  • Lindström, Tia (2004)
    Tutkimuksen tarkoitus on ilmentää sosiaalityöntekijöiden kokemuksia sosiaalityön arkeen liittyvästä johtamisesta ja tuoda esiin johtamisen tärkeys sosiaalityössä. Tuon esiin sosiaalityöntekijöiden omat kokemukset ja näkemykset johtamisesta. Pohdin sosiaalityön johtamista, sen ilmenemistä ja mahdollisia puutteita sosiaalipalvelutoimistoissa. Tutkin myös johtavien sosiaalityöntekijöiden, toimistopäälliköiden sekä aluekeskusjohtajien roolien muotoutumista sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta ja roolien eroamista toisistaan. Tutkimus asettuu ajankohtaisesti mielenkiintoiseen aikaan, sillä Helsingin kaupungin sosiaalitoimeen on tulossa suuri organisaatiouudistus vuoden 2005 alusta. Uudistuksen myötä sosiaalipalvelut siirtyvät alueellisesta jaosta palveluiden elämänkaarimalliin. Tämä heijastuu tutkimukseen. Tutkimusaineistona on kymmenen Helsingin sosiaalipalvelutoimistoissa työskentelevän sosiaalityöntekijän teemahaastattelut. Tutkimuksessa on sosiaalityöntekijöiden oma kokemuksellinen näkökulma. Aineiston analyysissä käytän kvalitatiivista, aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää, sekä johtajaroolien analyysin osalta myös teoriasidonnaista analyysimenetelmää. Johtajaroolien analyysi pohjautuu Herseyn ja Blanchadrin tilannejohtamisen malliin. Tutkimustulosten mukaan sosiaalityöntekijät toivovat itselleen johtajia, jotka ovat sekä sosiaalityön, että hallinnollisen alan ammattilaisia. Mitä korkeammalle johtoportaassa edetään, sitä enemmän hallinnollinen taito kasvaa ja arkityön substanssiosaaminen vähenee. Sosiaalityön johtamista määrittää sosiaalityön poliittis-hallinnollinen luonne sekä johtamisen säädöskeskeisyys. Johtavan sosiaalityöntekijän toimenkuva koetaan ristiriitaisena. Lähijohtaja tekee usein samaa työtä kuin alaisensa. Tämä johtaa siihen, että johtava sosiaalityöntekijä tasapainottelee usein kollegan ja johtajan roolin välillä alaisiinsa nähden, ja tämä aiheuttaa epäselvyyttä roolin muotoutumisessa. Lähijohtamisen sekä hallinnollisen koulutuksen puute leimaavat johtavan sosiaalityöntekijän roolia. Toimistopäällikkö ja aluekeskusjohtaja koetaan yleisesti ottaen kaukaisina esimiehinä arkityöhön nähden. Sosiaalityöntekijöillä on erityisen itsenäinen työnkuva. Tämä saa tutkimuksessa sekä positiivista, että negatiivista huomiota. Toisaalta johtamiselta toivotaan kovasti erilaisia käytäntöjä ja siihen toivotaan panostettavan, mutta toisaalta sosiaalityöntekijät taas nauttivat suuresti omasta itsenäisestä työstään. Organisaatiouudistus aiheuttaa haastateltavissa pelkoa ja epävarmuutta. Tietämättömyys tulevasta hämmentää. Haastateltavat eivät tiedä mitä heidän työpaikoilleen tulee tapahtumaan, ja muutoksen nopea täytäntöönpano aiheuttaa pelkoa.
  • Järvinen, Katri (2003)
    Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa koettua organisaation oikeudenmukaisuutta sekä luottamusta esimieheen suomalaisessa metalliteollisuuden alan tuotantoyrityksessä. Lisäksi tehtävänä oli tutkia, miten organisaation oikeudenmukaisuus vaikuttaa luottamukseen sekä selvittää oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen yhteyttä organisaatioon sitoutumiseen, henkilöstön päätöstennoudattamishalukkuuteen, irtisanoutumisaikeisiin sekä aloitteellisuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella kahdessa yrityksen tehtaassa (N=175). Luottamus rajattiin tässä tutkimuksessa luottamukseksi esimieheen, sillä suurin osa organisaation auktoriteettien kanssa tapahtuvasta vuorovaikutuksesta käydään lähimmän esimiehen kautta, ja esimiehen ja hänen käyttäytymisensä voidaan siten olettaa edustavan alaiselle organisaatiota kokonaisvaltaisemmin. Oikeudenmukaisuutta tutkittiin puolestaan lähinnä menettelytapojen ja jaon oikeudenmukaisuutena. Vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus jätettiin teknisistä syistä pois tutkimuksen jatkoanalyyseista. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia oli luottamuksen rakentumisen mallin (Mishra 1996) testaus. Tutkimustulosten mukaan luottamus esimieheen rakentuu alaisen arvion perusteella, että esimies on avoin, osaava ja uskottava. Positiivisten arvioiden sekä menettelytapojen oikeudenmukaisuudesta että jakavasta oikeudenmukaisuudesta havaittiin kohentavan esimieheen kohdistettuja luottamusarvioita. Tosin jakavan oikeudenmukaisuuden selitysvoima oli huomattavasti voimakkaampi kuin menettelytapojen oikeudenmukaisuuden, mikä oli ristiriitaista verrattuna suurimpaan osaan aikaisemmista tutkimuksista, jotka ovat havainneet menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välillä voimakkaan yhteyden. Tutkimustulokset osoittivat luottamuksen korreloivan tilastollisesti merkitsevästi kaikkien muiden tutkittujen organisaatiokäyttäytymistä mittaavien muuttujien paitsi affektiivisen sitoutumisen kanssa. Esimiehen nauttiman luottamuksen havaittiin välittävän jakavan oikeudenmukaisuuden yhteyttä henkilöstön päätöstennoudattamishalukkuuteen ja irtisanoutumisaikeisiin. Menettelytapojen oikeudenmukaisuuden yhteys affektiiviseen sitoutumiseen ja irtisanoutumisaikeisiin oli sitä vastoin suora. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin menettelytapojen ja jakavan oikeudenmukaisuuden vuorovaikutusta aloitteellisuutta, irtisanoutumisaikeita ja päätösten noudattamista selitettäessä. Jakavan oikeudenmukaisuuden korostumista saaduissa tutkimustuloksissa tulkittiin välineellisen ja välineettömän (ryhmäarvomalli) sosiaalisuuden toimintamallin avulla. Kohdeorganisaatiossa viime vuosina käynnissä olleen voimakkaan strategisen muutosprosessin ajateltiin vaikuttaneen lyhytnäköisempien välineellisten motiivien korostumiseen. Lisäksi tutkimustulosten tulkinnan apuna käytettiin oikeudenmukaisuusheuristista (Lind 2001) sekä ennakoivan epäoikeudenmukaisuuden teoriaa (Shapiro & Kirkman 2001).
  • Åberg, Jaana-Mari (Helsingfors universitet, 2014)
    Goals. This master's thesis research was aiming at discovering from interaction between the employee and supervisor, the kind of information that will increase the use of protective equipment (PPE) and improve safety in the construction site. The study examined the meanings that the supervisors associate with PPE, as well as situations in which a manager should point out the employee to use protective equipment. Methods. This qualitative research belongs to socio-cultural communication research tradition. This speech communication study was carried out from the perspective of ethnography of communication. The study included five semi-structured interviews, 8 video recordings from construction sites, an online discussion, observation notes from 16 different construction work situations, as well as 10 journal articles, including photographs. The method of analysis was the cultural discourse analysis (CUDA). It was used to study how managers produce meanings related to the use of protective equipment in interaction. The concept of relational work was used to study the interaction between the supervisor and the employee from the supervisor's point of view. Results and conclusions. The study showed that employee's objections to the use of protective equipment carry a strong cultural message. The study also showed two different cultural ways of speech, "getting involved" and "taking notice". The main differences were with the meanings related to the use of protective equipment and the interaction with employees. "Getting involved": managers linked the PPE with a lot of different meanings, many of which were negative. For example, PPE prevented working or the use of PPE was considered unmanly. They perceived that reminding about the use of PPE was negatively marked, impolite and inappropriate. "Taking notice" managers related the PPE with professionalism and safety. They also perceived that reminding about the use of PPE was unmarked or positively marked, polite and appropriate. The results can be utilized in helping the interaction between the manager and the employee associated with the PPE.