Browsing by Subject "etabloituminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Hentunen, Sina (2005)
    Tutkielmani tarkastelee kolmansien puolueiden vaikeutta etabloitua Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään. Näkökulmana on etenkin vaalijärjestelmän ja siihen liittyvien institutionaalisten tekijöiden vaikutus. Pohdin tutkimusongelmaani etenkin Maurice Duvergerin luoman institutionaalisen teorian valossa. Duvergerin teoria väittää, että kaksipuoluejärjestelmä ja enemmistövaalitapa yhdessä luovat sellaisen poliittisen järjestelmän, jossa muiden kuin kahden valtapuolueen on hyvin vaikea ellei jopa mahdotonta menestyä. Perustelen Duvergerin käyttöä sillä, että uudemmat tutkimuksetkin palaavat yhä hänen tuotantoonsa ja vaikka hänen teoriaansa kritisoidaan, voidaan sitä pitää kuitenkin klassisena mallina tutkittaessa puoluejärjestelmiä. Empiirinen analyysiosuus käsittelee kolmansien puolueiden puolueohjelmia. Tarkoitukseni oli lähestyä tutkimusongelmaa itse toimijoista käsin ts. kokevatko kolmannet puolueet myös itse vaalijärjestelmän epäoikeudenmukaiseksi ja kahta valtapuoluetta suosivaksi. Tähän etsin vastausta tutkimalla niitä muutosvaatimuksia vaalijärjestelmää kohtaan, joita puolueohjelmista oli löydettävissä. Tutkimusmetodini oli puolueohjelmien sisällönanalyysi. Jokaisella kolmannella puolueella, jonka puolueohjelmia analyysini koski, oli löydettävissä muutosvaatimuksia vaalijärjestelmää kohtaan. Suurimpana esteenä koettiin osavaltioiden erilaiset vaaleja koskevat lait ja rajoitukset. Myös kampanjarahoitus, eritoten liittovaltion jakamat avustukset, koettiin epätasa-arvoisena. Muutosvaatimuksia kohdistettiin myös itse vaalitapaan, jota osa puolueista vaati muutettavan enemmistövaalitavasta suhteelliseksi. Presidentin valitsijakokouksen lopettamista kannatti kolme puoluetta. Pyrin myös tekemään erotteluja ja yleistyksiä kolmansien puolueiden kesken käyttämällä apuna ideologisia ulottuvuuksia. Taulukoin puolueet vasemmisto-oikeisto ja konservatismi-liberalismi ulottuvuuksia apuna käyttäen ja tutkin oliko eri ideologioilla merkitystä esitettyihin muutosvaatimuksiin. Vasemmisto-oikeisto-ulottuvuus ei tuottanut suuria eroja, mutta konservatiivisuus-liberalismi jaottelu tuotti tulosta. Tällä jaottelulla sain tulokseksi sen, että liberaaliset puolueet ovat konservatiivisia puolueita halukkaampia muuttamaan varsinaista vaalitapaa. Tutkielmani tulosten perusteella voidaan sanoa, että vaalijärjestelmä on suurin este ja vaikeuttaa huomattavasti kolmansien puolueiden menstymistä vaaleissa. Tätä tukee sekä teoreettinen viitekehykseni että empiirisessä analyysiosassa tekemäni oma tutkimus kolmansien puolueiden puolueohjelmista. Näin ollen kolmannet puolueet itse kokevat vaalijärjestelmän olevan suurin syy siihen, etteivät ne ole kyenneet etabloitumaan.
  • Rantala, Hanna (2015)
    Tämän tutkielman tavoite on selvittää Viroon perustettavan tytäryhtiön tai sivuliikkeen verovaikutuksia suomalaisen emoyhtiön tulokseen ja omistajien verotukseen. Tutkielmassa otetaan myös kantaa eri rahoitustapojen vaikutuksiin etabloituessa Viroon. Tutkielman kaksi päämetodia ovat oikeusdogmatiikka ja vertaileva oikeustiede. Oikeusdogmatiikan keinoilla selvitetään Suomen ja Viron elinkeinoverotusta ja yhtiöoikeutta. Vertailevan oikeustieteen avulla esitellään maiden verojärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Vertailevan oikeustieteen avulla kuvaillaan Viroon etabloitumisen verovaikutusten eroja siihen, että toimintaa laajennettaisiin vain Suomessa. Tutkimuksen lähdemateriaalina on käytetty kummankin maan lainsäädäntöä ja veroviranomaisten ohjeita, OECD:n malliverosopimusta ja ohjeita sekä oikeuskirjallisuutta. Suomen osalta on käytetty lainvalmisteluaineistoja ja oikeuskäytäntöä. Viroon etabloitumiseen esitellään tutkielmassa kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat sivuliikkeen tai tytäryhtiön perustaminen. Suomen yhteisöjen tuloveroprosentti ja Viron tuloveroprosentti ovat yhtä suuria. Viro ei verota elinkeinotoiminnan tulosta vaan pelkästään omistajille jaettuja voittoja. Suomi verottaa elinkeinotoiminnan tuloksen lisäksi omistajille jaettuja voittoja. Esitellyistä vaihtoehdoista tullaan tutkielmassa siihen tulokseen, että sivuliikkeen perustaminen Viroon kannattaa, mikäli toiminta on todennäköisesti tappiollista. Tämä sen vuoksi, että sivuliikkeen tappiot voi vähentää suomalaisen yhtiön verotuksessa. Tytäryhtiö kannattaa perustaa, jos toiminnan ajatellaan olevan voitollista alusta lähtien. Tytäryhtiön tappioita ei voi vähentää emoyhtiön voitoista. Tytäryhtiön voitot verotetaan kuitenkin vasta sitten, kun se jakaa ne emoyhtiölleen, koska Viro ei verota yhtiön elinkeinotoiminnan tulosta, vaan jaettuja voittoja. Viroon sijoittautumisen rahoituskulut kannattaa allokoida Suomeen, koska Suomessa elinkeinotoiminnan korot ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Viro ei verota elinkeinotoiminnan tulosta, vaan jaettuja voittoja. Korkokulut kuitenkin pienentävät virolaisen yhtiön jakokelpoista voittoa ja sitä kautta tulevaisuuden verorasitusta.