Browsing by Subject "etnolingvistiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Mujunen, Virpi (2004)
    Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa kieli ja identiteetti nähdään usein olevan molemminpuolisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Koska suuri osa aikaisemmasta tutkimuksesta on käsitellyt identiteetin vaikutusta käyttäytymiseen, tämän tutkimuksen tarkoitus oli päinvastainen eli selvittää, miten kieli vaikuttaa identiteettiin. Tutkimuksessa keskityttiin lähinnä kahteen kysymykseen: Ensinnäkin selvitettiin objektiivisen etnolingvistisen vitaliteetin, henkilökohtaisten kielikontaktiverkostoiden ja etnisen identiteetin välisiä suhteita. Toisaalta haluttiin saada selville mikä merkitys lapsuuden kielitaustalla on etniselle identiteetille. Viitekehyksenä näiden tekijöiden välisiä suhteita tarkasteltaessa oli Gilesin, Bourhisin ja Taylorin (1977) sekä Allardin ja Landryn (1986, 1992, 1994) esittämät etnolingvistisen vitaliteetin mallit. Jälkimmäisen mallin mukaan kielikontaktiverkostot toimivat välittäjinä sosiologisen ja psykologisen tason välillä. Tutkimuksen otos koostui 563 ruotsinsuomalaisesta, joista 51% oli Etelä-Suomen läänistä ja 49% Länsi-Suomen läänistä. Naisia tutkimukseen osallistuneista oli 56% ja vastaavasti miehiä 44%. Tutkimusaineistona käytettiin syksyllä 2000 professori Karmela Liebkindin ja professori Anders Langen johtamaa tutkimusta varten kerättyä aineistoa (”Suomalaiset ja ruotsalaiset vähemmistönä ja enemmistönä: Stereotypiat, ryhmäsamastuminen ja minä-käsitys”). Aineisto analysoitiin pääasiassa hierarkkisten regressioanalyysien avulla. Tutkimuksen tulokset tukivat aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan kielikontaktiverkostot toimivat välittäjinä etnolingvistisen vitaliteetin sekä identiteetin välillä. Objektiivinen vitaliteetti eli tässä tapauksessa kunnan kielisyysaste luo puitteet, joissa kielikontaktiverkostot voivat kehittyä. Nämä verkostot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat etniseen identiteettiin. Samoin toisesta kysymyksestä saadut tulokset tukivat aiempaa tutkimusta eli lapsuuden kielitausta oli merkittävä etniselle identiteetille.
  • Pätynen, Angela (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten opiskelijanuorten käsitystä perheestä. Tutkielma on osa kansainvälistä Eurooppalainen kielellinen maailmankuva -projektia (EUROJOS), jonka tarkoituksena on selvittää slaavien ja heidän naapurikansojensa aksiologisia konsepteja, kuten koti ja työ. Tutkielmani aiheena on perhekonsepti suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty syksyllä 2017 anonyymisti 106:lle Helsingin yliopiston eri ainejärjestön sähköpostilistalle lähetetyllä sähköisellä lomakkeella, joka oli tarkoitettu Suomessa vähintään esikoululaisesta asuneille 17–30-vuotiaille opiskelijoille. Vastaajia pyydettiin mm. määrittelemään sekä oma että yleinen käsitys perheestä kysymällä mm. Mikä on oikea perhe ja Milloin perhe lakkaa olemasta perhe? Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 275 henkilöä, joista sadan vastaukset valikoituivat kohderyhmäksi siten, että joukossa olisi mahdollisimman monen eri alan ja sukupuoli-identiteetin edustajia. Aineistoa analysoitiin puolalaisen etnolingvistiikkakoulukunnan kehittämällä monitieteellisellä metodilla, jonka yhtenä keskeisenä keinona on tutkittavan konseptin oikeellisuuden selvittäminen. Tutkimuksessa analysoitiin myös sekä perinteisiä että nykyaikaisia perheeseen liittyviä sanontoja, joista esitettiin erillinen kysymys. Tutkimus osoittaa, että oikea perhe on subjektiivinen käsite tai sitä ei ole olemassakaan. Suomalaisnuorille tärkeintä perheessä on omaehtoisuus: emotionaalinen side painaa enemmän kuin (veri)sukulaisuus.