Browsing by Subject "etnomusikologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Silvonen, Viliina (2020)
    Artikkeli syventyy itkuvirsien tunteisiin ja affektiivisuuteen. Alakuloiset tunteet ja esittäjän niihin vajoamien – apeus ja apeutuminen – ovat olennaisia itkuvirsissä. Analysoin, mitä tunne on itkuvirsien arkistoäänitteillä sekä millä tavoilla apeus ja apeutuminen ilmenevät. Lähestyn tunnetta itkijän ilmaisuna ja kokemuksena sekä tunteen ilmenemistä jäljiteltynä ja koetusta kumpuavana, jotka molemmat ovat äänellä itkemiselle ominaisia, toisiinsa limittyviä piirteitä. Itkuvirsien ympärille muodostuvia vaihtelevia affektiivisuuden ilmiöitä ja vaikutusaloja kutsun affektiivisiksi kehiksi. Analysoitavat itkuvirret on äänitetty Aunuksen Karjalassa vuosina 1940–2001. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy monialaisia näkemyksiä tunteesta, niiden kompleksisesta luonteesta ja affektiivisuudesta. Tutkimus tuo keinoja arkistoäänitteiden tunteiden analysointiin. Tutkimusmenetelmän keskiössä on kaksitasoinen analyyttinen kuunteleminen, jossa hyödynnän myös aistietnografiaa. Auditiivisessa äänen analyysissa erittelen tunteisiin ja affektiivisuuteen liittyviä äänenpiirteitä, ja empaattisessa kuuntelussa havainnoin esityksen intensiteettiä oman kuuntelukokemukseni kautta. Tutkimukseen kuuluu myös vertailukuuntelijoiden haastatteluaineisto, joka täydentää omaa kuunteluanalyysiani. Itkuvirsistä kielenulkoisella tasolla välittyvä affektiivinen teho perustuu kykyyn tunnistaa hienovaraisia tunneintensiteettiin liittyviä eroja ja muutoksia äänessä. Mikään yksittäinen tekijä ei osoita apeutumista, vaan tulkinnassa eri tekijöitä tarkastellaan kontekstiin sidoksissa olevina yhdistelminä eri analyysitasoja yhdistellen. Tulkintaan vaikuttavat kunkin itkijän henkilökotainen tyyli ja esityskohtaiset seikat. Arkistoaineistosta hahmottuu apeuden ilmenemisen kannalta kolmentyyppisiä itkuvirsiesityksiä: affektiivisia, tunnetta jäljitteleviä ja tunneilmauksettomia. Nämä asettuvat selvärajaisia luokkia paremmin jatkumoksi esitystavasta toiseen, ja siitä, mitä kaikkia erilaisia esityskäytäntöjä yhteisössä on rituaalisissa tilanteissa käytetty ja pidetty sopivanlaisina, ei ole varmuutta. Affektiivisia kehiä syntyy itkijän, itkuvirren, läsnä olevien kuulijoiden ja perinteisten myyttisten käsitysten mukaisen tuonpuoleisen kesken. Myös arkistoäänitteen itkuvirren ja kuuntelijan välille voi syntyä eräänlainen affektiivinen kehä.
  • Kaheinen, Kaisla; Leisiö, Larisa; Erkkilä, Riku; Qiu, Toivo E. H. (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
    Juhlakirja koostuu Tapanin Salmisen ystävien ja kollegoiden kirjoittamista artikkeleista, jotka tavalla tai toisella käsittelevät Tapanin uralla keskeisiksi muodostuneita teemoja. Valtaosa artikkeleista sijoittuu suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen alalle. Näkökulmien kirjo on laaja: artikkelit käsittelevät niin synkronista kuin diakronista kielentutkimusta etenkin Tapanin omissa tutkimuksissaan käsittelemien suomen murteiden ja samojedologian piiristä. Kielitieteellisten artikkeleiden lisäksi kirjaan sisältyy myös folkloristiikan ja etnomusikologian alaan kuuluvia tutkielmia, joiden teemat ovat niin ikään suomalais-ugrilaiselle kielentutkimukselle läheisiä. Tapanin lintuharrastus poiki sekin tieteellisiä artikkeleita tähän kirjaan.
  • Reijonen, Olli (Helsingin yliopisto, 2017)
    This doctoral dissertation covers the batucada and it focuses on Os 27 Amigos bateria and Oscar Pereira de Souza's, its director's, perceptions of the batucada. He was the last active master of Rio de Janeiro's oldest Deixa Falar Portela tradition. The central questions are: How did batucada develop and how are the baterias organized? What are the instruments, rhythms, and functions of batucada? What are the elements of batucada? How is the quality of batucada estimated, and what are the criteria? How can the rhythm of batucada be analyzed? What is the harmony of batucada and how it is created? The first section covers the history of the batucada and the organization of baterias, as well as the instruments rhythmic functions and the bateria's structural elements. The qualitative criteria of the batucada are examined at the end of this section. The early batucada rhythm is reconstructed based on Silva's Bum bum vocalization. The rhythmic is analyzed based on the theory of a basic rhythm diminuted rhythm music level. Os 27 Amigos and their contemporary batucadas rhythmic characteristics are compared. In the last section, we examine the harmony of the baterias from the 2002-2003 period. After that, we examine de Souza's perceptions of harmony as a driving factor in the way a bateria plays. In the end is a study on the harmonic structure of Os 27 Amigos bateria and what it is based on. The central methods of this work are the teacher - student method, field work, the paradigmatic method, electronic methods, notations, deduction, experimental work and the three-tiered rhythm analysis. Based on the results, it can be said that the batucada has a very developed musical grammar and terminology. The batucada's development is heavily based on the development of the surdos, which is grounded, in turn, on a much older concept of music, based on the African cuicas. Two different rhythmic paradigms, an older harmonic on and a newer, anharmonic one, have developed from this. The batucada is based on multiple clave and marker rhythms. This structure and the divisive form of the batucada can be shown clearly. This work is the first one to delve deep into the musical structure of the batucada and the concepts and terms related to it. It documents the oldest batucada tradition and forms a starting point for further study on the batucada and a wider study of the samba. Its results also shed light on the central structures of Afro-Brazilian, African, and other similar styles of music and thus enables a deeper than previously possible analysis of them, as long as all the relevant musico-cultural conventions are observed.
  • Niemi, Jarkko (Helsingin yliopiston kirjasto, 2022)
  • Sievänen, Aino (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä etnomusikologian alaan lukeutuva pro gradu -tutkielma pyrkii musiikkiesityksen etnografisen analyysin keinoin kartoittamaan muusikoiden ja yleisön toiminnan sekä itse musiikin tilannesidonnaisuutta. Kontekstina tutkimukselle on Recôncavon samba de roda -kulttuurissa käynnissä oleva muutos, jossa perinteisen yhteisöllisen sambajuhlan rinnalle on muodostunut käytäntö esittää sambaa esiintymislavalla julkisessa kaupunkitilassa. Tutkielmassa tarkastellaan samba de rodaa musiikinlajina ja kulttuurina: sen historiaa, nykypäivää sekä kulttuurisia ja musiikillisia erityispiirteitä. Tutkielman etnografinen analyysi pohjautuu aineistoon, joka on tallennettu kenttätyömatkalla Brasiliassa, Bahian osavaltion Recôncavon alueella. Analyysin kohteena on kaksi esitystä, joissa Quixabeira da Matinha -yhtyeen muusikot esiintyvät kahdessa erilaisessa tilanteessa: toinen esityksistä tapahtuu julkisessa kaupunkitilassa, toinen kyläyhteisön juhlassa, erään perheen kotitalolla. Etnografisen analyysin kohteena on muusikkojen ja yleisön toiminta esitystilanteissa sekä soitettu musiikki. Keskeisinä teoreettisina viitekehyksenä tutkielmalle toimivat Anthony Seegerin sekä Herndon & McLeodin musiikkiesitysten etnografisen analyysit, sekä musiikin etnografisen ja etnomusikologisen tutkimuksen menetelmäkirjallisuus. Samba de roda -esitysten tilannesidonnaisuutta tarkastellaan Max Peter Baumannin musiikillisen folklorisaation käsitteen kautta prosessina, jossa tietty kulttuuriperinne stilisoidaan lavaesitykseksi ja se irtoaa alkuperäisestä kontekstistaan. Recôncavon samba de rodan estetiikkaa ja merkityksiä määritellään, neuvotellaan ja sovitellaan modernissa, meditoituneessa kulttuurikentässä. Tutkielmassa paljastuu, että muusikoiden ja yleisön tiedossa on kaksi erilaista samba de rodan esittämisen tapaa: 1) ”Sambajuhla”, joka on yhteisöllinen tapahtuma ja edustaa perinteistä samba de roda kulttuuria 2) ”Sambaesitys”, joka esitetään lavalla yleisölle ja joka representoi ”sambajuhlaa”. Tutkielmassa esitetään, että Recôncavon alueen samba de roda -kulttuuria on muuttanut ja muuttaa edelleen musiikillisen folklorisaation vaikutus, joka irrottaa kansanperinteen sen alkuperäisestä yhteydestä ja estetisoi sen lavaesitykseksi. Samalla tämän stilisoidun lavaesityksen rinnalla on yhä elävänä samba de rodan perinteinen, yhteisöllinen esittämisen tapa, jossa muusikot ja juhliin osallistujat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa: musiikki esitetään, tanssitaan ja koetaan yhteisessä piirissä, ilman jaottelua esiintyjiin ja yleisöön