Browsing by Subject "evaluaatio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Dara, Dahat (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19-pandemian myötä vuotta 2020 on varjostanut epävarmuus ja pelko, mikä on havaittavissa sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa käytävässä keskustelussa. Sosiaalisen median käytössä korostuu eri kanavien rooli sekä tiedon lähteenä että käyttäjien omien näkemysten ilmaisemisen välineenä. Lisäksi sosiaalisessa mediassa korostuu käyttäjien välinen vuorovaikutus. Sosiaalisen median käyttäminen terveyteen liittyvän tiedon lähteenä voi kuitenkin olla ongelmallista, erityisesti jos tieto erkaantuu tieteellisesti todistetusta faktasta. Sosiaalisessa mediassa esiintyvän diskurssin tarkasteleminen voi kuitenkin laajentaa ymmärrystämme käyttäjien suhtautumisesta ja asenteista uhkaavien infektiosairauksien vaaroihin sekä leviämisen estämiseen liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen osalta COVID-19-pandemiaa lähestytään kasvomaskien käyttöön liittyvän diskurssin tarkastelulla suhtautumisen näkökulmasta. Analyysissa sovelletaan Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa (Appraisal theory), jonka avulla voidaan havainnoida puhujien asennoitumista kasvomaskien käyttöön tarkastelemalla kielessä ilmenevää evaluaatiota. Teorian viitekehys koostuu kolmesta järjestelmästä: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja asteittaisuus (graduation). Tämä tutkimus on rajattu asennoitumisen järjestelmään, joka jakautuu edelleen kolmeen alajärjestelmään: tunteiden ilmaisuun (affect), toiminnan arvosteluun (judgement) sekä esineiden ja asioiden arvottamiseen (appreciation). Suhtautumisen teoriassa kieli mielletään systeemis-funktionaalisesta kieliteoriasta lainaten merkitysten viestittämisen järjestelmänä, jossa evaluaatio toteutuu puhujan valitessa lukuisien mahdollisten merkitysten välillä. Tutkimuksen aineistona käytetään yhdysvaltalaisessa Washington Post -lehdessä julkaistua kasvomaskien oikeaoppiseen käyttöön ohjeistavan uutisartikkelin kommenttiosiota. Kommenttiosio koostuu yhteensä 137 kommentista, joista 114 sisältää kasvomaskien käyttöön liittyvää asennoitumista. Näissä 114 kommentissa ilmenee asennoitumista yhteensä 147 kertaa. Kommenttien analysoinnissa sovelletaan kvalitatiivista analyysia, jonka avulla kommenteista ensin täsmennetään asennoitumisen esiintymät. Tämän jälkeen analyysissa määritellään tarkemmin mitä kasvomaskeihin liittyvää aspektia arvioidaan, mikä on asennoitumisen polariteetti ja mihin arviointi sijoittuu asennoitumisen alajärjestelmissä. Tulokset osoittavat, että kasvomaskeihin liittyvässä diskurssissa korostuu ihmistoiminnan arvostelu, mikä ilmenee kasvomaskien käyttämättä jättämisen kielteisenä arvosteluna. Myös kasvomaskien sääntöihin sekä sääntöjen toteutumiseen ja valvontaan liittyvät epäjohdonmukaisuudet saavat osakseen kielteistä arvottamista. Tuloksissa ilmenee myös negatiivista asennoitumista poliittisia johtajia ja instituutioita kohtaan sekä näkyvää poliittista vastakkainasettelua, jossa kasvomaskien käyttämättömyys mielletään oikeistolaisen ideologian seuraukseksi. Tulokset viittaavat siihen, että kasvomaskeihin suhtaudutaan myönteisesti ja niiden tärkeys sairauden leviämisen estämiseksi tiedostetaan.
  • Pihlaja, John (2002)
    Tämän tutkimuksen kohteena olivat tutkimus- ja ammattikirjallisuudessa yleisimmin esitetyt onnistuneen työnhakukoulutuksen edellytykset sekä niiden mittaamisen mahdollisuudet. Yleistä kurssityytyväisyyttä, ohjaaja- sekä ryhmätyytyväisyyttä, itsetuntoa, motivaatiota, työnhakupystyvyyttä, yleistä pystyvyyttä, selviytymisstrategioita ja kontrolliodotuksia on kaikkia kuvattu psykososiaaliselle selviytymiselle välttämättöminä, mutta niistä yksittäin esitetyt tutkimustulokset ovat usein keskenään ristiriitaisia. Vaikutussuhteiden laimeus sekä tulosten heikko replikoitavuus vaikeuttavat kokonaiskuvan muodostamista ja johtopäätösten tekemistä koulutuksen kehittämistä varten. Tämän työn tavoitteena oli osoittaa ainekset, joiden varaan voi rakentaa perusteltuja ja ennustevoimaisia työnhakukoulutuksen laatumittareita. Menettelynä oli verrata yhtenäisellä metodologialla samassa tutkimuksessa kaikkia edellä mainittuja ulottuvuuksia. Osana Varsinais-Suomen TE-keskuksen työvoimaosaston laatuprojektia ja laatumittarihanketta kerättiin työnhakuryhmien päättymishetkellä 354 osanottajan täyttämän tutkimuslomakkeen numeeriset kurssi- ja itsearviot. Näitä verrattiin kaksi kuukautta myöhemmin palautettuihin työnhakuaktiivisuuden itsearvioihin ja työhallinnon sijoittumistietoihin kolme ja kaksitoista kuukautta myöhemmin. ltsetunto, motivaatio, työnhakupystyvyys, yleinen pystyvyys, selviytymisstrategiat ja kontrolliodotukset sekä tutkimuksen kuluessa esille noussut koettu työmarkkina-arvo olivat suhteellisen tasavahvoja ennustajia, mutta erillisinä riittämättömiä. Kaikki erikseen ennustivat työnhakuaktiivisuutta selvästi yli ennustevoimalle asetetun tavoitteen. Edellämainituista yhdistetty mittari korreloi työnhakuaktiivisuuteen r = .58 ja lisäksi sijoittumiseen r = .21 erittäin merkitsevällä tasolla. Kurssi, ohjaaja- tai ryhmätyytyväisyys eivät ennustaneet työnhakuaktiivisuutta tai sijoittumista sen kummemmin työhön kuin koulutukseenkaan. Kurssityytyväisyys liittyi selvimmin ryhmä- ja ohjaajatyytyväisyyteen. Yli kolmesataa kysymystä sisältäneen lomakkeiston tuottama rikas aineisto mahdollisti aktiivisuutta ennustavien ja ei-ennustavien yksittäisten muuttujien vertailun. Kysymyksen muotoilu vaikuttaa ratkaisevasti sen ennustavuuteen.. Mitä yksityiskohtaisemmin ja omakohtaisemmin muotoiltu, sen selvimmin näkyvät yhteydet. Omien työnhakuun liittyvien kognitioiden ja aiottujen konkreettisten tekemisien kysyminen lienee vähemmän altis arviointivirheille ja sosiaalisen suotavuuden vaikutuksille kuin mielipide kurssista tai ohjaajista. Kaikkiaan noin 80% hyvinkin perustelluista muuttujista jouduttiin hylkäämään. Tässä työssä paljastunut kysymisen tavan herkkyys saattaa selittää suuren osan aiempien tutkimustulosten ristiriitaisuudesta. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan yleisellä tasolla todeta, että työnhakukoulutuksen tutkimusten osanottajille asetut kysymykset tulisi kohdistaa todetusti ennustevoimaisiin ulottuvuuksiin. Ne tulisi muotoilla mahdollisimman lähelle sitä oman prosessin hallinnan problematiikkaa, joka on kurssilaiselle välitöntä todellisuutta. Todettu kysymysten muotoilun vaikutus puoltaisi ennustevoimaltaan testattavien standardikysymysten suosimista alan tutkimustyössä. Koulutussuunnittelun ja laadunseurannan suuremmat vaatimukset ennustavuuden suhteen edellyttävät testatuista kysymyksistä rakennettujen summamuuttujien käyttöä ja sijoittumistietojen seuraamista jatkuvina muuttujina, esimerkiksi työssäolokuukausien lukumäärän muodossa. Tavanomaiset kurssipalautteet kuvannevat hyvin osanottajien ensireaktioita, mutta eivät tavoita koulutuksen tuottamia vaikutuksia sosiaaliseen oppimiseen, myöhempään toimintaan tai toiminnan tuloksellisuuteen. Bandura, Albert (1997) Self-efficacy: the exercise of control. Tarkkonen, Lauri (1 987) On reliability of composite seales.
  • Kukkonen, Jaakko; López-Aparicio, Susana; Segersson, David; Geels, Camilla; Kangas, Leena; Kauhaniemi, Mari; Maragkidou, Androniki; Jensen, Anne; Assmuth, Timo; Karppinen, Ari; Sofiev, Mikhail; Hellén, Heidi; Riikonen, Kari; Nikmo, Juha; Kousa, Anu; Niemi, Jarkko V.; Karvosenoja, Niko; Santos, Gabriela Sousa; Sundvor, Ingrid; Im, Ulas; Christensen, Jesper H.; Nielsen, Ole-Kenneth; Plejdrup, Marlene S.; Nøjgaard, Jacob Klenø; Omstedt, Gunnar; Andersson, Camilla; Forsberg, Bertil; Brandt, Jørgen (European Geosciences Union, 2020)
    Atmospheric Chemistry and Physics 20 7 (2020)
    Residential wood combustion (RWC) is an important contributor to air quality in numerous regions worldwide. This study is the first extensive evaluation of the influence of RWC on ambient air quality in several Nordic cities. We have analysed the emissions and concentrations of PM2.5 in cities within four Nordic countries: in the metropolitan areas of Copenhagen, Oslo, and Helsinki and in the city of Umeå. We have evaluated the emissions for the relevant urban source categories and modelled atmospheric dispersion on regional and urban scales. The emission inventories for RWC were based on local surveys, the amount of wood combusted, combustion technologies and other relevant factors. The accuracy of the predicted concentrations was evaluated based on urban concentration measurements. The predicted annual average concentrations ranged spatially from 4 to 7 µg m−3 (2011), from 6 to 10 µg m−3 (2013), from 4 to more than 13 µg m−3 (2013) and from 9 to more than 13 µg m−3 (2014), in Umeå, Helsinki, Oslo and Copenhagen, respectively. The higher concentrations in Copenhagen were mainly caused by the relatively high regionally and continentally transported background contributions. The annual average fractions of PM2.5 concentrations attributed to RWC within the considered urban regions ranged spatially from 0 % to 15 %, from 0 % to 20 %, from 8 % to 22 % and from 0 % to 60 % in Helsinki, Copenhagen, Umeå and Oslo, respectively. In particular, the contributions of RWC in central Oslo were larger than 40 % as annual averages. In Oslo, wood combustion was used mainly for the heating of larger blocks of flats. In contrast, in Helsinki, RWC was solely used in smaller detached houses. In Copenhagen and Helsinki, the highest fractions occurred outside the city centre in the suburban areas. In Umeå, the highest fractions occurred both in the city centre and its surroundings.