Browsing by Subject "evaluointi"
Now showing items 1-6 of 6
-
(Helsingfors universitet, 2017)Tutkin pro gradussani ranskalaiseen Charlie Hebdo -satiirilehteen ja sananvapauteen kytkeytyvää evaluoivaa kielenkäyttöä uutisteksteissä. Tarkasteluni kohteena ovat asennoitumista osoittavat kielenainekset ja metaforat. Asennoitumista tarkastelen uutisissa esiintyvistä referointijaksoista, ja metaforien analyysin yhteydessä tarkastelussa ovat referointijaksojen lisäksi muutkin uutisten osat. Charlie Hebdon toimitukseen tehtiin aseellinen hyökkäys 7.1.2015, ja hyökkäyksen jälkeen uutisoinnissa esiintyi runsaasti affektiivista ja asennoituvaa kielenkäyttöä. Uutisoinnissa kommentoitiin sananvapautta, Charlie Hebdon toimintaa ja lehden julkaisemia profeetta Muhammed -pilakuvia. Aineistonani toimiikin 45 Ylen uutistekstiä, jotka julkaistiin viestintäyhtiön verkkosivuilla aseellisen hyökkäyksen jälkeen. Uutiset ovat ajalta 7.1. –19.7.2015. Pääasiallisina teoreettisina viitekehyksinä tutkimuksessani toimivat suhtautumisen teoria (Martin – White 2005) ja kognitiivinen metaforateoria (Lakoff – Johnson 1980). Tutkimuksen yksi keskeisistä tuloksista on se, että länsimaisten lähteiden ja islamia edustavien lähteiden referoinnissa diskurssia lähestytään eri tulokulmista. Läntisten lähteiden yhteydessä kommentoidaan suureksi osaksi sitä, millaisia vaikutuksia Charlie Hebdon toimitukseen tehdyllä aseellisella hyökkäyksellä on sananvapaudelle sekä lehdistön ja piirtäjien toiminnalle. Arviointia esitetään modaalisilla kielenaineksilla direktiivisesti. Islamia edustavien lähteiden referoinnissa taas keskitytään kuvaamaan muslimien reaktiota profeetta Muhammed -pilakuviin. Referointijaksojen yhteydessä ei esiinny juuri lainkaan direktiivisyyttä. Toinen keskeinen tulos on se, että aineistoni uutisteksteissä esiintyy runsaasti metaforisia ilmauksia, joiden lähdealueeksi voidaan hahmottaa sota. Tämä tuo diskurssiin tiettyä kontrolliin tai kilpailuun viittaavaa asetelmaa. Kaikki sodan lähdealueelta kuvautuvat metaforiset ilmaukset eivät ole kuitenkaan yhtä voimakkaita tai intensiivisiä.
-
(Helsingin yliopisto, 2020)The sequencing methods used to study the genome of organisms have become cheaper, resulting in a significant increase in the amount of genomic data available. Knowing the nucleic acid sequence of the DNA does not tell much about an organism. Not without first annotating the genome, which means searching for the locations of genes and defining their products. The programs used for annotation make mistakes and their results must be evaluated in various ways. The vast amount of genomic data encourages fast production of new annotations and this can increase human made errors. Some annotation programs use gene databases, so the number of wrongly annotated genes they contain may increase in the future if the quality control of annotations is not improved. This study examines correlation between selected quality measures and the quality of annotations. The quality metrics used can be divided into two basic types, the first one is based on the basic structures of genes and the second one on comparing the protein product of a gene against a protein database. The study assumes that comparison to a reference is a reliable way to assess the quality of annotations. The comparison is made at genome, exon and nucleotide levels. A single value describing the comparison is calculated at each level. For each gene aligned with a reference gene, sensitivity and specificity are calculated and used to make f-score at the nucleotide level. Four different versions of the wild strawberry (Fragaria vesca) genome and their six annotations were used as data. They were downloaded from the Genome Database for Rosacaea, which is a genome database specializing in rose plants. The correlation coefficients calculated from quality metrics and f-scores were in several cases small but reliable because the p-value was minimal. Correlation coefficients were higher when quality metrics based on protein homology were examined. The correlation coefficient calculated from the mean of the structure-based quality metrics and the f-score received lower values if the studied annotation had a high f-score value. These results detailed in this paper support the view that the selected structure-based quality metrics are not suitable for evaluation of high-grade annotations. They might possibly be used in automated detection of poor-quality annotations. Quality metrics based on protein homology appeared to be promising subjects for further research.
-
(Helsingfors universitet, 2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan blogikirjoitusten lukijapaikkoja ja kommentoijien suhtautumista niihin. Lukijapaikka on tekstiin rajautuva vastaanottajan tila, jota rajaavat tekstin vastaanottajaan suuntautuvat oletukset. Tutkielman aineistona on 12 blogikirjoitusta kommentteineen. Kuusi tekstiä on peräisin yksityishenkilön kirjoittamasta opetusalan blogista ja kuusi institutionaalisesta opetusalan blogista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia lukijapaikkoja näiden kahden blogin blogikirjoituksiin hahmottuu. Lukijapaikka on monitasoinen käsite, ja sitä tarkastellaan muun muassa blogikirjoitusten esisopimusten, tekstiin muotoutuvien sisä- ja ulkoryhmien, puhuttelujen sekä direktiivien kautta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka blogikirjoitusten kommenteissa suhtaudutaan pohjatekstin lukijapaikkojen rajauksiin: Millaisiin lukijapaikkojen rajauksiin otetaan kantaa? Millaisin keinoin? Tutkielmassa kommentit on jaoteltu kolmeen kategoriaan: 1) Kommentissa tuetaan tekstin lukijapaikkojen rajauksia 2) Kommentissa kyseenalaistetaan jokin pohjatekstiin hahmottuva lukijapaikka 3) Kommentissa ei oteta kantaa tekstin lukijapaikkoihin. Tämän jaottelun pohjalta tarkastellaan eri kategorioille tyypillisiä kielenpiirteitä sekä sitä, millaiset lukijapaikan rajaukset kirvoittavat kunkin kategorian kommentteja. Keskeisiksi tarkastelun kohteiksi nousevat evaluointi, suhtautumisen ja kohteliaisuuden keinot, persoonailmausten vaihtelu, oman kokemuksen käyttäminen argumenttina sekä moniäänisyyteen suuntautumisen tavat eli dialoginen laajentaminen tai supistaminen. Tutkielmassa osoitetaan, että eri kategorioiden kommenteissa käytössä ovat osin erilaiset kielelliset keinot. Lisäksi havaitaan, että blogikirjoituksen lukijapaikan rajauksen tavat vaikuttavat siihen, millaista kommentointia kirjoitus verkossa kirvoittaa. Ristiriitaisia, tiukkaan rajattuja tai kielteiseksi hahmottuvia lukijapaikkaa kyseenalaistetaan aineistossa eniten. Löyhärajaisia tai neutraaleja lukijapaikkoja ja blogikirjoituksessa ylläpidettyä etäkohteliaisuutta taas seuraa objektiivisuuteen pyrkivä kommentointi. Sen sijaan blogikirjoituksen aiheella ei tässä aineistossa ole yhtä havaittavaa vaikutusta siihen, millaisia kommentteja tekstit saavat.
-
(Helsingfors universitet, 2016)Tutkielma tarkastelee facebookin Klikinsäästäjä-sivulla julkaistuissa klikkiotsikoissa esiintyviä kielellisiä piirteitä. Klikkiotsikko on otsikko, jolle ei löydy sisällöstä katetta ja/tai joka jättää jotain olennaista kertomatta lukijalle. Tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millä kielellisillä keinoilla lukijaa houkutellaan klikkaamaan Klikinsäästäjä-sivuilla julkaistuja otsikoita? Millaisia eteenpäin viittaavia keinoja otsikoissa käytetään? Miten direktiivejä ja kysymyksiä on käytetty? Millaisia leksikaalisen semantiikan keinoja hyödynnetään? Miten liioittelu ja väärien mielikuvien syntyminen toimivat klikkiotsikoinnin keinoina? Aineistona on 300 Klikinsäästäjä-sivulla julkaistua klikkiotsikkoa niiden oheen liitettyine saateteksteineen. Analyysissa hyödynnetään referentiaalisuuden ja leksikaalisen semantiikan teorioita sekä intersubjektiivista näkökulmaa kieleen. Keskeisiä termejä ovat muun muassa deiktisyys, referentiaalisuus, katafora, intersubjektiivisuus ja kiertoilmaisut. Lisäksi käsitellään evaluointia ja sensationalismia klikkiotsikoissa ja saateteksteissä. Klikkiotsikoinnissa käytettyjä eteenpäin viittaavia keinoja ovat yleisimmästä alkaen demonstratiivipronominit, proadverbit, yleissubstantiivit, pakollisen argumentin puuttuminen, kesken loppuvat otsikot ja persoonapronominit. Lisäksi otsikoihin vuorovaikutteisuutta luovat kysymykset toimivat eteenpäin viittaavina silloin, kun tulevan uutistekstin oletetaan vastaavan esitettyyn kysymykseen ja direktiivit silloin, kun ne kehottavat lukijaa suoraan katsomaan kuvia tai lukemaan jutun. Leksikaalisen semantiikan keinoista klikkiotsikointi hyödyntää polysemiaa, homonymiaa, yläkäsitteitä ja kiertoilmauksia. Niiden käyttö tekee otsikon ilmauksesta semanttisesti sumean tai johtaa tulkitsemaan sanan merkityksen erilaiseksi kuin puhuja on sen tarkoittanut. Lisäksi klikkiotsikoihin voi syntyä erilaisista syistä väärinymmärryksen mahdollisuus tai ne voivat luvata enemmän kuin uutisteksti voi tarjota. Yleisimmin käytetyt ja helpoiten tunnistettavat klikkiotsikoinnin keinot ovat demonstratiivipronominit, proadverbit ja kysymykset. Internet-otsikointia ja klikkiotsikointia on kuitenkin toistaiseksi tutkittu niin vähän, että jatkotutkimus laajemmasta aineistosta olisi tarpeen.
-
(2018)Artikkelissa tarkastellaan eksistentiaaliseksi rationaalisuudeksi kutsuttua semioottista prosessia yritysten visio-, missio- ja strategiateksteistä koostuvan aineiston kautta. Tavoitteena on ymmärtää, miten teksteissä teoretisoidaan yrityksen identiteettiä ja intentionaalisia pyrkimyksiä toimintaympäristössään sekä näiden taustalla olevia arvoja ja periaatteita. Erityisesti huomion kohteena on se, miten teksteissä representoitujen prosessien ja niiden osallistujien välisiä suhteita jäsennetään käsitteellisesti ja vuorovaikutuksellisesti. Yhtäältä on tarkasteltu tekstien lineaarisesti segmentoituvia funktionaalisia jaksoja. Analyysi valottaa samalla erityisesti eräiden kausaalisten morfosyntaktisten ilmaustyyppien (esim. mAllA-infinitiivirakenteen) roolia tekstin jäsentämisessä. Toisaalta on tarkasteltu, miten tekstit rakentuvat erilaisten kausaalis-evaluatiivisten diskurssikuvioiden varaan. Erityisen hyödyllisiksi kuvausmalleiksi osoittautuvat Päämäärä–Keino-, Ongelma–Ratkaisu- ja Tilaisuus–Tarttuminen-kuviot. Yritys näyttäytyy tehokkaana sosiaalisena ja taloudellisena agenttina, ongelmanratkaisijana ja mahdollistajana. Asiakas puolestaan asemoidaan hyötyjän ja avuntarvitsijan rooliin. Tilaisuuskuviossa myös asiakas kohoaa toimintaketjussa välttämättömäksi, aktiiviseksi toimijaksi. Tämäntyyppisessä eksistentiaalisessa rationalisoinnissa siis teoretisoidaan omat ja toisten intentionaaliset pyrkimykset osaksi koherenttia kausaalis-evaluatiivista verkostoa. Intentionaalinen toiminta ja sen seuraukset hahmottuvat keskeiseksi identiteettejä jäsentäväksi arvoksi.
