Browsing by Subject "evoluutiopsykologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Yrttiaho, Janica (Helsingfors universitet, 2017)
    Objectives. Can individual differences in the way people manage their own lives (life management) be explained from the perspective of life history theory? Understanding these differences is important since life management has a great impact on the wellbeing of people. Life history theory has already been proven to explain many individual differences in the human cognition; this study aimed to expand this field of knowledge. Life history theory states, that the early-life environment of an individual shapes her life history strategies, adapting her to her environment. The events that serve as reminders of mortality in the environment of an individual (mortality cues) were hypothesised to activate different life history strategies in individuals with different childhood environments. This was hypothesised to be reflected as differences in life management. The study also sought to find out, if the observation that people can react differently to a similar mortality cue can be explained by their strategy's impact on their locus of control. Methods. The data used in this study came from the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. The relationship between early-life environment (childhood socioeconomic status, SES) and life management (the Self-directedness scale in the Temperament and Character Inventory and two items concerning coping) was explored in the study. Regression analysis was used to analyse whether mortality cues moderated the relationship between SES and self-directedness. Logistic regression analysis was used to analyse whether they moderated the relationship between SES and coping. Sample size was 2 103 for analyses concerning self-directedness (mean age = 31.48 years) and 773 for those concerning coping (mean age = 20.66 years). Results and conclusions. Individuals with lower childhood SES felt that things outside their control were influencing their life more than did those with higher childhood SES. Lower SES was also connected with lower self-directedness in general. The tendency to use one way of coping over another after facing the death of a friend or a family member seemed to depend on childhood SES. Individuals with lower childhood SES used more approach coping; those with higher childhood SES used more avoidance coping. Life history theory seems to be a relevant scientific framework for studying individual differences in life management. Differences in life management might help to understand why people with different backgrounds might react differently to a similar mortality cue. However, no interaction effect on life management was found between the other mortality cues used in the study and childhood SES. Sporadic incidences that are a natural part of life do not seem to activate life history strategies permanently. It is advised then, that especially when the activation of life history strategies is explored using an experimental study design, the results should be interpreted keeping in mind the possibility that single cues might only activate strategies temporarily.
  • Madekivi, Otto (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielma analysoi abortin moraalista tuomitsemista yhdysvaltalaisten konservatiivisten uutissivustoiden kommenttiosioissa kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Tutkielma hyödyntää evoluutiopsykologista käsitystä moraalista, jolla pyritään ymmärtämään miten ja miksi abortti tuomitaan. Kokonaiskuvan saamiseksi laadullista ja kriittistä näkökulmaa tuetaan tutkielmassa määrällisin menetelmin. Moderni evoluutiopsykologinen teoria esittää, että moraalikognitio on biologinen sopeuma, joka vähentää konfliktitilanteiden vahingollisuutta. Jos ulkopuoliset ihmiset valitsevat puolensa riitatilanteessa esim. perhe- tai ystävyyssuhteiden perusteella, tilanne saattaa tasaväkisyydestä johtuen eskaloitua. Toisaalta kun yhteisö määrittelee moraalisäännöt, se kykenee kokonsa puolesta helposti rankaisemaan normin rikkojaa uhrin hyväksi. Normien vakiinnuttaminen vaatii sen, että moraalikognitio toteuttaa mallia, jossa määritellään väärä teko, sen tekijä sekä uhri. Tätä viitekehystä hyödynnetään tutkielmassa hypoteesien laatimiseen siitä, miten abortti moraalisesti tuomitaan: (1) abortti esitetään pääosin teonsanoja käyttäen ja teonsanoiksi valikoidaan jo valmiiksi laajalti tuomittuja tekoja kuten murha, (2) abortille määritellään uhrit ja niitä inhimillistetään (esim. alkio vs. vauva) ja (3) abortille määritellään tekijä eli moraalisäännön rikkoja. Lisäksi tutkitaan inhoon sekä rankaisemiseen liittyviä ilmauksia. Aineisto koostuu 365:stä tuomitsevasta kommentista aborttiaiheisiin artikkeleihin sivustoilla Breitbart, The Daily Wire, The Washington Times ja The Western Journal. Kommenteista erotellaan sanat, joilla aborttia, uhreja ja tekijöitä kuvataan sekä miten inhoa ja rangaistushalukkuutta ilmaistaan. Lisäksi tutkitaan yhteyksiä esim. teon- ja uhrisanojen esiintymien välillä hyödyntäen Excelin loogisia funktioita sekä AntConc-korpustyökalua. Analyysi osoittaa, että abortti tuomitaan aineistossa pääosin ilmaisuin, joissa se esitetään vauvan tai lapsen murhana tai tappamisena, jonka mahdollistaa abortteja tarjoava järjestö Planned Parenthood tai demokraatit. Teonsanoja käytettiin tuomitsemiseen 82 %:ssa kommenteista. Uhriin viitattiin 77 %:ssa kommenteista sekä tekijöihin 53 %:ssa. Tekijöiden suhteellisen vähäistä määrää voi selittää se, että käsitetasolla teon vääryyden perustelussa on tärkeämpää määritellä uhri kuin osoittaa teon mahdollinen tekijä. Lopuksi aborttia tarkastellaan moraalikognition suhteen sosiaalisena ilmiönä, jonka tuomitsemiseen voi vaikuttaa ihmisten eriävä seksuaalikäyttäytyminen ja jonka kriminalisoinnilla voi olla tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia.
  • Danielsbacka, Mirkka (2010)
    Pro gradu -työssä tutkitaan perhesukupolvien välistä vuorovaikutusta. Tutkimuksen tarkoitus on vastata kysymykseen: Mitkä tekijät ovat yhteydessä perhesukupolvien välillä annettuun apuun nyky-Euroopassa. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään pääasiassa sosiologista perhetutkimusta, evoluutioteoreettista perhetutkimusta sekä hyvinvointivaltiotutkimusta. Tutkimus osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun evoluutioteorian sovelluksista perhetutkimukseen. Työ koostuu viidestä itsenäisestä ja julkaistusta osa-artikkelista sekä yhteenvetoluvusta, jossa esitellään tutkimuksen tavoitteet, teoreettinen viitekehys sekä työn tulokset. Ensimmäisessä ja toisessa artikkelissa käytetään Sukupolvien ketju -hankkeen vuonna 2007 kerättyä suurten ikäluokkien lomakehaastatteluaineistoa (n=1115). Viidennessä artikkelissa empiirisenä aineistona on Survey of Health Ageing and Retirement in Europe -hankkeen vuosina 2006–2007 kerätty toisen kierroksen osa-aineisto (n=33281). Artikkeleissa käytetyt menetelmät ovat kvantitatiivisia. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointeja, korrelaatioita, vakioituja keskiarvovertailuja ja logistista regressioanalyysia. Ensimmäisessä artikkelissa tutkitaan suurten ikäluokkien asenteita siitä, kenellä – perheellä vai yhteiskunnalla – tulisi olla vastuu vanhusten taloudellisesta tukemisesta, käytännön auttamisesta ja hoivasta. Tätä tarkastellaan sosiologisesta ja hyvinvointivaltioasenteisiin liittyvästä näkökulmasta. Tuloksena on, että suuret ikäluokat mieltävät jokaisen avun muodon kohdalla vastuun ensisijaisesti yhteiskunnalle tai sekä perheelle että yhteiskunnalle. Pääasiassa tai yksinomaan perheen vastuuksi vanhusten auttamisen ja tukemisen mieltää hyvin harva. Toisessa artikkelissa käsitellään asenteiden ja perhesukupolvien välisen annetun avun yhteyttä, jota selitetään sekä hyvinvointivaltioon että sosiologiseen tutkimukseen liittyvillä teorioilla, mutta mukaan tuodaan myös evolutiivinen tulkintakehys. Artikkelin tulos on, että valtaosa suurista ikäluokista on sitä mieltä, että pienten lasten hoitaminen ei ole isovanhempien velvollisuus, mutta tästä huolimatta suuriin ikäluokkiin kuuluvat isovanhemmat antavat satunnaista lastenhoitoapua paljon. Kolmannessa artikkelissa osoitetaan puhtaan konstruktivististen tulkintojen ongelmallisuus perhesuhteita tutkittaessa. Neljännessä artikkelissa käsitellään evoluutioteoreettisesta näkökulmasta sitä, miksi isovanhemmat eroavat toisistaan. Viidennessä artikkelissa testataan evoluutioteoreettisia hypoteeseja perhesukupolvien välisen avun kohdalla. Artikkelin tuloksena on, että eurooppalaiset isovanhemmat investoivat lapsenlapsiinsa evolutiivisten hypoteesien olettamusten mukaan eli he hoitavat todennäköisimmin geneettisesti varmimpia lapsenlapsiaan. Osa-artikkeleiden empiiristen tulosten perusteella perhesukupolvien välillä annettuun apuun ovat yhteydessä läheiset ja konkreettiset selittävät tekijät sekä hyvinvointivaltion laajuus. Perhesukupolvien välillä annettu apu sopii hyvin yhteen evolutiivisten oletusten kanssa. Lopputuloksena on, että evolutiivinen tulkintakehys toimii samanaikaisesti perinteisten sosiologisten selitysmallien kanssa, kun näitä käytetään eri tasoilla operoivina selityksinä. Kun molempia selitysmalleja verrataan metatasolla, evolutiivinen käsitys perhesukupolvien välisen auttamisen syistä on relevantimpi. Tutkimus osoittaa, että evoluutioteoreettisen lähestymistavan hyödyntäminen (perhe)tutkimuksessa on erittäin tärkeää.
  • Petersen, Emma (Helsingin yliopisto, 2020)
    Objectives Mating strategies are a powerful evolutionary force which have affected the formation of different species. Despite their importance the mating strategies of humans are not fully understood. Sexual Strategies Theory (SST) has obtained a major foothold in scientific literature concerning human mating. According to the theory each sex has been forced to solve different problems in the mating context depending on the length of the relationship and thus their strategies differ from each other. Attachment Fertility Theory (AFT) is a competing theory to SST. According to it the strategies of the sexes do not differ as much. The purpose of this study was to determine whether mating can be scrutinized using factor analysis, do mate preferences differ between the sexes and between short- and long-term mating and how one’s own characteristics influence mate preferences. Methods The data (n=632) comprised mostly of women (73.4%) and university students (71.8%). The participants completed an online survey where they ranked different traits based on how important they found them in the context of either short- or long-term mating. In addition, they answered a few questions regarding their own characteristics. Results In the study we found eight factors: Kind, Ambitious, Outgoing, Intelligent, Good mannered, Trustworthy, Good looking and Relationship. All of these traits were more important to women than to men except for Good looking. Good looking was more important in short-term mating, while other traits (such as Trustworthy) were more significant in the long-term setting. Men did not value intelligence as much in short-term mating. The participants valued similar traits to themselves. Conclusions SST is not the only theory explaining human mate preferences. In this study the proposed interactions between the sexes, the length of the relationship and the preferred traits were not found. These results are more in line with AFT. The scientific literature concerning mate preferences is methodologically scattered. Choosing a partner is one of the most central elements of human life and understanding it would widen our knowledge of basic human nature.
  • Kettunen, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Syyskuussa 2018 Archives of Sexual Behavior -tiedelehdessä julkaistiin suomalainen ei-heteroseksuaalisia naisia käsittelevä evoluutiopsykologian alan tutkimus. Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli osoittaa, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, joka aiheutuu syntymää edeltävistä testosteroni- ja estrogeenialtistuksista. Toisekseen tutkimuksessa esitetään, että ei-heteroseksuaaliset naiset jakautuvat maskuliinisiin ja feminiinisiin butch- ja femme-tyyppeihin. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin suomalaisissa medioissa ja tulosten pohjalta käytiin kriittistä keskustelua mediassa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kyseistä Severi Luodon, Indikris Kramsin ja Markus J. Rantalan kirjoittamaa artikkelia kriittisesti feministisen tieteentutkimuksen näkökulmasta. Aineistonani toimii alkuperäisen artikkelin lisäksi joukko siihen liittyviä tiedettä popularisoivia tekstejä, joihin sisältyy uutisia, mielipidekirjoituksia ja blogitekstejä. Tarkastelen aineistoa Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla, ja selvitän, miten artikkelissa esitetyt hypoteesit ovat rakentuneet tieteellisenä faktatietona määrittyväksi kokonaisuudeksi. Selvitän, millaisia materiaalisia toimijoita hypoteesin taustalla vaikuttaa, ja kiinnitän huomiota erityisesti estrogeenin ja testosteronin funktioon materiaalisina toimijoina, joiden funktio määritellään maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä aiheuttavaksi. Teen analyysia uutisteksteistä peräisin olevien katkelmien avulla linkittäen niitä hormonitutkimuksen ja homoseksuaalisuuden syiden tutkimuksen historiaan sekä feministisen tieteentutkimuksen teorioihin. Toisekseen tarkastelen alkuperäisessä artikkelissa ja sitä käsittelevissä uutisissa ilmeneviä merkkejä heteronormatiivisuudesta peilaten niitä tieteenhistoriallisiin kehityskulkuihin ja homoseksuaalisuuden alkuperän tutkimuksen varhaisiin vaiheisiin. Hahmotan analyysissani artikkelin taustalla vaikuttaviksi toimijoiksi testosteronin ja estrogeenin aseman sukupuolihormoneina ja niiden sukupuolten mukaan eriytyneet funktiot. Toisekseen osoitan tutkimuksen taustalla vaikuttavan ajatuksen heteroseksuaalisuudesta evoluution kannalta tyypillisenä ominaisuutena, josta homoseksuaalisuus ja muut lisääntymiseen tähtäämättömät seksuaalisuudet hahmotetaan poikkeavina, ja joiden selittäminen koetaan evoluutiopsykologian kaltaisilla tutkimusaloilla siksi tarpeelliseksi. Osoitan aineistossa ilmeneviä heteronormatiivisia taustaoletuksia analysoimalla homoseksuaalisuuden hormonaalisen alkuperän selvittämisen ongelmallisuutta sellaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa se hahmottuu marginalisoidussa asemassa olevaksi.