Browsing by Subject "evoluutioteoria"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kokkonen, Tomi (2002)
    Tämä työ käsittelee evoluution ja altruismin suhdetta. Tutkimuksen ensisijainen tarkoitus on selvittää, onko psykologinen altruismi teoriassa mahdollista selittää luonnonvalinnalla - toisin sanoen, kuuluuko psykologinen altruismi evoluutioteorian selitysvoiman alaan. Mikäli näin on, luonnonvalinta ei johda psykologiseen itsekkyyteen, kuten usein ajatellaan. Työn ensimmäinen luku taustoittaa tutkimusta ja esittelee lyhyesti länsimaisen ihmiskuvan historiaa altruismin ja itsekkyyden osalta sekä evoluutiobiologian historiaa Darwinista tähän päivään altruismin ongelman näkökulmasta. Toinen luku luokittelee, tarkastelee ja suhteuttaa toisiinsa erilaisia altruismin käsitteitä. Tutkimuksen kannalta tärkeimmät altruismin käsitteet ovat evolutiivisen, psykologisen ja behavioraalisen altruismin käsitteet. Työn kolmas luku käsittelee altruismin selittämistä biologisissa yhteyksissä. Altruistinen käyttäytyminen pyritään evoluutiobiologiassa selittämään evolutiivisesti itsekkäänä, ts. sellaisena käyttäytymisenä, joka nostaa yksilön omaa kelpoisuutta. Tärkeimmät välineet tähän ovat evolutiivinen peliteoria ja teoria sukulaisvalinnasta. Työn tämä osa keskittyy kuitenkin tarkastelemaan biologi David Sloan Wilsonin ja filosofi Elliot Soberin puolustamaa ryhmävalintamallia, joka mahdollistaa evolutiivisesti altruististen piirteiden kehittymisen, ts. sellaisten piirteiden, jotka laskevat kantajansa kelpoisuutta ja nostavat muiden yksilöiden kelpoisuutta. Työssä puolustetaan ryhmävalintateoriaa sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä vastaan ja tarkastellaan sen suhdetta vaihtoehtoisiin tapoihin selittää behavioraalisesti altruistinen käyttäytyminen. Neljännessä luvussa käsitellään kolmannessa luvussa tarkasteltujen biologisten selitysmallien soveltamista ihmisen altruistiseen käyttäytymiseen. Luvussa tarkastellaan ensin ihmisen käyttäytymisen ja psykologian evolutiiviseen selittämiseen kohdistunutta kritiikkiä ja puolustetaan evoluutioteorian periaatteellista selityskykyä ihmisen käyttäytymiseen ja psykologiaan. Seuraavaksi käsitellään evolutiivisen peliteorian, sukulaisvalintateorian ja ryhmävalintateorian sopivuutta ihmisen behavioraalisen altruismin selittämiseen, niitä erityispiirteitä, joita mallien soveltamisessa ihmiseen liittyy, ja sitä, kuinka uskottavia selitysmallit ovat ihmiseen sovellettuina. Lopuksi tarkastellaan sitä, mitä evoluutioteoria sanoo niistä psykologisista taipumuksista, jotka johtavat altruistiseen käyttäytymiseen. Työn tulos on, ettei ole mitään teoreettisia syitä, joiden takia psykologinen altruismi ei voisi olla evoluutioteorian selityksen kohteena. Tämä on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että luonnonvalinta johtaisi vääjäämättä psykologiseen itsekkyyteen ja että darvinistiseen ihmiskäsitykseen välttämättä liittyisi egoismi. Työn lopussa esitetään evolutiivinen argumentti, joka väittää ihmisellä olevan aidosti psykologisia motiiveja. Työn lähteinä on käytetty ensisijaisesti biologianfilosofista ja evoluutiobiologista kirjallisuutta. Työn keskeisimpinä lähteinä ovat Elliot Soberin ja David Sloan Wilsonin ryhmävalintaa ja altruismia käsittelevät tutkimukset ja niiden ympärillä käyty keskustelu.
  • Nordman, Veera (Helsingfors universitet, 2015)
    Tässä tutkimuksessa selvitetään uskonnollisen ja tieteellisen aineksen rinnakkaiseloa lukiolaisten maailmankuvassa. Tätä tutkimustehtävää lähestytään tarkastelemalla sitä, miten lukiolaiset selittävät ihmisen alkuperää, millaisia perusteluja he esittävät ajatuksilleen sekä sitä, millaisia käsityksiä heillä on uskonnollisten uskomusten ja tieteellisen tiedon luonteesta sekä suhteesta. Näitä käsityksiä peilataan tieteenfilosofisiin näkemyksiin uskonnon ja tieteen suhteesta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan lukiolaisten uskonnollisen ja reflektiivisen ajattelun piirteitä. Tässä käytetään apuna Fritz Oserin uskonnollisen ajattelun kehityksen teoriaa sekä Karen Kitchenerin ja Patricia Kingin reflektiivisen ajattelun kehityksen teoriaa. Tutkimuksen aineistona on lukio-opiskelijoilta kerättyjä esseekirjoituksia. Esseekirjoituksissa lukiolaiset pohtivat ihmisen alkuperän kysymystä. Kirjoitukset kerättiin pääkaupunkiseutulaisista lukioista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta tehtiin kaksi erillistä analyysia. Erillisissä analyysivaiheissa aineistoa ryhmiteltiin erilaisten vastaajatyyppien mukaan sekä teemoittelun pohjalta. Lukiolaiset lähestyivät kirjoituksissan ihmisen alkuperän kysymystä kannattamalla joko luomiskertomusta, tieteellisiä teorioita tai molempia. Suurin osa vastaajista kannatti tieteellisiä teorioita ihmisen alkuperän selittäjinä ja esitti kannalleen perusteluja, joissa korostui teorioita tukevien tieteellisten todisteiden merkitys. Selitysmalleja yhdisteleviä tai kannastaan epävarmoja vastaajia oli toisiksi eniten. Vain muutama vastaaja ilmaisi kannattavansa ainoastaan luomiskertomusta ihmisen alkuperän selittäjänä. Vastauksissa esiintyi erilaisia käsityksiä uskonnollisista uskomuksista, tieteellisestä tiedosta ja niiden suhteesta. Yleisin käsitys näistä aiheista muistutti tieteenfilosofian evidentialistista näkemystä. Vastauksissa esiintyi myös tieteenfilosofian naturalistisia näkemyksiä. Fideistiset käsitykset uskonnollisista uskomuksista, tieteellisestä tiedosta ja niiden suhteesta olivat vähemmistöstä. Vastaajien uskonnollisen ja reflektiivisen ajattelun piirteet, tieteenfilosofiset käsitykset sekä tapa selittää ihmisen alkuperää olivat yhteydessä toisiinsa. Evidentialistiset käsitykset ja vain tieteellisten teorioiden kannattaminen olivat yhteydessä varhaisempiin uskonnollisen ja reflektiivisen ajattelun kehitysvaiheisiin. Fideistiset käsitykset ja erilaisten selitysmallien yhdistely olivat yhteydessä myöhempiin ajattelun kehitysvaiheisiin. Tieteenfilosofiset käsitykset ja ajattelun kehitysvaiheet olivat lisäksi yhteydessä siihen, miten uskonnollinen ja tieteellinen aines näytti jäsentyvän vastaajien maailmankuvassa ja -katsomuksessa. Tutkimus tuo mielenkiintoisia näkökulmia koulun ja kirkon uskontokasvatukselle. Tutkimuksessa pohditaan erilaisista näkökulmista sitä, miten nuorten ajattelun kehitystä, uskonnon ja tieteen suhteen ymmärtämistä sekä maailmankuvan jäsentymistä voitaisiin tukea.
  • Raukovaara, Minna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Progradu -tutkielman tutkimusaiheena on Richard Sosiksen evolutiiviseen signaaliteoriaan pohjautuva uskonnon kalliiden signaalien teoria, jossa uskonnollisen käyttäytymisen sisältämät korkeat kustannukset nähdään kriittisenä adaptiivisena piirteenä ryhmäsolidaarisuuden muodostamisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen uskonnontutkimuksen sekä yhteiskuntatieteiden kannalta, sillä teoriassa pyritään selittämään uskonnollisia rituaaleja evolutiivisen signaaliteorian avulla. Tutkimusaihe on ajankohtainen, sillä se liittyy laajemmin käytyyn keskusteluun evoluutio- ja ihmistieteiden välisestä suhteesta sekä tieteiden välisistä rajoista. Tutkimuskysymyksen tarkoituksena on selvittää Richard Sosiksen uskonnon kalliiden signaalien teorian taustaa sekä sitä, kuinka hyvin teoria pystyy selittämään uskonnollisten rituaalien kalleuden, ryhmäsolidaarisuuden muodostumisen ja yhteisöllisyyden välistä suhdetta. Tutkielman teoreettinen pohja nojaa signaaliteoriaan, evolutiiviseen uskonnontutkimukseen, sekä rinnakkais- ja kulttuurievoluutioteoriaan. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat uskonnolliset rituaalit, signaaliteoria, yhteistyö, ja kulttuurievoluutio. Tutkimusaineisto pohjautuu Richard Sosiksen sekä Sosiksen ja hänen tutkimuskollegoidensa kanssa tekemiin tutkimuksiin, joissa pohditaan uskonnollista käyttäytymistä, uskonnollisten yhteisöjen toimintaa ja yhteisöjen jäsenten sekä kollektiivisen yhteistoiminnan välistä suhdetta. Tutkimusaineistona on käytetty tutkimuskysymyksen kannalta oleellista tutkimuskirjallisuutta, joka tukee tutkimuskysymyksen teoreettista viitekehystä. Tutkimusaineiston tulokset osoittavat, että kalliilla uskonnollisilla rituaaleilla on positiivinen vaikutus ryhmäsolidaarisuuden muodostumisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä. Uskonnolliset rituaalit voidaan nähdä kompleksisina kulttuurisina signaaleina, joiden avulla uskovat tunnistavat toisensa ja voivat tarkistaa kanssauskovien uskonnollisuuden ja ryhmään sitoutumisen asteen. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että uskonnollisten yhteisöjen jäsenten keskinäisen kommunikaation ja yhteistyön muodostumiseen vaikuttavat myös lukuisat kulttuuriset tekijät kuten yhteisön normit, arvot, sekä palkitsemis- ja rangaistuskäytännöt. Tutkimustulosten perusteella ei voida yksielitteisesti päätellä, että uskonnollisen käyttäytymisen sisältämät korkeat kustannukset olisivat kriittinen adaptiivinen piirre ryhmäsolidaarisuuden muodostamisessa sekä ryhmän sisäisen yhtenäisyyden ylläpitämisessä.