Browsing by Subject "faktorianalyysi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Vepsäläinen, Lassi (Helsingin yliopisto, 2018)
    4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.
  • Sirén, Mari (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to describe the social integration of Finnish school age children with special needs. The term social integration means children's friendships, relationships with classmates and friends, children's perception and acceptance by classmates and friends (Koster ym. 2009, 135). The purpose of this study was to build the model of social integration for Finnish children with special needs and also study different perspectives of social integration and factors effecting into those. Previous studies have shown that pupils with special needs are less popular, lonelier, less accepted and they have less friends in school (f. ex. Pijl ym. 2008, Szekeres 2014, Pijl & Skaalvik, 2010). On the other hand, it has been shown that pupil with special needs is as often a group member and is as often outsider as other children (Avramidis, 2010). The research was a quantitative survey study and the research data was collected with association how support guardian of children with special needs. 107 guardians took part in this study. The research data was analyzed by SPSS-computer program. Exploratory factor analysis, correlation and analysis of variance were used as analysis methods. The model of social integration was not completely in-line with previous studies. This study showed that friendships and interactions with friends, problems with peer relationships, acceptance by classmates, interaction with classmates during free time as well as loneliness and difference were major parts of the model of social integration. This study showed that children with special needs had some friends, they didn't have statistically significant problems with peer relationships and they are relatively well accepted by their classmates. Despite friendships and acceptance, the children with special needs didn't have so much interaction with classmates during free time and they felt loneliness and difference. Especially the children with special needs and with special support in school had challenges to create interaction with friends outside school. The children with behavioral challenges observed had more problem with peer relationships compared to the children with delays of development.
  • Liimatta, Aatu (Helsingfors universitet, 2016)
    Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.
  • Kaukonen, Esko (2003)
    Tässä tilastotieteen pro-gradu -tutkielmassa on käytetty esimerkkiaineistona Pelastuspiston ammattikurssien opiskelijoilta strukturoidulla kyselyllä mitattuja arvostuksia, joita kutsutaan täsmällisemmin ammatin merkityspreferensseiksi.Tilastotieteellinen näkökulma tulee huomioon otetuksi sekä eräiden alaongelmien asettelussa että tulosten raportoinnin yhteydessä käytettyjen analyysimenetelmien esittelyssä. Tutkimuksessa oli mukana Pelastusopiston neljä opiskelijaryhmää: päällystö-,alipäällystö-, hätäkeskuspäivystäjä- ja pelastajaopiskelijat. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita opiskelijoiden ammatin merkityspreperenssien faktorirakenteista sekä sekä niiden eroista opiskelijaryhmien kesken. Ensiksi mainitun tutkimustehtävän tarkastelussa käytettiin faktorianalyysia, transformaatioanalyysia ja faktorirakenteiden numeerista simulointia, toisen tarkastelussa käytettiin hajontakuvioiden tarkastelua ja varianssianalyysia. Tutkimuksessa päädyttiin Pelastusopiston opiskelijoiden ammatin merkityspreferenssien osalta kolmen faktorin rakenteeseen, jonka invarianssiin viittasi se, että sama rakenne oli löytynyt aikaisemmassa palomiesten ammatin merkityspreferenssejä koskevassa tutkimuksessa. Opiskelijaryhmäkohtaisia rakenne-eroja ei tutkimuksessa havaittu. Tilastoteoreettisesti mielenkiintoista oli havaita, että suurimman uskottavuuden menetelmä soveltui tutkimusaineiston faktorointiin siitä huolimatta, että sen edellyttämä multinormaalisuusoletus ei täysin toteutunut. Faktoripistemuuttujilla tehdyillä varianssianalyyseilla saatiin opiskelijaryhmien tasoeroista varsin mielenkiintoisia jatkotutkimuksiin kannustavia tuloksia.
  • Hahtola, Kauko (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Ritola, Ville (Helsingfors universitet, 2016)
    Background. Knowing what a psychological test measures and if it works the same way in different contexts, i.e. has measurement invariance (MI), is crucial for its valid and reliable use. The Wechsler Adult Intelligence Scale – Fourth Edition (WAIS-IV) was published in Finland in 2012. However, recent research suggests that the factor model given in the WAIS-IV test manual and the information regarding MI between different age groups and levels of education are lacking. Methods. This study employed the normative sample of the Finnish WAIS-IV. First, the factor model in the manual was examined and improved using confirmatory factor analysis with a mixed data-theory approach. Second, the new model was tested for strict residual MI for different age groups and levels of education, in order to study if the test reaches an acceptable level of MI. Results and conclusions. The results indicated that the normative data is best modeled by an oblique non-g model. The study also replicated a Spatial Visualization factor with loadings from Block Design, Visual Puzzles and Picture Completion, and Quantitative Reasoning factor with Figure Weights and Arithmetic. A previously unmentioned link in factor analytic literature on WAIS-IV was found between Block Design and Processing Speed factors. The results questioned the link between Arithmetic and Verbal Comprehension factor and found the underlying source of shared variance to be links between Information and Arithmetic, which was interpreted as Educational Achievement. WAIS-IV reached strict residual MI for both different age groups and levels of education. The study offers a more accurate factor model of WAIS-IV and gives confidence that psychologists can reliably apply it over different ages and levels of education in the normal population of Finland.
  • Weck, Eija (2007)
    Markkinatutkimuksia tehdään Suomessa uskomaton määrä. Ihmisiä nyitään hihoista: ”Anteeksi, olisiko teillä hetki aikaa vastata muutamaan kysymykseen… vain viisi minuuttia…” Myös markkinatutkimusyrityksiä on paljon. Markkinatutkimuksen teettäjälle mainostetaan tyypillisesti halpaa hintaa, tehokkaita tiedonkeruumenetelmiä ja värikästä grafiikkaa, jolla havainnollistetaan tutkimuksesta saatuja keskilukuja. Halpa hinta perustuu siihen, että koko prosessi on pitkälle automatisoitu. Usein jopa tutkimusongelman määrittely tehdään hätiköiden, ja tutkimuskysymykset muokataan yritykselle sopiviksi tavanomaisesta kysymyssarjasta. Tällöin tutkimukselta katoaa pohja jo alkumetreillä. Tulosten analysointi jää ristiintaulukoinnin ja yksittäisten keskiarvojen laskemisen ja tulkinnan varaan. Toimenpide-ehdotukset ovat kliseitä, koska tutkija harvoin ymmärtää tilaajan liiketoimintaa. Tässä tutkielmassa kuvataan, mitä vaiheita huolellisesti tehtävään markkinatutkimukseen kuuluu, ja mihin esimerkiksi yrityksen olisi syytä kiinnittää huomioita tilatessaan tutkimusta ulkopuoliselta markkinatutkimusyritykseltä. Erityisesti tutkielmassa on esitelty monimuuttujamenetelmien käyttöä tutkimustulosten analysoinnissa. Esimerkkiaineistona on käsitelty Kirjavälitys Oy:ssä tehtyä asiakastyytyväisyystutkimusta, jossa tutkittiin kirjakauppojen ja kustantajien tyytyväisyyttä Kirjavälitykseen palveluntarjoajana. Tasokkaassa markkinatutkimuksessa pystytään onnistuessaan todella luomaan uutta tietoa ja todellista kilpailuetua tilaajayritykselle. Se edellyttää kuitenkin ennen kaikkea huolellista suunnittelua ja tutkimusaiheeseen perehtymistä yhteistyössä tilaajayrityksen kanssa. Tutkimuksen perusjoukko on määriteltävä ja tutkimusjoukon muodostaminen mietittävä huolella. Kyselymenetelmät on valittava tutkimusongelman mukaan, ja mahdollisilta haastattelijoilta vaaditaan ammattitaitoa. Tulosten käsittelyyn ja analysointiin ei riitä pelkkä kaavamainen keskilukujen laskenta. Vastaukset on ensin editoitava ja tutkimuksen virhelähteet kartoitettava. Usein vastauksia on järkevää painottaa jollain perusteella. Analyysimenetelmät on valittava tutkimusongelman mukaan. Monimuuttujamenetelmät voisivat monessa tilanteessa auttaa löytämään uusia piilorakenteita aineistosta. Esimerkiksi Kirjavälitys Oy:n suorittamassa tutkimuksessa faktorianalyysilla selvitettiin, millaisista tekijöistä asiakastyytyväisyys koostuu. Erotteluanalyysilla saatiin selville, miten eri kirjakauppaketjut eroavat toisistaan asiakastyytyväisyyden suhteen, ja ryhmittelymenetelmillä tutkittiin, millaisiin ryhmiin kustantajat ryhmittyvät asiakastyytyväisyytensä suhteen. Aineistosta saatiin selkeämpi kokonaiskuva kuin vain pelkkiä yksittäisten kysymysten keskilukuja tarkastelemalla. Pystyttiin myös muodostamaan sellaisia johtopäätöksiä, joihin ei olisi yksittäisiä keskilukuja tarkastelemalla päästy. Tärkeimpiä lähteitä työssä ovat: Groves, Robert M. (1989). Survey Errors and Survey Costs. John Wiley & Sons Inc. USA. Groves, Robert M. & Kalton, Graham & Rao, J. N. K., Schwartz, Norbert & Skinner, Christopher (2004). Survey Methodology. John Wiley & Sons Inc. USA. Laaksonen, Seppo (2002). Survey-menetelmät. Luentomoniste. Mustonen, Seppo (1995). Tilastolliset monimuuttujamenetelmät. Survo Systems Oy. Helsinki. Seppälä, Vesa (1998). Markkinointitutkimus. Helsingin kauppakorkeakoulun HeSE print. Helsinki. Tarkkonen, L. & Vehkalahti, K. (2005). Measurement errors in multivariate measurement scales. Journal of Multivariate Analysis. 96 172-189.
  • Perälä, Janne (2005)
    Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää koetun oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen välistä suhdetta. Tutkimuskysymykset ja -hypoteesit perustuivat koetun oikeudenmukaisuuden ja samastumisen tutkimuksen viimeaikaisimpiin kysymyksenasetteluihin ja teorioihin. Tärkeimpiä teoriataustoja olivat sosiaalisen identiteetin lähestymistapa (Tajfel & Turner 1979, Turner ym. 1987), organisaatioon samastumisen teoriat (Mael & Ashforth 1989; Haslam 2004) sekä ryhmäarvomalli jatkokehitelmineen (Lind & Tyler 1988; Tyler & Lind 1992; Tyler & Blader 2003). Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään voiko organisaatioon samastuminen vaikuttaa koetun oikeudenmukaisuuden kokemuksiin viimeaikaisimman teoretisoinnin mukaisesti (Blader & Bobocel painossa). Tutkimusaineisto koostui Lapin rajavartioston rajajääkärikomppanian varusmiehistä (N = 109). Tutkimusote oli kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin seurantatutkimuksena kahdella kyselyllä elo-joulukuussa 2004. Tutkimuslomakkeen toimivuutta selvitettiin tekemällä testikysely tutkittua edeltävälle saapumiserälle kesäkuussa 2004. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin etsimään vastauksia ja asetettuja tutkimushypoteeseja testaamaan pääasiassa lineaarisen regressioanalyysin avulla. Regressiomallit muodostettiin sekä poikkileikkausaineistoon että seuranta-aineistoon tukeutuen. Tutkimuksen keskeisin tulos oli se, että toisin kuin ryhmäarvomalli ennustaa, ei menettelytapojen oikeudenmukaisuus ollut tässä aineistossa yhteydessä samastumiseen. Tärkein samastumista ennustava muuttuja oli jakava oikeudenmukaisuus, joka oli tilastollisesti merkitsevässä lineaarisessa yhteydessä samastumiseen sekä poikkileikkausaineistoon että seuranta-aineistoon perustuvissa regressiomalleissa. Bladerin ja Bobocelin (painossa) esittämälle ajatusmallille samastumisen ja oikeudenmukaisuuden kokemusten välisestä positiivisesta suhteesta ei saatu seuranta-aineistosta tukea. Tärkeimmät lähteet: Ashforth, B & Mael F. 1989. Social identity theory and the organization. Academy of Management Review, 14, 20-39. Mael, F & Ashforth, B. (1995). Loyal from Day One: Biodata, Organizational Identification, and Turnover Among Newcomers. Personnel Psychology, 48, 309-333. Blader, S. L. & Bobocel, R. D. (painossa). Wanting is Believing: Understanding psychological processes in organizational justice by examining perceptions of fairness. Teoksessa S. Gilliland, D. Steiner, & K. Van den Bos (toim.), Research in Social Issues in Management: What Motivates Fairness in Organizations? Folger, R. & Cropanzano, R. (1998). Organizational Justice and Human Resource Management. Thousand Oaks, CL: Sage. Haslam, S. A. (2004). Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2. uudistettu painos). Lontoo: Sage. Olkkonen, M. & Lipponen, J. (2005). Relationships between organizational justice, identification with the organization and the work-unit, and group-related outcomes. Organizational Behavior and Human Decision Processes, hyväksytty pienin muutoksin. Riketta, M. (2005). Organizational identification: A meta-analysis. Journal of Vocational Behavior, 66, 358-384. Tyler, T. R. & Blader, S. L. (2003). The Group Engagement Model: Procedural Justice, Social Identity, and Cooperative Behaviour. Personality and Social Psychology Review, 7 (4), 349-361.
  • Pikkarainen, Heli (Helsingin yliopisto, 2015)
    Background: Obesity is increasing rapidly all over the world. Obesity is becoming more common even in very young children. It has been estimated that globally approximately twenty percent of children have problems with their weight. Studies that have examined the association between obesity and nutrition have typically been focused to single nutrients or food groups. The knowledge from dietary pattern analysis considers also the synergistic effect between different components in foods, thus giving more information about food behaviour and the effect of the whole diet. Childhood and youth are critical time in shaping food choices and food habits learned at a young age often follow to adulthood. It is important to recognize differences in food consumption between obese and normal weight children and adolescents. Analysing dietary patterns gives information about the whole diet and makes it possible to identify harmful eating habits. Goals: The purpose of this study was to identify differences in the diets of normal weight and obese Finnish adolescents. The main goal was to determine if the dietary patterns between obese and normal weight adolescents differ and to determine if the dietary patterns are related to obesity. The research also studied the correlation of lifestyle and socioeconomic factors to obesity and to dietary patterns. Subjects and methods: The subjects consist of two different groups; patients, who had been diagnosed with severe obesity before the age of seven (n=68) and controls whose weight had been normal in childhood (n=73). Subjects were 15- to 25-year old in the time of the study. The study design is a comparative study in a cross-sectional design. Subjects filled a research form that asked information about socioeconomic and lifestyle factors from subjects and their parents. A food frequency questionnaire was used to assess food consumption from the previous month. Principal component analysis was used to define major dietary patterns. Logistic regression and Spearman´s rank correlation (rs) was used to determine associations between dietary patterns and obesity. Associations between lifestyle and socioeconomic factors and obesity were assessed with Spearman´s rank correlation. Obesity was determined by using BMI classification, waist circumference and body fat percentage. Results: Two major dietary patterns were identified; health conscious pattern and snacking pattern. The dietary patterns between patients and controls differed in women, where controls more often followed the health conscious pattern (p=0,008). After adjusting for confounding factors, the health conscious pattern was inversely associated to overweight. Subjects who represented the highest tertile of the health conscious pattern had lower risk of overweight (OR=0,21, 95 % CI 0,06 - 0,76) and high body fat percentage (OR=0,16, 95 % CI 0,03 - 0,89) compared to subjects who represented the lowest tertile. The analysis was also done separately for men and women, but no association was found after adjusting for all confounding factors. A positive correlation was found between snacking pattern and BMI (rs=0,36, p=0,05) and waist circumference (rs=0,43, p=0,02) in men patients and a negative correlation was found between health conscious pattern and BMI in women patients (rs=-0,43, p=0,018). A positive correlation was found between patient BMI and mother´s BMI (rs=0,42, p=0,001) and waist circumference (rs=0,47, p<0,0001) and a negative correlation between patients BMI and mother´s education (rs=-0,34, p=0,02). Conclusions: The association between obesity and nutrition might be more complex in adolescents than in adults. A diet that includes fresh and cooked vegetables, fruits, berries, seeds, beans, fish, dairy products and whole grain products may be inversely associated to overweight and higher body fat percentage. A diet that includes lots of snacking products may be associated to obesity in men. In researches that study obesity in children or adolescents, results should be examined, if possible, separately for both sexes.
  • Tiirikainen, Kati (2006)
    Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista suurin osa on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia: liikunta-, koti- tai muita vapaa-ajan tapaturmia. On syytä olettaa, että nämä tapaturmat eivät jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken, vaan joillekin ryhmille koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu poikkeuksellisen paljon ja joillekin poikkeuksellisen vähän. Terveyden tasa-arvon periaatteen sekä tapaturmien ehkäisytyön kohdentamisen vuoksi on tärkeää tietää, mitä nämä väestöryhmät ovat. Tutkimuksessa tarkastellaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien jakautumista eri väestöryhmien kesken monimuuttujamenetelmien avulla. Tarkoituksena on löytää 15–64-vuotiaiden suomalaisten keskuudesta ryhmiä, joille liikunta-, koti- ja muita vapaa-ajan tapaturmia sattuu keskimääräistä enemmän tai vähemmän. Käytettäviä menetelmiä ovat moniulotteinen korrespondenssianalyysi, faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työssä paneudutaan myös menetelmien teoreettiseen taustaan. Tutkimusaineistona on vuoden 2003 uhritutkimuksen eli Suomalaisten turvallisuus -tutkimuksen aineisto, josta käyttöön on rajattu noin 6 600 haastatellun henkilön vastaukset. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia käsitellään erikseen liikunta-, koti- ja muina vapaa-ajan tapaturmina. Selviä eroja väestöryhmien välillä havaitaan etenkin liikuntatapaturmaan joutumisen osalta. Liikuntatapaturmia sattuu eniten miehille ja nuorille ikäryhmille. Kotitapaturmien ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osalta väestöryhmien väliset erot eivät ole yhtä selkeitä, mutta niitä on havaittavissa. Useat esiin nousevat erot liittyvät henkilöiden asuinalueeseen: kaupunkimaisilla alueilla ja eteläisessä Suomessa asuvat sekä asuinalueensa turvattomana kokevat ovat väestöryhmiä, joille koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu erityisen paljon. Tärkeimpiä lähteitä työssä ovat seuraavat: Gower, J.C. – Hand, D.J. 1996: Biplots. Chapman & Hall, Lontoo. Tarkkonen, L. – Vehkalahti, K. 2005: Measurement errors in multivariate measurement scales. Journal of Multivariate Analysis, 96(1): 172–189. Agresti, Alan 2002: Categorical Data Analysis. John Wiley & Sons, Hoboken, New Jersey. Heiskanen, Markku – Aromaa, Kauko – Niemi, Hannu – Sirén, Reino 2000: Tapaturmat, väkivalta ja rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta 1980–1997. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171, Oikeus 2000:1. Tilastokeskus, Helsinki.
  • Pankakoski, Maiju Annukka (Helsingfors universitet, 2011)
    Opinnäytetyössä perehdytään erilaisiin tilastollisiin menetelmiin, joilla voidaan analysoida lääkityksen vaikutusta skitsofreniapotilaiden kognitiiviseen suoriutumiseen. Analysoitava aineisto on osa laajaa perheaineistoa, joka kerättiin alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprojektia varten. Projektin tarkoituksena on selvittää vakavien mielenterveyshäiriöiden geneettistä epidemiologiaa. Keskeiset työssä käsiteltävät menetelmät ovat lineaarinen regressioanalyysi, faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallinnus. Potilaiden kognitiivista suoriutumista on mitattu neuropsykologisella testipatteristolla, joka koostuu useasta eri testistä. Lääkityksen ja kognition välisiä yhteyksiä tutkitaan aluksi lineaaristen regressiomallien avulla, joissa lääkityksen vaikutusta jokaiseen kognitiotestiin arvioidaan erikseen. Testit kuitenkin korreloivat keskenään kohtalaisen voimakkaasti muodostaen erilaisia alaryhmiä. Analyyseissa sovelletaan täten myös rakenneyhtälömallia, jossa yksittäisten testimuuttujien sijaan tarkastellaan eräänlaisia laajempia kognitiota edustavia ulottuvuuksia. Toisaalta aineistossa voidaan ajatella olevan riippuvuutta myös havaintojen tasolla. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntäen perhetason otantaa, joten otoksessa saattaa olla useampi samaan perheeseen kuuluva henkilö. Tällaista monitasoista aineistoa ei suoraviivaisesti voida analysoida kaikkein yleisimmin käytetyillä tilastollisilla menetelmillä, jotka yleensä on tarkoitettu satunnaisotannalla kerätyn riippumattoman aineiston analyysiin. Monitasoisuus tullaan huomioimaan analyyseissa käyttäen ns. satunnaistekijä- ja marginaalimallinnusta. Tarkastelujen tavoitteena on ennen kaikkea kokeilla erilaisten menetelmien sovellettavuutta tässä aineistossa. Huomionarvoiset seikat liittyvät toisaalta yksittäisten regressiomallien ja rakenneyhtälömallin välisiin eroihin ja toisaalta siihen, mitä merkitystä aineiston monitasoisuuden huomioimisella on. Aluksi mallinnukset suoritetaan siten, että perherakennetta ei lainkaan huomioida. Työn myöhemmässä vaiheessa samoja menetelmiä käytetään uudelleen, tällä kertaa kuitenkin olettamatta havaintoja riippumattomiksi. Otanta-asetelman huomioiminen estimoinnissa ja toisaalta erilaiset monimuuttujamenetelmät ovat tunnettuja ja yleisesti sovellettuja. Kuitenkin menetelmät, jotka yhdistävät nämä kaksi aluetta, ovat vasta melko hiljattain vakiinnuttamassa asemaansa tutkimuksessa. Työn loppuosassa perehdytään jo melko monimutkaiseen analyysitapaan, kun sovelletaan monitasoista rakenneyhtälömallia. Eri menetelmillä saadut tulokset ovat hyvin samankaltaisia, eikä monitasoisuuden huomioiminen merkittävästi muuta analyysien tuloksia ja tulkintoja tässä aineistossa. Kokeilut antavat kuitenkin hyvän ja perusteellisen kuvan lääkityksen ja kognition välisistä suhteista ja auttavat ymmärtämään eri menetelmien välisiä suhteita.
  • Lappalainen, Inka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomumaatalousyrittäjien riskiasenteita, riskienhallinnan keinoja ja riskin lähteitä. Erityisenä tutkimuskohteena oli se, miten tavanomaisessa tuotannossa olevien maatalousyrittäjien ja luomuyrittäjien riskiasenteet ja riskienhallinnan keinot eroavat toisistaan. Tutkimusaineistona käytettiin MTT:n (nyk. Luonnonvarakeskus) vuonna 2012 At Risk- hankkeen yhteydessä keräämää aineistoa. Kysely lähetettiin 5000 tilalle, ja siihen vastasi 1170 maatalousyrittäjää, joista luomutuotantoa harjoitti 86 viljelijää. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Työkaluina tutkimuksessa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja SPSS-tilasto-ohjelmaa. Riskien lähteitä ja riskien vähentämiskeinoja tutkittiin keskiarvojen, keskihajontojen ja tilastollisten merkitsevyyksien selvittämisen keinoin. Tutkimustulokset havainnollistettiin kaavioin ja taulukoin. Riskiasenteita tutkittiin mm. viiden riskiasenneväittämän avulla, joista muodostettiin faktorianalyysillä riskiasennefaktori. Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin muuttujien ikä, sukupuoli, koulutus ja tuotantotapa vaikutusta faktorianalyysin avulla löydettyyn riskiasennefaktoriin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luomuyrittäjien ja tavanomaisesti tuottavien maatalousyrittäjien riskien vähentämiskeinoissa on jonkin verran eroja. Sen sijaan riskin lähteet ovat kummassakin tuotantotavassa samankaltaisia. Vastaajien mukaan suurimmat riskin lähteet olivat sääilmiöistä johtuva satovaihtelu, tuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelu sekä politiikan muutokset. Tulosten perusteella luomuyrittäjien ja tavanomaisesti tuottavien riskiasenteet eroavat toisistaan jonkin verran. Luomuyrittäjät olivat vähemmän riskiä välttäviä kuin tavanomaisesti tuottavat.
  • Holm, Marja Eliisa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkimuksessa oppilaiden tunnekokemuksia matematiikassa mitattiin kansainvälisesti käytössä olevalla matematiikan tunnekyselyllä (The Achievement Emotions Questionnaire-Mathematics, AEQ-M; Pekrun, Goetz & Frenzel, 2005). Tämä mittari on oppilaan itsearviointiin perustuva mittari, joka selvittää oppilaiden tunteita matematiikan luokassa, oppimisessa ja testissä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on testata mittariin liittyviä teoreettisia malleja, faktorien luotettavuutta, erotteluvaliditeettia ja faktorien erillisyyttä. Lisäksi käsitellään tutkimusotantaa ja puuttuvan tiedon käsittelyä. Tutkimusotos (n = 1413) on maantieteellisesti edustava otos 8. luokan oppilaista (14- ja 15-vuotiaat). Tutkimusotos saatiin monivaiheisesti käyttämällä useita otantamenetelmiä kuten kouluihin pohjautuvaa ryväsotantaa, systemaattista otantaa ja implisiittistä osittamista. Konfirmatorista faktorianalyysia käytettiin tutkimaan teoreettisia AEQ-M-malleja edustavassa tutkimusotoksessa. Tulokset osoittivat, että teoreettinen tunne x tilanne -malli, jossa sekä tunteet että niihin liittyvät tilanteet huomioitiin, kuvasi dataa hyvin. Tässä mallissa kuusi matematiikkaan liittyvää tunnetta (nautinto, ylpeys, viha, ahdistus, häpeä ja tylsyys) mallinnettiin erillisinä latentteina faktoreina, ja eri tilanteiden (luokka, oppiminen ja testi) vaikutus huomioitiin antamalla samassa tilanteessa olevien tunnemuuttujien residuaalien korreloida keskenään. Vaikka tässä mallissa faktoreita vastaavien latenttimuuttujien reliabiliteetit olivat suhteellisen hyviä, tämä tutkimus kuitenkin kyseenalaistaa tunnefaktorien erotteluvaliditeetin ja samaan tilanteeseen liittyvien tunteiden residuaalien väliset korrelaatiot. Nämä tulokset osoittavat, että mittari on varsin toimiva mittaamaan suomalaisten nuorten tunteita matematiikassa. Lisäksi tutkimustulokset tukevat teoriaa siitä, että akateemisten tunteiden mittaamisessa olisi huomioitava sekä erilliset tunteet että niiden erilaisuus luokka-, oppimis- ja testitilanteessa. Tutkimustulokset herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, onko tarkoituksenmukaista yhdistää korkeasti korreloivat tunteet samoiksi faktoreiksi vai käyttää teoreettista mallia korkeista korrelaatioista huolimatta. Vaikka teoria määrittää tunteiden vahvan yhteyden eri tilanteisiin, tämä tutkimus herättää kysymyksen, ovatko kaikki tunteet samassa tilanteessa kuitenkaan merkittävästi yhteydessä. Tulevaisuudessa olisi esitettävä laajempaa analyysia faktorien erillisyydestä ja tunteiden tilannesidonnaisuudesta.
  • Viljanen-Siekkinen, Vesa (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkimuksen tarkoituksena Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin innoittamana tutkia individualisaatiota. Yleensä tämä ilmiö liitetään liian usein pelkästään Länsi-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tässä tutkimuksessa kohdemaa on kuitenkin Venäjä. Vuonna 1991 eli varsin lyhyen aikaa sitten Neuvostoliitto hajosi, ja Venäjä siirtyi markkinatalouteen. Kuitenkin ensimmäinen World Values Survey –kyselytutkimus, mitä tässä tutkimuksessa on käytetty kvantitatiivisena aineistona, tehtiin Neuvostoliiton olemassaolon toiseksi viimeisenä vuotena 1990. Tuon ajankohdan tiedot kuvaavat neuvostoliittolaista arvomaailmaa, eikä kovin montaa muuta kvantitatiivista aineistoa ole neuvostoajalta edes saatavilla. Nuoret ovat Ulrich Beckin mukaan sisäistäneet yksilöllistymisen mukana tulevan vapauden ja juuri tästä syystä nuorimmat aikuiset venäläiset ikäluokat ovat tutkimuksen kohteena.Beck ja Beck-Gernsheimin mukaan individualisaatio edellyttää hyvinvointivaltiota. Monet Venäjän tutkijat pitivät Neuvostoliittoa hyvinvointivaltiona, kun taas taloudellisen romahduksen myötä nyky-Venäjän asemasta hyvinvointivaltiona voidaan olla hyvinkin eri mieltä, Kaikki muut neljä surveyajankohtaa (1995, 1999, 2006 ja 2008) kuvaavat nyky-Venäjän nuorten aikuisten arvomaailmaa, joten eri surveyajankohdat mahdollistavat pitkittäisvertailun ajankohtien välillä. Tässä tutkimuksessa käydään aluksi läpi individualisaatio –käsitteen taustalla olevia aikaisempia teorioita ja tutkimuksia sekä hieman myös käsitteen saamaa kritiikkiä. Tutkimuksessa ei oteta mitään ehdotonta kantaa individualisaation puolesta tai vastaan, vaan käsitellään kysymystä lähinnä näkökulmana. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään World Values Surveyn johtohahmon Ronald Inglehartin teoriaa postmodernisaatiosta ja postmaterialismista liittyen Venäjään. Sitten tarkastellaan ensin nuorisotutkimusta ja tämän jälkeen erityisesti Venäjää käsittelevää nuorisotutkimusta. Vaikka tutkimuksen menetelmät ovat kvantitatiivisia, antaa kvalitatiivinen tutkimus usein enemmän 'käsin kosketeltavan' kuvan siitä, mitä individualisaatio Venäjällä todellisuudessa merkitsee nuorille aikuisille. Tähän tutkimukseen liittyen A.A. Shirokanovan tutkimus Neuvostoajan jälkeisten nuorten individualisaatiosta moraalin alalla käyttää myös World Values Survey –aineistoa, mutta määrittelee individualisaation lyhyesti sanottuna maksimaalisena heterogeenisyytenä normatiivisissa orientaatioissa. Tässä tutkimuksessa käsitellään kuitenkin laajemmin individualisaatiota pohjautuen Neil Nevitten ja Christopher Cochranen käsitteen operationalisointiin Länsi-Euroopan ja Pohjois-Amerikan osalta. Nevitten ja Cochranen kysymykset ovat lähtökohta tutkimuksen faktorianalyysille. Faktorianalyysin avulla saadaan selville venäläisten nuorten aikuisten arvomaailman rakentuminen. Faktorianalyysin jälkeen tarkastellaan summamuuttujien avulla venäläisnuorten suhtautumisen muutosta individualisaatioon liittyviin kysymyksiin 18 vuoden ajalla. Yksilöllistymisen eri osa-alueet tuottavat ristiriitaisiakin tuloksia venäläisten nuorten aikuisten osalta. Viimeisenä menetelmäratkaisuna tutkitaan lineaarisen regressioanalyysin avulla sosiodemografisten taustatekijöiden vaikutusta Moraalinen suvaitsevaisuus -summamuuttujan kysymyksiin.
  • Mansikkaviita, Heli (Helsingin yliopisto, 2015)
    Purpose. The purpose of this study was to analyse what kind of motivation types there will be composed from 9 to 12 years old Finnish figure skaters who answered to Student Athletes' Motivation toward Sports and Academics Questionnaire (SAMSAQ). Joy L. Gaston has developed the Questionnaire, but it has been used also by Michael P. Shuman (2009), J. Nathan Althouse (2007) and Guidotti, Minganti, Cortis, Piacentini, Tessitore, & Capra-nice, (2013). Because of there has been so much conversation in the media for the last couple of years about how young athlete's future looks like, it was really important for me to study this subject as a becoming teacher. In this study I will analyse quantitatively what are the motivation types of young figure skaters and how they are related to school grades. The purpose is also to evaluate if the SAMSAQ I used would give the same kind of motivation types than Gaston got in his study. In the previous studies results have shown that young athletes who are trying to get to the top of the sport elite are not academically motivated. Methods. Figure skaters all around Finland were asked to answer the questionnaire in February and March in 2013. In the end of March 2013 there were 152 skaters who were between 9 and 12 years and were willing to participate in to my study. The skaters were form all around from Finland, and eventually from 30 different Finnish figure skating clubs. The questionnaire was answered in Internet in a service called "E-lomake". Analysing methods were explorative factor analysis and Pearson's correlation. Results and Conclusions. There were eventually found three different motivation types: Elite sport practicing motivation, academic and sport practicing motivation, and academic motivation. The mean result of the correlation study was that if the skater was motivated to both study and practice she or he would have better future plans and opportunities after she or he has end hers or his skating career. However the best grades at school did go to those who were purely academically motivated. The results shows that sport clubs should concentrate to train the child for sport and to support child's academic motivation.
  • Riihinen, Päiviö (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Kolkkinen, Juha (2008)
    Tutkimuksen tavoite on arvioida sitä, miten tilaaja-tuottajamallin keskeiset toimijat Helsinki-konsernissa kokevat tilaaja-tuottajamallista muodostetun väiteotoksen. Arvioinnin kohteena ovat palvelun laatu, taloudelliset säästöt, kilpailun hyödyt ja osaaminen. Tutkimuksessa selvitetään myös, missä määrin tutkimukseen osallistuvien ryhmien sisällä esiintyy mielipide-eroja tilaaja-tuottajamallin väiteotoksesta. Tutkimuksessa teoreettisena lähtökohtana käytetään arviointiteoriaa ja naturalistista arviointimenetelmää. Arviointisuuntauksena tutkimus edustaa jälkipositivistista monitahoarviointia. Tutkimus suoritettiin Q-metodolgian avulla. Tulosten mukaan poliittisella kannalla tai sukupuolella ei ollut merkitystä väiteotoksen arvottamisessa. Tutkimuksen mukaan tilaaja-tuottajamallin epäsuotavana sivuvaikutuksena on havaittavissa eri toimijoiden mielipide-erojen polarisoituminen, joka muodostaa potentiaalisia ristiriitoja. Kaikkien osallistujaryhmien yhteisessä Q-jaottelussa erottui kolme erilaista väiteperhettä. Kaksi muodostuneista väiteperheistä koki tilaaja-tuottajamallin positiivisena ja yksi väiteperhe näki, että mallilla ei saavuteta mitään sille asetettuja tavoitteita. Tutkimustuloksien perusteella voidaan todeta, että jokainen sidosryhmä arvioi mallia subjektiivisesti vain omista lähtökohdistaan. Ryhmien jäsenet eivät yhdistä mallista esitettyjä väitteitä palvelustrategiaan, jota mallin avulla toteutetaan.Tämä paljastaa, että mallista yleisellä tasolla käytävä keskustelu on vahvasti politisoitunutta ja heijastelee sidosryhmien omia intressejä.
  • Malmila, Mia (2006)
    Tässä pro gradu-tutkielmassa pyrittiin löytämään laskennallisia keinoja, joita voidaan käyttää sairaanhoitajien määrän arvioimiseen ja ennustamiseen. Tutkimusaineisto oli osa-aineisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) vuonna 2002 kootuista leikkausyksikön ja heräämön aikatallenteista. Aineisto ei sisältänyt potilaiden henkilöllisyystietoja. Henkilökunnan identifiointitiedot muunnettiin kirjainkoodeiksi aineiston käsittelyn alkuvaiheessa. Koodauksessa ei noudatettu helposti tunnistettavaa systematiikkaa. Tietosuojan säilymisen takaamiseksi tutkimuskohteena ollutta leikkausosastoa ei mainita nimeltä. Teoriaosassa kartoitetaan tieteellisen tutkimuksen vaiheet. Osoitetaan tilastotieteen merkitys tutkimusprosessissa. Esitellään sairaanhoitajien määrän laskemista käsitelleitä tutkimuksia. Työaikalakiin perustuvat käsitteet työaika, varallaolo aika, lisätyö, ylityö ja hätätyö määritellään. Vuorotyön termit yövuoro, lepotauko ja vuorokausilepo määritellään. Käsitettä otoskoko tarkastellaan erilaisten laskumenetelmien avulla. Tilastotieteen teorioista esitellään otannan perusmenetelmät, ja valitaan tapahtumaaikojen poimintaan sopiva otantamenetelmä. Määritellään faktorianalyysi. Esitellään menetelmän kehittymistä teoreettisesta tutkimusmenetelmästä empiiristen tutkimusongelmien ratkaisijaksi. Validiteetti määritellään, ja kuvataan reliabiliteettikäsitteen laskennallisia kehitysvaiheita. Määritellään asteikko. Faktorianalyysimallia ja mittausmallia verrataan toisiinsa. Empiirisessä osassa esitellään havaintoaineiston muokkaamisen kulku. Lasketaan tutkimusaineiston otoskoko. Kuvataan otoksen poiminnan vaiheet. Kerrotaan, miten tutkimusaineisto tiivistettiin dataksi. Esitellään, ja luokitellaan muuttujat, sekä tarkastellaan niiden soveltuvuutta faktorianalyysiin. Valitaan faktorianalyysimuuttujat, joita analysoidaan mittausmallin avulla. Mittausmalleiksi saatiin kahden ja seitsemän faktorin mallit. Rakenteelliset validiteetit olivat 0.438 ja 0.844. Sairaanhoitajamäärään vaikuttavia tekijöitä voidaan kartoittaa mittausmallin avulla. Yksiselitteisen sairaanhoitajalukumääräennusteen laatiminen vaatii jatkoanalyysejä ja hallinnollisen aineiston lisäksi muita mittareita. Tärkeimmät lähteet: Cochran W. 1977, Sampling Techniques. Third Edition. John Wiley & Sons: Singapore. Holzinger K. J. & Harman H. H. 1951 [1941], Factor Analysis - A Synthesis of Factorial Methods. Third Impression. The University of Chicago Press: Chicago. Partanen P. 2002, Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Opetus- ja tutkimusyksikkö. Kuopion yliopistollinen sairaala. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus: Kuopio. Haettu 7. 12. 2004 Internet-osoitteesta http://www.uku.fi/vaitokset/2002/isbn_951-781-938-2.pdf. Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, Sosiaali- ja terveyskertomus 2002. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:11. Edita Prima: Helsinki. Tarkkonen L. & Vehkalahti K. 2005, Measurement Errors in Multivariate Measurement Scales. Journal of Multivariate Analysis 96. Pages 172 - 189. Elsevier.
  • Vesterinen, Tapio (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tärkeimmät traktorin valintaan vaikuttavat tekijät Suomessa. Traktorin valinta vaikuttaa tutkimusten mukaan olennaisesti maatilan talouteen ja onkin yksi tärkeimpiä tilan talouteen vaikuttavia päätöksiä. Aihetta on tutkittu vähän erityisesti Suomessa ja viimeiset tutkimukset on tehty 1990-luvun alussa. Teknologi-sen kehityksen ja traktorimarkkinan voimakkaan muutoksen vuoksi aikaisemmat tutkimus-tulokset eivät ole enää ajantasaisia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta ja datankäsittelymenetelmänä eksplo-ratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka toteutettiin yhteistyössä Koneviesti-lehden kanssa. Kirjeitse haettiin vastaajia, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana hankkineet uuden traktorin. Lisäksi vastaajiksi haettiin avoimella ilmoituksella Koneviesti-lehdessä ja Koneviestin verkkosivuilla olleella uutisella henkilöitä, jotka olivat kuluneen kahden vuoden aikana ostaneet uuden tai käytetyn traktorin tai har-kitsivat uuden tai käytetyn traktorin hankkimista tulevan kahden vuoden aikana. Tutki-muksessa tutkittiin neljän kohderyhmän traktorin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Nämä ryhmät olivat kuluneen kahden vuoden sisällä uuden traktorin ostaneet henkilöt, kuluneen kahden vuoden sisällä käytetyn traktorin ostaneet henkilöt, tulevan kahden vuoden aikana uuden traktorin ostoa harkitsevat henkilöt sekä tulevan kahden vuoden aikana käytetyn traktorin ostoa harkitsevat henkilöt. Tärkeimmiksi tekijöiksi traktorin valinnassa osoittautuivat kaikissa ryhmissä ominaisuu-det ja varusteet, huolto sekä hinta. Seuraavaksi eniten traktorin valintaan vaikuttivat am-mattilehdet, traktorin merkki ja traktorin takuu. Tuloksista voidaan päätellä, että suomalai-set traktorinostajat valitsevat traktorinsa ensisijaisesti järkisyihin, kuten ominaisuuksiin ja kustannuksiin vedoten. Traktorin ominaisuudet ja varusteet vaikuttavat olennaisesti trakto-rin päivittäiseen käyttöön ja muun muassa työhyvinvointiin. Huoltopalvelut taas vaikutta-vat olennaisesti traktorin käyttövarmuuteen ja siihen, että traktori saadaan vian sattuessa takaisin työkuntoon.
  • Koufos, Mikhael (Helsingin yliopisto, 2018)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli rakentaa OP Vakuutuksen henkilövakuutusyritysasiakkaiden henkilöstöille suunnatun työntekijän ja koko organisaation työhyvinvointia mittaavan Hyvinvointikartoitus-kyselyn aineiston pohjalta kokonaisvaltaista työhyvinvointia kuvaava rakenneyhtälömalli. Malli mahdollistaa siihen sisällytettyjen eli endogeenisten työhyvinvoinnin osa-alueita ilmentävien faktoreiden yhteyksien tarkastelun suhteessa työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan mallin ulkopuolisia eli eksogeenisia muuttujia, jotka oli johdettu Hyvinvointikartoitus-kyselyn ikä-, sukupuoli-, asema- ja koulutusmuuttujista. Työhyvinvoinnin taloudellista vaikutusta oli mahdollista tarkastella sairauspoissaolojen määrää kuvaavan eksogeenisen muuttujan kautta. Aineisto kattoi vuosina 2015-2016 saadut Hyvinvointikartoituksen vastaukset, joskin aineistoa oli muokattu tietyiltä osin. Vastauksia tutkielmassa käytetyssä aineistossa oli yhteensä 19 832, ja oli siten rakenneyhtälömallinnukseen laaja. Kaikki vastaukset oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Nykypäivän yrityksissä ja muissa työnantajaorganisaatioissa aineettoman pääoman merkitys on korostunut suhteessa aineelliseen pääomaan. Aineetonta pääomaa pidetään koko kansantalouden kehityksen ja kasvun kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnan laajuisesti. Useimmat panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen kasvattavat myös työnantajaorganisaation aineetonta pääomaa. Aineettoman pääoman kasvaminen realisoituu organisaation liiketaloudellisena tuloksellisuutena. Lopullisia talousvaikutuksia ovat mm. organisaation kannattavuuden korkea taso, kilpailukyky ja hyvä maine. Tutkielmassa käytettyjä monimuuttujamenetelmiä ovat faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallit, joissa yhdistyvät konfirmatorinen faktorianalyysi ja polkuanalyysi. Koska rakenneyhtälömalleissa on tarkoitus testata niiden taustalla olevaa substanssiteoriaa eli tutkielman tapauksessa työhyvinvointiteoriaa, tutkielmassa käydään aluksi laajasti läpi työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin liittyvää tutkimusta. Rakenneyhtälömallien rakentamisessa on työhyvinvointiteorian lisäksi hyödynnetty eksploratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusote on siten mallia generoiva. Lopullinen työhyvinvoinnin rakenneyhtälömalli saatiin yhdennentoista hypoteettiseen malliin tehdyn modifikaation jälkeen. Perinteisen suurimman uskottavuuden estimointimenetelmän sijaan tutkielman rakenneyhtälömalleissa käytettiin kyselyaineiston järjestysasteikollisille muuttujille sopivaa diagonaalisesti painotettua pienimmän neliösumman estimaattoria (DWLS). Uusimman tutkimuksen mukaan DWLS vaikuttaa olevan suositeltavin menetelmä eimultinormaalisesti jakautuneiden aineistojen tapauksessa. Rakenneyhtälömallien teoriaa kuitenkin kehitellään yhä jatkuvasti. Rakenneyhtälömallin työhyvinvointifaktori on määritelty tässä tutkielmassa siten, että siihen suoraan liittyvät faktorit ovat fyysinen terveys, liikunta, henkinen terveys, uni, työ, muutoshalukkuus liittyen henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja muutoshalukkuus liittyen työhön. Rakenneyhtälömalli rakentuu edelleen siten, että nämä faktorit selittivät alemman tason faktoreita ja havaittuja muuttujia. Tutkielman hyvinvoinnin rakenneyhtälömalli on suhteellisen monimutkainen, sillä havaittuja muuttujia mallissa oli yhteensä 83 kappaletta. Mallin kompleksisuus huomion ottaen lopullisen mallin sopivuus aineistoon oli hyvyysindeksien mukaan hyvällä tasolla. Kun lopullinen rakenneyhtälömalli oli luotu, voitiin tarkastella mallin työhyvinvointifaktorin suhdetta eksogeenisiin muuttuj iin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevät yhteydet havaittiin sukupuolta, korkeakoulutusta, työntekijäasemaa ja sairauspoissaoloja selittävien muuttujien kohdalla. Naisilla havaittiin olevan miehiä hieman matalampi työhyvinvoinnin taso. Korkeakoulutuksella on työhyvinvointia lisäävä, mutta hyvin vähäinen vaikutus. Työntekijäasemassa olevilla oli suurempi työhyvinvoinnin taso kuin muissa asemissa olevilla. Työhyvinvoinnin tasolla oli lisäksi selkeä negatiivinen yhteys sairauspoissaoloihin. Hyvinvointiteorian mukaan sairauspoissaolojen vähenemisellä on suora positiivinen yhteys työnantajaorganisaation taloudelliseen menestykseen, joten tätä kautta voitiin todeta organisaation kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnilla olevan sen taloudelliseen menestykseen positiivinen yhteys.