Browsing by Subject "feminiinisyys"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Hiltunen, Anna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tarkastelen pro gradussani sitä, millaisia merkityksiä amerikkalaisen populaarikulttuurin kuluttajat antavat valkoiselle naiseudelle. Feministisen laadullisen sisältöanalyysin keinoin pureudun kahteen verkkokeskusteluun, joissa puidaan pop-tähti Miley Cyrusin esitystä vuoden 2013 MTV Video Music Awards -gaalassa. Esitys oli yksi vuoden puhutuimmista mediatapahtumista. Aineistooni kuuluu kaksi erilaista keskustelua: People-juorulehden verkkosivuilla käyty keskustelu edustaa valtavirtakulttuuria ja Jezebel-verkkojulkaisun suositteleman feministisen blogikirjoituksen kommenttiosio edustaa vähemmistökulttuuria. Sovellan analyysissäni feminististä intersektionaalista teoriaa sekä kulttuurintutkimuksen teorioita. Keskeisiä käsitteitä ovat performatiivisuus, valkoisuus, feminiinisyys sekä kulttuurinen omiminen. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Mikä Cyrusin esityksessä oikeastaan on rajoja rikkovaa yhdysvaltalaisen populaarikulttuurin kontekstissa? Mitä kulttuurisia ja sosiaalisia rajoja hän rikkoo ja miten? 2) Mitä Cyrusiin kohdistettu kritiikki kertoo pohjoisamerikkalaisen julkkiskulttuurin kuluttajien jakamista normeista ja arvoista? Analyysini perusteella Cyrus rikkoo normeja, jotka rajaavat millä tavalla sukupuolta, seksuaalisuutta, ”rotua”, luokkaa ja ikää tulee ”tehdä.” Molemmissa verkkokeskusteluissa pyritään määrittelemään, miten valkoisen naisen tulisi toimia, mutta niiden lähtökohdat ja lopputulemat ovat keskenään hyvin erilaiset. Juorusivuston kommenttiosiossa ruoditaan Cyrusin tapaa ”tehdä väärin” valkoista feminiinisyyttä: hän käyttäytyy ”villisti” eikä noudata keskiluokkaisuuden, valkoisuuden ja yksiavioisen heteroseksuaalisuuden normeja. Kommenteissa moititaan hänen ulkonäköään ja vastuuttomuuttaan ja arvellaan hänen olevan mieleltään sairas. Vaikka Cyrusia arvioidaan juuri valkoisen feminiinisyyden mittapuulla, hänen valkoisuuttaan ei mainita. Feministisen blogikirjoituksen kommenteissa taas keskitytään Cyrusin valkoisuuteen ja siitä seuraavaan etuoikeutettuun asemaan yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Valkoisuuden ansiosta Cyrus voi leikitellä rotuidentiteeteillä ja ottaa käyttöönsä mustan kulttuurin piirteitä, joita pidetään ”cooleina”, joutumatta kärsimään mustan identiteetin varjopuolista. Keskustelijoiden mielestä Cyrus omii rasistisella tavalla mustaa kulttuuria, ja he vaativat mustan kulttuurin suojelemista valkoisten hyväksikäytöltä.
  • Aumasto, Jade (Helsingfors universitet, 2017)
    Käsittelen tutkimuksessani filosofi John Stuart Millistä (1806–1873) ja tämän vaimosta Harriet Taylor Millistä (1807–1858) kirjoitettuja elämäkertoja ja niissä esiintyviä tiedon ja sukupuolen tarinallisia kuvauksia. Professori Jo Ellen Jacobs on tutkinut Harriet Taylor Millin elämäkerrallisia kuvauksia artikkelissaan ”A Lot of Gifted Ladies is Hard – A Study of Harriet Taylor Mill Criticism” (1994). Jacobs esittää, että elämäkerroissa on nähtävissä kaava, jossa elämäkerran kirjoittamisajankohdan käsitykset naisen roolista heijastuvat Harriet Taylor Millin elämäkerralliseen kuvaukseen. Esitän itse, että kirjoittamisajankohdan lisäksi 1800-luvun viktoriaaniset sukupuolinormit toistuvat elämäkerrallisissa kuvauksissa. Viktoriaaniset sukupuolinormit sisältävät ajatuksen naisen sopivasta roolista yksityisessä tilassa ja miehen roolista julkisessa tilassa. Sukupuolinormeihin kuului myös ajatus tunteista feminiinisinä ja tiedosta maskuliinisena ominaisuutena. Analysoin, miten nämä normit näkyvät John Stuart Millin ja Harriet Taylor Millin suhteen elämäkerrallisissa kuvauksissa. Työni teoreettisena lähtökohtana toimii filosofi Michelé Le Doeuffin teoria maskuliinisesta ja feminiinisestä tiedosta. Analysoin tutkimuksessani kahta John Stuart Mill elämäkertaa, Richard Reevesin ”John Stuart Mill – A Victorian Firebrand” (2007) ja Nicholas Capaldin ”John Stuart Mill – A Biography” (2004). Käytän analyysini pohjana ajatusta elämäkerrallisista tarinoista yhteiskunnallisten arvojen ja normien peilinä. Elämäkertakirjallisuudessa John Stuart Millin ja Harriet Taylor Millin suhdetta kuvataan erilaisten arkkityyppisten tarinoiden avulla. Tunnistan näistä tarinoista historialliset muusan ja sinisukan tarinat. Vertailen tutkimuksessani John Stuart Millin omaelämäkerran kuvauksia maskuliinisesta ja feminiinisestä ajattelusta elämäkertojen tekemiin tulkintoihin. Esitän johtopäätöksen, että John Stuart Millin vuoden 1874 omaelämäkerrassa esiintyvät viktoriaaniset sukupuolinormit toimivat pohjana Reevesin ja Capaldin, Harriet Taylor Millin ajattelua koskeville tulkinnoille. Tutkimukseni johtopäätöksenä esitän, että Harriet Taylor Millin elämäkerralliset kuvaukset toistavat 1800-luvun ajatusta rationaalisesta ajattelusta maskuliinisena ominaisuutena.
  • Lankinen, Miira (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma tutkii Robert Baillien (1602–1662) käyttämää sukupuolittunutta ja ruumiillistunutta retoriikkaa tämän poliittisuskonnollisissa teksteissä kolmen valtakunnan sotien aikana. Tutkimus analysoi, kuinka sukupuolittuneen ja ruumiillistuneen retoriikan avulla Baillie maalaa vastapuolesta kuvan vääräuskoisina, seksuaalisesti poikkeavina ja jopa hirviömäisinä. Vastaavasti Baillie käyttää sukupuolittunutta ja ruumiillistunutta kieltä myös maalatakseen presbyteerit tosiuskovaisiksi ja Jumalan asialla oleviksi. Tutkielma jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä luvussa analysoidaan, kuinka Baillie maalaa vastapuolen miesten maskuliinisuuden heikoksi. Baillien mielestä eniten näiden miesten maskuliinisuutta kyseenalaistaa näiden vääräuskoisuus ja valtion uhkaaminen. Toisessa luvussa tarkastellaan, kuinka Baillie käyttää feminiinisyyttä toisaalta vastapuolen maalaamiseen seksuaalisesti epäilyttävinä ja yhteiskuntarauhan vaarantajina, mutta myös kirkon kuvaamiseen naisena, joka joutuu vastapuolen miesten hyökkäyksen kohteeksi. Kolmannessa luvussa sukupuolittuneisuus sidotaan yhteen ruumiillisuuden kanssa. Toisaalta Baillie maalaa vastapuolesta kuvaa hirviöinä, jotka saavat usein feminiinisiä konnotaatioita. Samalla hän niin ikään kuvaa kirkkoa ja valtiota ruumiin avulla, ja kuinka vastapuoli sairastuttaa tai muuntaa hirviöksi tämän poliittisen ja uskonnollisen ruumiin. Lopuksi luvussa keskitytään Baillien tapaan tarjota parannusta lääketieteellisten kielikuvien avulla. Baillien sukupuolittuneen ja ruumiillistuneen retoriikan analyysilla tämä tutkielma osoittaa, että aatehistoriallinen tutkimus hyötyy sukupuolen ja ruumiin huomioimisesta analyysissaan. Tutkielmassa avataan, kuinka 1600-luvun Iso-Britannian poliittinen ympäristö oli vahvasti sukupuolittunut ja ruumiillistunut, ja kuinka eliitin miesten oli tärkeä pitää kiinni näistä ihanteista oikeuttaakseen valtansa. Samalla tutkielma tuo esille, kuinka hyökkäys eliitin miehen maskuliinisuutta vastaan saattoi olla oikea uhka miehen poliittiselle vallalle.
  • Kauko, Pinja (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa käsitellään sukupuoli-identiteetin rakentamiseen liittyviä kielellisiä keinoja espanjankielisten informanttien haastatteluissa. Litteroidun aineiston muodostavat kuusi erään kolumbialaisen yksityiskoulun opettajille marraskuussa 2019 tehtyä puolistrukturoitua haastattelua, joissa haastatelluilta kysyttiin maskuliinisuuteen ja feminiinisyyteen liittyviä kokemuksia, mielipiteitä ja käsityksiä. Tutkielman viitekehyksessä tukeudutaan kriittiseen diskurssianalyysiin ja Faircloughin (1992) näkemykseen diskurssista rakenteita muokkaavana ja rakenteiden puitteissa muokkautuvana alueena, sekä sosiaalisen semiotiikan (Hodge ja Kress 1988; van Leeuwen 2005) näkemykseen diskursseista sosiaalisten käytäntöjen representaatioita ja niiden legitimointeja yhdistävinä ilmiöinä. Näkökulma identiteettiin perustuu Hallin ja Bucholtzin (2004, 2005) monitahoiseen ja antiessentialistiseen teoriaan. Lisäksi tukeudutaan Antakin ja Widdicomben (1998) ja Eckertin ja McConnel-Ginetin (2003) näkemykseen identiteetista ensisijaisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodostuvana ja olemassa olevana tutkimuskohteena. Aineiston analyysissa hyödynnetään jäsenkategoria-analyysia. Tutkimuskysymykset koskevat kategorioihin NAINEN ja MIES liitettyjä ominaisuuksia, haastateltujen käyttämiä kielellisiä keinoja identiteetin muodostuksessa ja legitimoinnissa, ja eri viittauskeinojen kautta syntyviä ryhmäidentiteettjä. Tutkimuksessa saatiin selville, että kotiin, työhön ja luonteenpiirteisiin liittyvät assosiaatiot jakautuivat pääasiassa odotuksenmukaisesti. Kielellisistä keinoista aineistoissa esiintyivät leksikaaliset valinnat, “aukkojen” jättäminen keskusteluun ja jonkin kategorian esittäminen naurettavana. Viittauskeinoissa analysoitiin persoonapronominien ja persoonamuotoisten ja impersonaalisten rakenteiden vaihtelua ja todettiin, että näiden avulla informantit pystyivät rakentamaan itselleen episteemistä auktoriteettiä ja legitimoimaan eri kategorioista esittämiään representaatioita, ja asettamaan oman normienvastaisen toimintansa edulliseen valoon.
  • Westerholm, Anna (Helsingfors universitet, 2015)
    Maskuliinisuustutkimus on ollut osana raamatuntutkimusta jo toistakymmentä vuotta, silti Paavalin maskuliinisuutta on tutkittu vasta kovin vähän. Tämän takia Paavalin kokonaisvaltaiselle maskuliinisuustutkimukselle oli mielestäni tarve. Tutkimuksessani pyrin esittämään Paavalin maskuliinisuudessa ilmeneviä piirteitä. Lähteinäni toimivat Raamatussa olevat Paavalin nimissä kirjoitetut kirjeet sekä Apostolien teot. Tutkimuksessani teoriapohjana toimii sukupuolentutkimuksen teoria sekä antiikin tutkimus. Mitään tiettyä tutkimusmetodia en ole käyttänyt, vaan metodini muodostuu teorian vertaamisesta lähteisiin. Aivan niin kuin nykyäänkin, niin myös antiikissa esiintynyt, maskuliinisuus on ollut monimuotoista ja vaihtelevaa. Tutkimuksessani jaottelen antiikissa esiintynyttä maskuliinisuutta kahteen eri ideaalimaskuliinisuuteen: perinteiseen ja stoalaiseen. Näihin maskuliinisuuksiin vertaan Paavalin maskuliinisuutta. Tutkin Paavalin maskuliinisuutta suhteessa muihin toimijoihin ja myös teemoittain. Tutkimustulosteni valossa voin sanoa, että Paavali on tasapainoillut selkeästi stoalaisen ja perinteisen maskuliinisuuden välillä. Häntä ei voi yksiselitteisesti laittaa jommankumman maskuliinisuuden kannattajaksi. Hän ilmensi sekä monia maskuliinisina pidettyjä piirteitä että monia feminiinisinä pidettyjä piirteitä molemmissa maskuliinisuuksissa. Melko selkeä jaottelu voidaan kuitenkin tehdä Paavalin ajattelussa ennen kristityksi kääntymistä ja sen jälkeen. Ennen kääntymistä hän noudatti selkeästi enemmän perinteisen maskuliinisuuden piirteitä ja taas toisaalta kääntymisen jälkeen hän noudatti hieman enemmän stoalaisen maskuliinisuuden piirteitä. Paavalin puhetta ja kirjoitusta voidaan pitää kaikissa lähteissäni melko maskuliinisena. Myös läheisissä ihmissuhteissaan Paavali näyttäytyi melko maskuliinisena. Eniten hajontaa maskuliinisuudessa lähteiden välillä ja stoalaisen/perinteisen maskuliinisuuden välillä näyttää olleen Paavalin opetuksissa ja erityisesti suhtautumisessa seksuaalisuuteen. Verratessa Paavalin maskuliinisuutta muihin toimijoihin huomataan, että ainoastaan Jumalaan verratessa Paavali on aina selkeästi alamainen. Verrattuna muihin toimijoihin Paavali ottaa joko alistetun tai dominoivan aseman riippuen tilanteesta. Paavali ilmensi selkeästi outoina pidettyjä piirteitä varsinkin ajattelullaan. Tällaisesta ajattelusta esimerkkejä ovat muun muassa orjuuden ja vapauden yhdistäminen sekä ajatus naisen ja miehen roolien ottamisesta samaan aikaan. Toisaalta juuri tällä ajattelullaan Paavali tavallaan kumosi koko sukupuolijärjestelmän. Näyttää siltä, että Paavalille itselleen hänen maskuliinisuus ei ollut kuitenkaan kovinkaan tärkeää, jollei se jotenkin vaikuttanut hänen työhönsä evankeliumin levittäjänä.
  • Tolonen, Atte (Helsingfors universitet, 2016)
    Genesiksen kertomusta Sodoman ja Gomorran tuhosta on laajalti tieteellisesti tutkittu sekä tulkittu juutalaisuudessa ja kristinuskossa värikkäästi. Tuoreimpana lähestymistapana pro gradu-tutkielmassani tutkin sitä, kuinka maskuliinisuudet näyttäytyvät Sodoma-kertomuksessa. Eksegetiikassa viime vuosina maskuliinisuuksien tutkimuksen voi sanoa olevan jopa trendikäs lähtökohta Raamatun kertomusten hahmojen tutkimiseen. Modernin sukupuolentutkimuksen soveltaminen muinaisiin teksteihin ei ole ongelmatonta, mutta parhaimmillaan ne antavat teksteihin merkittäviä uusia näkökulmia. Tutkielmani työkalupakkina toimii sukupuolentutkimuksen teoreettinen viitekehys ja sieltä erityisesti maskuliinisuuksien tutkimiseen painottuva teoria. Lähtökohtana toimii R. W. Connellin työstämä teoria, jossa maskuliinisuudet jaetaan muita hallitsevaan hegemoniseen maskuliinisuuteen sekä sille alisteisiin ja marginaalisiin maskuliinisuuksiin. Connellin teoriasta käsin tarkastelen Sodoma-kertomusten henkilöhahmojen maskuliinisuuksien ilmentymistä. Kritiikistä huolimatta Connellin teoriaa maskuliinisuuksista on laajalti käytetty lähtökohtana Raamatun maskuliinisuuksien tutkimukselle. Työssäni esittelen myös yleisemmin sukupuolenteoriaa sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Tästä syystä vanhanaikaista Sodoman linkittämistä homoseksuaalisuuteen ei voi sivuuttaa, mutta eksegeettien tutkimus on pitänyt jo pitkään Sodoma-kertomuksen keskeisenä teemana vieraanvaraisuutta ja erityisesti sen puutetta sodomalaisten parissa. Maskuliinisuuksien tutkimuksessa on havaittu, että maskuliinisuuksia on useita erilaisia eikä voida puhua vain yhdestä maskuliinisuudesta. Sodoma-kertomuksesta löytyy myös useita erilaisia maskuliinisuuksia joista merkittävämpinä muun muassa Jumalan kaiken ylittävä hegemoninen maskuliinisuus sekä Abrahamin antama maskuliinisuuden malli. Mielenkiintoisena tutkimustuloksena Lootin maskuliinisuus on hyvin vaihtelevaa ja lopulta alisteista, vaikka hän toimiikin kertomuksen päähenkilönä.
  • Oksanen, Pia Jutta (2006)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin 17-27-vuotiaiden (N = 149) autokoululaisten käsityksiä siitä, mitkä liikenneteot, ajotyylit ja ominaisuudet ovat feminiinisiä, yleisinhimillisiä tai maskuliinisia. Opinnäytetyöni aineiston olen kerännyt lomakekyselynä Helsingin ja Tampereen alueen autokoulujen asiakkailta. Luokittelutehtävää suunnitellessani sovelsin Sandra L. Bemin (1974) BSRI-mittaria (Bems Sex Role Inventory). Itsearvioinnin sijaan tehtävänä oli autoilijoiden, liikennetekojen ja ominaisuuksien arvioiminen. Pro gradu -tutkielmassani keskityn sukupuolistereotypioiden sisällön tutkimiseen. Kuten mittarin kehittäjä Sandra L. Bem (1993, 119-125) on todennut, kuvastavat alkuperäisessä BSRI-mittarissa olevat ominaisuudet läntisissä teollisuusmaissa vallalla olevia näkemyksiä feminiinisyyksistä ja maskuliinisuuksista. Näistä näkemyksistä koostuvat myös autoilijoihin liitettävät sukupuolistereotypiat. Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa on osoitettu stereotypioiden olevan usein tilannesidonnaista tai tilanteen raamittamaa (Operario & Fiske, 2001). Näistä syistä johtuen yhdistin BSRI-mittarista johdettuihin osioihin liikenneviitekehyksen. Tutkielmani teoreettinen viitekehys kumpuaa stereotypiatutkimuksesta. Sosiaalisen identiteetin ja itsekategorisaation teorioiden lisäksi viittaan kriittisen sukupuolitutkimuksen teorioihin ja tutkimuksen piirissä käytyihin teoreettisiin keskusteluihin. Tutkimuskysymykseni nousevat tästä teoriataustasta: tutkielmassani mielenkiintoni kohdistuu siihen, miten naisten ja miesten luokittelut eroavat toisistaan ja missä suhteessa yhtenevät, onko luokitteluista muodostettavissa kokonaisuuksia, toistavatko luokittelut alkuperäisen BSRI-mittarin luokitteluja ja voidaanko luokittelujen perusteella tehdä johtopäätöksiä sisäryhmän suosimisesta? Opinnäytetyöni aineiston analyysin tuloksista kävi ilmi, että ne teot ja ominaisuudet, joiden suhteen vastaajien enemmistössä vallitsi jaettu käsitys (eli konsensus-muuttujat), olivat pääasiassa joko maskuliinisia (12 osiota) tai yleisinhimillisiä (13 osiota). Feminiinisiksi luokitteli yli 50 % sekä miehistä että naisista vain kuusi osiota. Vastausten enemmistön feminiinisyys ja maskuliinisuus -luokitteluissa oli BSRI-mittarista johdettuja ja alkuperäistä luokittelua toistavia osioita yhteensä seitsemän kappaletta. Naisten ja miesten vastausjakaumat erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi lukuisten osioiden suhteen. Erot korostuivat feminiinisyyden ja maskuliinisuuden luokittelussa. Tulosten perusteella on mahdollista väittää, että sekä miehillä että naisilla esiintyy sisäryhmän suosimista. Vastausjakaumien suhteellisten osuuksien hajonta viittaa myös erottautumisen tarpeeseen liittämällä sisäryhmään niin negatiivisia kuin positiivisia ominaisuuksia.
  • Korhonen, Miila (Helsingin yliopisto, 2018)
    Suomalaisessa mediassa esiintyvistä henkilöistä vain 27 prosenttia on naisia. Naisen vähäinen näkyvyys mediassa on haitallista tasa-arvolle ja sananvapaudelle. Uutistuotanto on sukupuolittunutta ja feminiinisiksi mielletyt aiheet koetaan epärationaalisiksi ja epäuskottaviksi. Niin sanotut kovat uutisaiheet, kuten talous ja politiikka koetaan miehisiksi alueiksi ja niistä kirjoittavat toimittajat ja uutisissa esiintyvät asiantuntijat ovat pääsääntöisesti miehiä. Naisiin yhdistetään vapaa-ajan aiheet sekä perheen ja kodin piiriin rajautuvat uutisalueet. Mediassa naiskuva on usein vahvasti seksualisoitu ja naisen arvo liitetään usein ulkonäköön. Naiset esitetään emotionaalisina, irrationaalisina ja pinnallisina ja vain harvoin asiantuntijoina. Sukupuolten epätasainen näkyminen mediassa vaikuttaa yhteiskunnallisiin valta-asemiin ja laajempiin käsityksiin naiseudesta ja mieheydestä. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaisia sisältöjä Ilta-Sanomien viihdeuutisissa tuotetaan naisista ja miehistä. Valitsin tutkimuskohteekseni Ilta-Sanomien viihdeuutiset, koska Ilta-Sanomat on Suomen luetuin media ja toisin kuin monissa muissa uutisalueissa, viihdeuutisissa naisia esiintyy vähintään yhtä paljon kuin miehiä. Aineistoni koostuu yhteensä 142 uutisesta, joista 71 käsitteli naisia ja 71 miehiä. Analyysimenetelmäni on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sekä naisia että miehiä käsittelevissä uutisissa aiheet jakautuvat viiteen pääluokkaan. Sekä naisilla että miehillä pääluokkina ovat ura, terveys, ulkonäkö sekä perhe ja parisuhde. Lisäksi viidentenä pääluokkana on naisia käsittelevissä uutisissa naiseen kohdistuva kritiikki ja miehiä käsittelevissä uutisissa miehen toiminta ja teot. Sekä naisia että miehiä käsittelevissä uutissisällöissä ylläpidetään melko perinteisiä sukupuolirooleja. Etenkin miehiä käsitellään enimmäkseen perinteisen maskuliinisuuden kautta korostamalla uralla menestymistä. Terveyteen, isyyteen ja parisuhteeseen liittyvissä uutisissa esiteltiin kuitenkin myös pehmeämpää maskuliinisuutta. Naisia käsittelevissä uutisissa nostettiin lähes poikkeuksetta esiin naisen ulkonäkö, äitiys tai parisuhdetilanne. Miehiä käsittelevissä uutisissa ulkonäköön, perheeseen ja puolisoon viitattiin huomattavasti harvemmin. Naisia käsittelevä aineisto on perinteisyydestään huolimatta melko monipuolista. Maskuliiniseen mieskuvaan verrattuna naisiin liittyvä sisältö antaa monipuolisemman kuvan naiseudesta. Naisessa kiinnostaa muukin kuin ura ja saavutukset, miehillä uutisiin pääsemisen ehtona vaikuttaa olevan uralla menestyminen tai muuta kautta saavutettu näkyvyys. Mieskuva osoittautuikin mielestäni lopulta naiskuvaa ongelmallisemmaksi ja rajoittuneemmaksi.
  • Wright, Henna (Helsingin yliopisto, 2017)
    In all times and in every culture, there has been mutual consensus about the norms that define what kind of features has been seen feminine, masculine or gender neutral. The purpose of this research was to describe thru applied statistic methods what kind of features Finnish parents of 0-6-years-old children consider masculine, feminine of neutral in children's clothes. Besides this question the research aimed to reveal how children's clothing is considered to effect on the development of one's identity, what is parents' view on social norms and does one's age, education or residential area effect on how they view the gender aspect of children's clothes. The research was carried out as an internet survey in Mars 2017. The link to survey was shared on Facebook, in various kinds of parenting groups as well as on private users' walls. After the raw data was defines, the sample of participant was 2130. In the analysis both SPSS 24 and Excel were used as well as manual analyzing. The research data showed that most of the participants considered survey's clothes gender neutral, but still there were some clear features that were seen gendered. E.g. darker shades of blue and vehicles were associated with masculinity, whereas different shades of pink and floral prints were connected to femininity. Furthermore, the clothes connected primarily to femininity had higher percentage of feminine answers than what those connected primarily to masculinity had answers for masculine. The statements about social norm and identity development reviled that clothes are seen to effect on child's identity, though emphasising child's own will of choice. The answers also show that the traditional norms are recognised, but simultaneously it is evident that the outlook on them is on change. The underlying factors of the participants did not seem to have remarkable effect on how they viewed the clothes. Nevertheless, those participants with higher education or who lived in Uusimaa region were slightly more likely to consider clothes gender neutral than other participants of the survey. The theme for the research could be taken further thru many ways by changing the research frame, e.g. focusing on children's clothes of different age groups or on the models and patterns of children's clothes.
  • Siirtola, Kari; Ojalehto, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Maisteritutkielmamme käsittelee kuningas Daavidin miestoimijuutta ja hänen puolisoidensa naistoimijuutta Ensimmäisessä ja Toisessa Samuelin kirjassa sekä Ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa. Selvitämme millaisia maskuliinisuuteen liittyneitä ominaisuuksia Heprealaisen Raamatun teksti yhdistää Daavidin hahmoon, ja miten hän onnistuu performoimaan ihanteelliseksi katsottua miehisyyttä. Tarkastelemme myös Daavidin maskuliinisuuden suhdetta hänen omaan fyysiseen olemassaoloonsa, sosiaaliseen ympäristöön sekä Jumalaan. Tämän lisäksi tutkimme millainen on Daavidin vaimojen suhde naiseuteen, heidän sosiaalinen asemansa patriarkaalisuuden läpitunkemassa tekstissä, sekä minkälaisia toimijoita he ovat suhteessa miehiin. Tarkastelussa käytämme apuna sukupuolentutkimuksen teorioita, kuten Judith Butlerin näkemystä performatiivisesta sukupuolesta sekä Raewyn W. Connellin mallia hegemonisesta maskuliinisuudesta. Erilaisten maskuliinisuuksien keskinäistä suhdetta tarkastelemme Martti Nissisen kehittämän kaavion avulla. Butlerin mukaan sukupuoli ei muodostu olemisen vaan tekemisen kautta, kun ihminen performoi kehoonsa liitettyä sukupuolta kulttuurin määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Connellin näkemyksen mukaan kulttuureissa esiintyy useita toisiinsa hierarkkisessa suhteessa olevia maskuliinisuuksia. Valtaapitävä hegemoninen maskuliinisuus määrittelee vallitsevat kulttuuriset ja sosiaaliset ihanteet. Daavidin hahmo onnistuu performoimaan soturikuninkaaseen liitettyä maskuliinisuuden ihannetta vaihtelevasti. Ajoittaisista epäonnistumisista huolimatta Daavidin Jumalasuhteeseen liittyvä maskuliinisuus säilyy ja hän pysyy sekä sotilailleen, että Jumalalle kelpaavana kuninkaana. Daavidin vaimot toimivat Heprealaisen Raamatun teksteissä aina suhteessa Daavidiin. Naishahmot toimivat kertomuksen tasolla välineinä, jotka vahvistavat Daavidin kuninkuutta. Mikalin, Abigailin ja Batseban esittämät hahmot performoivat naiseuttaan eri tavoin. Teksteissä Mikaliin liitetään maskuliinisina pidettyjä ominaisuuksia, kun taas Batsebaa kuvataan naisellisempana. Abigailin feminiinisyys sijoittuu tekstissä näiden kahden hahmon välille. Daavidin maskuliinisuuden ja hänen puolisoidensa feminiinisyyden tarkastelu antaa välineitä havainnoida, miten Heprealaisen Raamatun teksti suhtautuu miehiin ja naisiin, sekä epäonnistuneeksi katsottuun maskuliinisuuden tai feminiinisyyden performaatioon. Tutkimus ei poista Heprealaisen Raamatun patriarkaalista luonnetta, mutta voi antaa lisätietoa naiseudesta, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle. Olemme työstäneet materiaalia ja tekstiä yhdessä, joten tekijöiden näkemykset tutkielmassa ovat sulautuneet osin toisiinsa. Työnjako on pääpiirteissään seuraava: Johdanto, teoriat, Mikalin tarkastelu sekä johtopäätökset on toteutettu yhteistyönä. Daavidin maskuliinisuuden tarkastelusta on päävastuussa Kari Siirtola. Abigailin ja Batseban feminiinisyyden tarkastelusta on päävastuussa Sanna Ojalehto.
  • Berg, Päivi (2001)
    Työ käsittelee yläasteen liikunnanopettajien sukupuolistereotypioita, joita on mitattu Thomas Rublen 1983 tutkimukseen perustuvalla mittarilla. Rublen mittari puolestaan on muodostettu Personal Attributes Questionnairesta. Tutkimus on toteutettu lomakekyselynä 182:lle yläasteen liikunnanopettajalle, joista tutkimukseen vastasi 122. Tämä on n. 10 % kaikista Suomen yläasteen liikunnanopettajista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liittävätkö opettajat liikunnallisesti lahjakkaisiin oppilaisiin maskuliiniseksi määriteltyjä ominaisuuksia ja keskivertoa oleviin feminiinisiä ominaisuuksia sekä sitä, miten opettajan sukupuoli, ikä ja opetusryhmäkokemus vaikuttaa arviointeihin. Samalla tutkittiin myös sitä, eroaako vastaustyyli opettajan sukupuolen tai oppilaan lahjakkuustason perusteella. Aiemmissa tutkimuksissa on mm. piilo-opetussuunnitelman yhteydessä käsitelty opettajan oppilaisiin kohdistamia erilaisia odotuksia sekä kohtelua oppilaan sukupuolen perusteella. Liikunnanopetuksen yhteisopetusryhmissäkin on usein havaittu, että opetus etenee liikaa poikien ehdoilla; korostetaan kilpailullisuutta ja ns. poikien lajeja. Tällöin sukupuolten suorituserot eivät pienene, eivätkä oppilaat itse ole tyytyväisiä yhteisiin liikuntatunteihin. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella näyttää, että maskuliiniset ominaisuudet kuvaavat liikunnallisesti lahjakkaita oppilaita keskivertoa olevia paremmin. Etenkin sellaiset ominaisuudet kuin että oppilas on hyvä urheilussa, sisukas ja itsevarma. Feminiiniset ominaisuudet eivät yhtä selkeästi kuitenkaan liity keskivertoa oleviin oppilaisiin, vaan näyttävät osittain olevan liikunnanopetuksen viitekehyksen kannalta toisarvoisia ominaisuuksia. Opettajalla ei myöskään ehkä ole selkeää käsitystä siitä, millainen keskivertoa oleva oppilas on, koska tämä ei jää yhtä hyvin opettajan mieleen kuin lahjakas. Toisaalta osa feminiiniseksi määritellyistä ominaisuuksista on sellaisia, joita liitetään myös lahjakkaaseen oppilaaseen, koska nähdään tämän yleisesti olevan hyvä kaikessa. Opettajan sukupuolella ei tässä tutkimuksessa näytä olevan vaikutusta vastaustyyliin. Naisopettajien hajontaluvut poikkeavat tilastollisesti merkitsevästi miesten hajonnoista suurempina, mutta kuitenkin vain osassa muuttujista. Oppilaan lahjakkuustason vaikutus vastaustyyliin taas näkyy selvemmin; 27 muuttujassa 54:stä liikunnallisesti lahjakkaista oppilaista annettujen arvioiden hajontaluvut ovat tilastollisesti merkitsevästi suurempia kuin keskivertoa olevien oppilaiden. Tämä tukee oletusta siitä, että lahjakas oppilas nähtäisiin enemmän yksilönä kuin keskivertoa olevat. Opettaja saattaa myös mieltää liikunnallisesti lahjakkaat sisäryhmäkseen, jonka jäseniä arvioidaan enemmän yksilöllisesti ja ulkoryhmää kategorisesti. Eklund, M.1999. Lärarens syn på samundervisning i gymnastik. Åbo Akademis förlag. Hargreaves, J. 1994. Sporting females. London: Routledge. Lahelma, E. 1992. Sukupuolen eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 132. Ruble, T.L. 1983. Sex Stereotypes: Issues of change in the 1970s. Sex Roles. Vol. 9, No.3, 397-402. Williams, J.E. & Best, D.L. 1982. Measuring Sex Stereotypes. A Thirty-Nation Study. SAGE.
  • Kallio, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkielman tavoitteena on valottaa 1900-luvun alun brittiläisten suffragettien ajatuksia kasvissyönnistä sekä tarkastella niitä tapoja, joilla kasvissyöntiä heidän keskuudessaan sukupuolitettiin vuosina 1909-1918. Tutkimuksen keskiössä on militantin Women’s Freedom League -yhdistyksen (tästä eteenpäin WFL) The Vote- lehdessä käydyt keskustelut kasvissyönnistä sekä siihen läheisesti liittyvä muu kirjoittelu aiheesta. Sukupuoli-käsitteen määrittelyssä on hyödynnetty Judith Butlerin teoriaa sukupuolen performatiivisuudesta sekä sen jatkuvasti muokkautuvasta rakenteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on pohtia sukupuolen merkitystä kasvissyönnistä käydyissä keskusteluissa ja vastata kysymyksiin siitä, miten kasvissyöntiin ja myös sen vastakohtaan, lihansyöntiin, liitettiin ajatuksia feminiinisyydestä, maskuliinisuudesta sekä myös feminismistä. Lisäksi tutkielma tarkastelee kasvissyönnin asemaa WFL:n virallisessa toiminnassa. Tutkimuksessa analysoin sukupuoleen sekä feminiinisyyteen ja maskuliinisuuteen liittyviä käsitteitä, joita näiden kasvissyöntiin liittyvien kirjoitusten kautta nousee esiin tutkimuskirjallisuuden avulla. Aineistona toimi The Vote -lehden lisäksi myös muita WFL:n jäsenten tai toisten The Vote -lehdessä esiintyneiden naisten kirjoituksia kasvissyönnistä tai sitä sivuten. Tämän lisäksi vastapainona suffragettien kirjoituksille on käytetty Daily Mirror -lehteä sekä kahta miespuolisen kirjoittajan aikalaisteosta kasvissyönnistä. Osoitan tutkimuksessani, että kasvissyönti oli näkyvässä roolissa sekä WFL:n lehdessä että sen virallisessa toiminnassa, vaikkakaan ei voida olettaa sen olleen yhdistyksen enemmistöä edustava aate. Siinä missä kasvissyönti on jo aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty suffragettien toimintaan, syventää tämä tutkimus ymmärrystä nimenomaan WFL:n sisäisestä kasvissyöntiaktivismista ja -kirjoittelusta. Tutkimuksen kautta ilmenee, että kasvissyönti oli näkyvää sekä WFL:n jäsenten keskuudessa kuin myös yhdistyksen hallinnollisella tasolla. Kasvissyönti oli huomattavassa asemassa WFL:n toiminnassa: yhdistyksen perustamat kahvilat ja ravintolat tarjoilivat periaatteellisista syistä pelkästään kasvisruokaa ja mainostivat myös kursseja joissa opetellaan kasvisruoan valmistamista. Myös WFL:n kaupallisessa toiminnassa nimenomaan kasvisruoan merkitys korostui. WFL tarjosi myös luentoja ja ruoanlaittodemonstraatioita aiheeseen liittyen. Kasvisruokavalioon liittyi keskeisesti oletus sen terveellisyydestä sekä myös sen potentiaalista kansakuntaa sivistävänä voimana, kun taas liha yhdistettiin aggressioon, alkoholismiin, erinäisiin sairauksiin sekä mahdolliseen moraaliseen rappioon. Siinä missä kasvissyönnin omaksumista kannustettiin terveyttä edistävänä ja sen potentiaalia köyhien yhteiskuntaluokkien ravintoarvoja parantavana tekijänä nostettiin esiin, oli WFL:n kasvissyönnistä käydyissä keskusteluissa ehdottomana periaatteena kasvissyönnin täysi vapaaehtoisuus sekä yksilön päätösvallan korostaminen. Kasvissyönnistä käydyissä keskusteluissa korostui myös yksilövastuu sekä ajatus ruohonjuuritason aktivismin tärkeydestä. Tutkimuksesta käy myös ilmi että kasvissyönti yhdistettiin voimakkaasti sukupuoleen, ja että jo ensimmäisen aallon brittiläisten feministien keskuudessa kasvissyönti liitettiin feministisiin ajatuksiin naisten ja eläinten aseman samankaltaisuudesta hyvin samoilla linjoilla kuin Carol J. Adams argumentoi 1990-luvun ekofeministisessä teoksessaan The Sexual Politics of Meat. Suffragettien keskuudessa kasvissyönnin nähtiin olevan erityisen merkittävä nimenomaan naisille ja sen edustavan askelta kohti laajempaa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Kasvissyönti, ja toisaalta myös lihansyönti, liitettiin myös sukupuolitettuihin ajatuksiin patriotismista ja kansallisesta identiteetistä. Osoitan tässä tutkimuksessa, että suffragetit kävivät keskustelua lihaan liitetyistä kulttuurisista assosiaatioista ja torjuivat oletuksen lihasta maskuliinisena tai miehekkäänä ruokana. Samalla he hylkäsivät ajatuksen naisten oletetusti pienemmästä proteiinintarpeesta.
  • Kettunen, Pauliina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Syyskuussa 2018 Archives of Sexual Behavior -tiedelehdessä julkaistiin suomalainen ei-heteroseksuaalisia naisia käsittelevä evoluutiopsykologian alan tutkimus. Tutkimuksen yksi keskeinen tavoite oli osoittaa, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus, joka aiheutuu syntymää edeltävistä testosteroni- ja estrogeenialtistuksista. Toisekseen tutkimuksessa esitetään, että ei-heteroseksuaaliset naiset jakautuvat maskuliinisiin ja feminiinisiin butch- ja femme-tyyppeihin. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin suomalaisissa medioissa ja tulosten pohjalta käytiin kriittistä keskustelua mediassa. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kyseistä Severi Luodon, Indikris Kramsin ja Markus J. Rantalan kirjoittamaa artikkelia kriittisesti feministisen tieteentutkimuksen näkökulmasta. Aineistonani toimii alkuperäisen artikkelin lisäksi joukko siihen liittyviä tiedettä popularisoivia tekstejä, joihin sisältyy uutisia, mielipidekirjoituksia ja blogitekstejä. Tarkastelen aineistoa Bruno Latourin toimijaverkkoteorian avulla, ja selvitän, miten artikkelissa esitetyt hypoteesit ovat rakentuneet tieteellisenä faktatietona määrittyväksi kokonaisuudeksi. Selvitän, millaisia materiaalisia toimijoita hypoteesin taustalla vaikuttaa, ja kiinnitän huomiota erityisesti estrogeenin ja testosteronin funktioon materiaalisina toimijoina, joiden funktio määritellään maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä aiheuttavaksi. Teen analyysia uutisteksteistä peräisin olevien katkelmien avulla linkittäen niitä hormonitutkimuksen ja homoseksuaalisuuden syiden tutkimuksen historiaan sekä feministisen tieteentutkimuksen teorioihin. Toisekseen tarkastelen alkuperäisessä artikkelissa ja sitä käsittelevissä uutisissa ilmeneviä merkkejä heteronormatiivisuudesta peilaten niitä tieteenhistoriallisiin kehityskulkuihin ja homoseksuaalisuuden alkuperän tutkimuksen varhaisiin vaiheisiin. Hahmotan analyysissani artikkelin taustalla vaikuttaviksi toimijoiksi testosteronin ja estrogeenin aseman sukupuolihormoneina ja niiden sukupuolten mukaan eriytyneet funktiot. Toisekseen osoitan tutkimuksen taustalla vaikuttavan ajatuksen heteroseksuaalisuudesta evoluution kannalta tyypillisenä ominaisuutena, josta homoseksuaalisuus ja muut lisääntymiseen tähtäämättömät seksuaalisuudet hahmotetaan poikkeavina, ja joiden selittäminen koetaan evoluutiopsykologian kaltaisilla tutkimusaloilla siksi tarpeelliseksi. Osoitan aineistossa ilmeneviä heteronormatiivisia taustaoletuksia analysoimalla homoseksuaalisuuden hormonaalisen alkuperän selvittämisen ongelmallisuutta sellaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa, jossa se hahmottuu marginalisoidussa asemassa olevaksi.