Browsing by Subject "festivaalit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Sakko, Annika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Globalization, climate change and the principles of sustainable development have made responsibility an important part of the societal debate. Responsibility is, above all, responsibility for the effects of activities. As festivals also have complex effects on the surrounding society, corporate responsibility thinking has also become part of festival production. Responsibility can be implemented by considering the stakeholders and their needs, and by ensuring not only economic viability but also the vitality of environmental resources. Sustainable development can be achieved by responsible actions. The purpose of the study was to show how responsibility has been considered in festivals organized in Finland. The aim of the study was to find out what measures and choices the festival organizers have used to promote the festival's economic, socio-cultural and ecological responsibility. The study also explored how the festival organisers see the responsible choices affecting stakeholders and the image of the festival. One of the aims of the study was also to find out what are the reasons behind more responsible activities and what challenges festivals have experienced in implementing responsibility into festival production. In addition, it was studied how festivals have measured and communicated the realization of their responsibility. The research problem is approached by reviewing the literature on tourism impacts, the principles of sustainable tourism and theories of corporate social responsibility. The growth and importance of cultural tourism was used as a basis for defining events and their role in tourism. Through events and event tourism, the definition of festivals and the connection of festivals to tourism was deepened. The context of the responsible festival was approached through the framework of responsible tourism. The empirical part consisted of a survey and interviews for festival organisations. A total of 40 responses were received to the survey and there were three festival representatives interviewed. The study utilized both qualitative and quantitative methods in the processing of the results and material. This wider perspective supported the broad dimensions of both responsibility and festivals. The study found that festivals have already incorporated responsibility into their activities. About every other festival already had responsibility-related action plan and all festivals considered it likely that they would increase their acts of responsibility in the future. Financial responsibility had been promoted, among other things, by supporting the local economy and following good governance. Socio-cultural responsibility had been considered, for example, by positively influencing the image and attractiveness of the festival’s region. In terms of environmental responsibility, the festivals had focused above all on waste management and accessibility. The most significant reason for promoting responsibility was the organisation's own ideology and values behind its activities. In addition, the festival visitors' demands for responsibility were also one of the essential reasons. Surveys aimed for festivalgoers were considered as a primary measure of responsibility. Responsibility had been communicated mainly in the instructions of the employees, but also on the social media sites of the festival. The biggest challenge in responsibility was the lack of common guidance in the event industry. Indeed, festival representatives felt that responsibility could best be promoted in the industry by creating such a guide. Festival representatives felt that responsibility has the most impact on promoting positive image of the event. It was also seen that responsibility influences the satisfaction of festival visitors as well as encourages their own responsibility. Thus, it seems that in festivals, responsibility has already been implemented in many ways, even if the festivals do not have an actual conscious responsibility plan. This also signals that responsibility is becoming part of all festival production activities, which provides good foundation for striving for the sustainability of festivals
  • Krenzer, Katja (2007)
    Tutkimus käsittelee kokoomusnuorten, erityisesti Kokoomuksen Nuorten Liiton (KNL), osallistumista Itä-Berliinin festivaaleille vuonna 1973. Maailman nuorison ja ylioppilaiden festivaalit olivat Neuvostoliiton tukeman Demokraattisen Nuorison Maailmanliiton (DNML) järjestämiä tapahtumia, joita vietettiin pääosin kommunistisissa maissa vuodesta 1947 lähtien. Aina 1960-luvun alkuun asti festivaalit kiinnostivat Suomessa lähinnä vain kommunistinuoria, kun taas muut nuorisojärjestöt suhtautuivat festivaaleihin osittain jopa vihamielisesti. 1960-luvun murros, presidentti Kekkosen ajama sillanrakennuspolitiikka sekä kansainvälisyyskysymysten leviäminen nuorison keskuuteen muuttivat myös muiden nuorisojärjestöjen suhtautumista festivaaliaatteeseen. Ensimmäistä kertaa Itä-Berliinin festivaaleilla mukana olleen Kokoomuksen Nuorten Liiton osallistuminen heijastelee laajemminkin kokoomusnuorten ulkopoliittista suunnanmuutosta, joka alkoi jo 1960-luvun lopulla. Kokoomusnuoret uskoivat, että ulkopoliittisella linjamuutoksella puolue voisi parantaa myös sisäpoliittista asemaansa. Solmimalla suhteet sekä Kekkoseen että Neuvostoliittoon kokoomus voisi nousta vuonna 1966 alkaneesta hallituspaitsiosta ja tulla ns. hovikelpoiseksi puolueeksi. Kokoomuksen Nuorten Liitto aloitti tunnustelut Neuvostoliiton suuntaan 1960-luvun loppupuolella ja koki toimivansa koko puolueen suunnannäyttäjänä. Idänsuhteiden tavoittelu nousi yhä tärkeämmäksi kysymykseksi vuodesta 1971 lähtien, jolloin KNL:n puheenjohtajaksi tuli Ilkka Kanerva. Osallistuminen Itä-Berliinin festivaaleille oli yksi keino, jolla kokoomusnuoret hakivat ulkopoliittista uskottavuutta Neuvostoliitosta. Kokoomusnuorten ulkopoliittiset linjaukset herättivät myös erimielisyyksiä puolueen sisällä. Vaikkakin puolue virallisesti kulki Paasikiven-Kekkosen linjalla vuodesta 1971 lähtien, esiintyi puolueessa myös oppositioita. Suurin kokoomusta ravisuttanut tekijä vuoden 1973 aikana oli Kekkosen uudelleenvalinnan mahdollistanut poikkeuslakiäänestys, mutta vanhempaa kokoomuspolvea hirvitti myös nuorten omavaltainen menettely ulkopolitiikan suhteen. Osittain Kokoomuksen Nuorten Liiton sisälläkin alkoi esiintyä arvostelua johdon linjauksista vuoden 1973 aikana. Muut poliittiset nuorisojärjestöt suhtautuivat puolestaan epäillen kokoomusnuorten toimiin idänsuhteiden saavuttamisessa. Tutkimuksessa tämä tulee ilmi tarkasteltaessa KNL:n osallisuutta festivaalivalmisteluja hoitaneeseen Suomen festivaaliyhdistys ry:hyn. Festivaaleja vietettiin Itä-Berliinissä kesällä 1973 vahvasti imperialismin vastaisessa hengessä. Paikalle oli kerääntynyt yli 25 000 nuorta eri puolilta maailmaa. Suomesta festivaaleille osallistui 800 henkinen valtuuskunta edustaen 61 järjestöä. Vaikka Neuvostoliiton liennytyspolitiikkaan kuului se, että festivaaleille oli kutsuttu erilaisten ideologioiden edustajia, ei mistään muusta maasta kuin Suomesta saapunut festivaaleille niin laajapohjaista valtuuskuntaa. Tämä kertoo osaltaan poliittisesta ilmapiiristä 1970-luvun alun Suomessa. Tutkimuksessa käytetyn keskeisen lähdeaineiston muodostaa Porvarillisen Työn Arkistossa sijaitseva Kokoomuksen Nuorten Liiton -materiaali. Keskeistä tutkimuskirjallisuutta kokoomusnuorista on Vesa Vareksen kirjoittama KNL:n historiikki. Festivaaliliikkeestä kertovaa kirjallisuutta edustaa Joni Krekolan opinnäytetyö Helsingin vuoden 1962 nuorisofestivaaleista.
  • Uusitalo, Liisi-Sisko (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pro gradu -tutkielmassani tutkin yleisön motivaatiota osallistua kamarimusiikkifestivaalin konsertteihin. Motivaatiotutkimuksen tarjoaman tiedon avulla festivaali voi suunnitella kokonaisuuden, joka vetoaa yleisöönsä, ja siten sen on mahdollista pitää kiinni nykyisistä asiakkaista sekä houkutella uusia asiakasryhmiä. Osallistujien motivaation ymmärtäminen on tärkeää, sillä sen avulla festivaalin markkinointi ja ohjelmiston suunnittelu voidaan toteuttaa yleisön tarpeet ja toiveet huomioiden. Aikaisemmassa tutkimuksessa on myös todettu, että yleisölle tapahtuman ainutkertaisuus ja elämyksellisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita. Siitä syystä motivaatiotutkimuksen avulla saatua tietoa peilataan festivaalin tarjoamaan kokonaiselämykseen. Motivaatiotutkimus liittyy myös kulttuuripoliittiseen näkökulmaan, sillä festivaaleilla on lukuisia hyötyvaikutuksia, joista julkinen sektori on kiinnostunut. Festivaalit lisäävät paikkakuntiensa vetovoimaisuutta, rakentavat kaupunkibrändiä ja tuovat paikkakunnille tuloja turismin kautta. Sen lisäksi festivaalit lisäävät asiakkaidensa hyvinvointia ja ovat merkittäviä sosiaalisen pääoman luomisen kannalta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselykaavakkeilla Kemiönsaaren Musiikkijuhlien konserttien yhteydessä kesällä 2018. Vastauksia saatiin yhteensä 102. Motivaatiota kartoitettiin seitsemän motivaation osa-alueen suhteen, joiksi valittiin kulttuurisisältö, perheen yhdessäolo, uutuudenviehätys, pakeneminen, tapahtuman viehätys, artistit ja säveltäjät sekä sosiaalinen kanssakäyminen. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymykseen, minkälainen motivaatio yleisöllä on osallistua tapahtumaan, vertailla festivaaliasiakkaiden motivaatiota eri taustamuuttujien suhteen, tunnistaa erilaisia kohderyhmiä sekä ymmärtää, minkälainen kokonaiselämys vetoaa konserttiyleisöön. Tilastollisen analyysin tulokset osoittivat, että Kemiönsaaren Musiikkijuhlien yleisölle tapahtuman kulttuurisisältö eli korkeatasoinen klassinen musiikki historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävässä ympäristössä on heidän motivaationsa kannalta merkittävimpiä asioita. Kokonaiselämys tulisi rakentaa tätä tapahtuman ydintä kunnioittaen. Tutkimuksessa saatiin lisäksi selville, että tapahtuman yleisö edustaa tyypillistä klassisen musiikin kävijäprofiilia: yleisö on naisvaltaista, kävijät ovat korkeasti koulutettuja ja he tulevat suurimmaksi osin pääkaupunkiseudulta. Tutkimuksessa kyettiin myös tunnistamaan erilaisia kohderyhmiä, joille markkinointia tulee suunnata huomioiden heidän tarpeensa ja toiveensa. Tavoittaakseen uusia asiakaskuntia festivaalin tulisi vaalia jo toimivaa markkinoinnin suunnittelua ja tehdä hienovaraisia muutoksia, jotka tukevat jo hyvin kuulijoiden mieleen olevaa kokonaisuutta. Tapahtumaa suositellaan lisäämään elementtejä, jotka mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen tapahtumassa, suunnittelemaan konsertteja lapsille, ottamaan mukaan muita taiteenmuotoja ja lisäämään poikkitaiteellisuutta sekä kohdentamaan markkinointia myös nuorelle yleisölle.