Browsing by Subject "finlandismer"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Tigerstedt, Linda (Helsingfors universitet, 2016)
    Syftet med avhandlingen är att genom en jämförande analys, med betoning på den finlandssvenska språkvården, se om det skett en förändring av synen på svenskan i Finland under de senaste hundra åren. Jag jämför Hugo Bergroths Finlandssvenska och Mikael Reuters Så här ska det låta. Den gemensamma nämnaren för de två verken är finlandismer, d.v.s. ord och uttryck som endast används i finlandssvenskan. I avhandlingen diskuteras finlandssvenskans utveckling under de senaste hundra åren, med ovannämnda verk som utgångspunkt, och olika historiska och teoretiska aspekter på den finlandssvenska språkvården tas upp. Jag tar hjälp av Thomas Kuhns teori om vetenskapliga revolutioner för att se på en eventuell förändring inom finlandssvenskan. Som forskningsmetod använder jag mig av jämförande analys. Reslutatet av avhandlingen är att det endast skett marginella förändringar inom såväl finlandssvenskan som synen på den under de senaste hundra åren. Även om det tidvis på sina håll förespråkats för en egen finlandssvensk språkpolicy har den allmänna åsikten varit att finlandssvenskan bör följa samma språkliga riktlinjer som svenskan i Sverige, dock utan att förlora sina egna språkliga särdrag. Min slutsats är att det inte skett några större förändringar inom finlandssvenskan eller synen på den under de senaste hundra åren och att finlandismbeståndet verkar relativt stabilt.
  • Alander, Sofia (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten ruotsin kielen månne-sanaa käytetään nykyruotsissa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, voisiko sanan määritellä finlandismiksi. Tutkielman pääpaino on suomenruotsalaisessa kielenkäytössä. Ruotsinruotsalaista aineistoa käytetään työssä vertailuaineistona. Tutkimusaineistona käytetään 2010-luvun sanomalehdistä koostettuja korpuksia. Korpukset ovat Göteborgin yliopiston ylläpitämiä ja kaikille avoimia internetissä. Aineisto koostuu 22:sta suomenruotsalaisesta ja 8:sta ruotsinruotsalaisesta korpuksesta. Korpuksista on korpustyökalun avulla eroteltu kaikki sanan månne sisältävät lauseet. Lauseita on suomenruotsalaisessa aineistossa 147 ja ruotsinruotsalaisessa aineistossa 161 kappaletta. Aineiston analysoinnissa käytetään pääasiassa kvalitatiivisia menetelmiä. Aineistolle tehdään laaja syntaktinen analyysi, joka keskittyy sanan månne sijaintiin lauseessa sekä lauseen sanajärjestykseen. Tutkielmassa selviää, että månne on yleisempi sana suomenruotsalaisessa aineistossa. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy lauseen alussa suurimmassa osassa lauseista. Lauseen lopussa sanaa ei käytetä suomenruotsissa juuri ollenkaan. Suomenruotsalaisessa aineistossa månne esiintyy varsinkin lauseen alussa usein yhdessä negaation inte tai jonkin kysymyssanan kanssa. Suomenruotsissa hyödynnetään usein myös månne-sanan antamaa mahdollisuutta käyttää suoraa sanajärjestystä kysymyslauseessa, mikä ei yleensä ruotsin kielessä ole mahdollista. Ruotsinruotsalaisessa aineistossa månne sijaitsee useimmiten lauseen keskellä. Sanaa käytetään ruotsinruotsissa lauseen alussa ja lopussa suunnilleen yhtä usein. Ruotsinruotsissa månne esiintyy välillä lauseen keskellä välimerkkien avulla erotettuna lisäyksenä. Ruotsinruotsissa lause saattaa myös alkaa infiniittimuodossa olevalla verbillä. Tulokset viittaavat siihen, että månne on tavallisempi sana suomenruotsissa kuin ruotsinruotsissa. Kyseessä voisi olla statistinen finlandismi tai arkaismi, jonka käyttö saa pragmaattista tukea suomen kielen vastaavista konteksteista. Myös suomenruotsin hitaampaa kielenkehitystä ruotsinruotsiin verrattuna voidaan pitää yhtenä syynä tutkimuksessa löytyneille eroavaisuuksille. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta sanan månne käytöstä eri tekstilajeissa sekä murteissa. Erityisesti puhutun kielen tutkiminen voisi valaista ja selittää månne-sanan käyttöä ja variaatiota ruotsin kielessä. Myös sanan etymologia on osittain epäselvä, minkä vuoksi sanan månne ja sen mahdollistamien lauserakenteiden alkuperää tulisi tulevaisuudessa tutkia tarkemmin.