Browsing by Subject "flamenco"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Aho, Emilia (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen perinteisten flamencosanoitusten naiskuvaa: miten naisista ja naisille puhutaan ja mitä sukupuoliasenteita sanoitukset välittävät. Tutkin aineistossani naisen eri rooleja ja millaisessa suhteessa naisen ja miehen roolit ovat suhteessa toisiinsa. Tarkastelen flamencosanoitusten mieskeskeisyyttä ja naisen esineellistämistä sekä sitä, kuuluuko aineistossa myös naisen ääni vai onko nainen vain hiljainen objekti. Aineistonani on Antonio Machado y Álvarezin vuonna 1881 kirjoittama kokoelma Colección de Cantes Flamencos. Kokoelmassa on yhteensä 802 lyhyttä kansanrunouteen verrattavaa sanoitusta, joista monia lauletaan yhä. Tutkin niistä tarkemmin 180 runoa, jotka kertovat naisesta tai naisen ja miehen suhteesta. Taustoittaakseni perinteisten sanoitusten kontekstia käsittelen myös flamencoa ja sen historiaa sekä naisen asemaa flamencossa ja andalusialaisessa yhteiskunnassa. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä käytän diskurssianalyysiä ja sukupuolentutkimusta. Diskurssintutkimuksen näkökulmasta kieli ei vain kuvaa todellisuutta, vaan myös muokkaa sitä. Käyttämämme diskurssit vaikuttavat käsitykseemme ympäröivästä maailmasta. Yhteiskunnassa hallitsevat diskurssit vaikuttavat kielenkäyttäjistä usein itsestäänselvyyksiltä, jolloin niiden takana vaikuttavat asenteet jäävät huomaamatta. Samalla usein käytetyt diskurssit vahvistavat näitä asenteita ja niistä syntyneitä stereotypioita. Kieli on siis tärkeässä asemassa sukupuoliroolien rakentamisessa. Esimerkiksi Coates (1997) on esittänyt, että mieskeskeisten diskurssien vuoksi nainen on usein tärkeä vain miehelle tärkeissä rooleissa. Tarkastelen aineistossani siis sitä, millaisissa rooleissa nainen esitetään tärkeänä. Pohdin myös sitä, miten aineistossani näkyy muun muassa Romainen (1999) käsittelemä ajatus siitä, että kieli ei koskaan ole objektiivista ja neutraalia, vaan heijastaa aina yhteiskunnan rakenteita. Tarkastelen sanoituksia aineistosta esiin nousevien teemojen kautta viidessä ryhmässä, jotka jaottelen edelleen alaryhmiin. Analysoin tekstin leksikaalisia valintoja, merkityksiä sekä sitä, kuka lauluteksteissä puhuu. Ensimmäisessä ryhmässä käsittelen naisen ja miehen ulkonäköön liittyviä sanoituksia. Toisen ryhmän teemana on vaikeasti valloitettava ja viettelevä nainen, joka saa miehen epäilemään kaikkivoipaisuuttaan. Kolmannessa ryhmässä käsittelen naisen ja miehen häpeää ja sitä, miten se eroaa sukupuolten välillä. Neljänteen ryhmään olen jaotellut sanoitukset, joissa puhutaan naisen ja miehen hyvyydestä ja pahuudesta. Viidennen ryhmän teemana on aineistossa usein toistuva mustasukkaisuus ja siihen liitetty esineellistetty nainen, mutta myös nainen joka ei alistu. Aineistoni perusteella perinteisten flamencosanoitusten naiskuva vaihtelee ja siinä on erilaisia vivahteita. Esiin nousee erityisesti käsitys huonosta naisesta, joka tuhoaa miehet. Naista epäillään usein siveettömistä teoista tai aikeista, jotka tekevät naisesta huoran. Naisen käytös uhkaa usein myös miehen kunniaa. Aineistossani näkyy myös selvästi se, että 1800-luvun Andalusiassa naisen maailma oli rajattu tiukasti kodin piiriin.Toisaalta aineistossa on myös sanoituksia, joiden naiskuva on positiivinen. Joissakin sanoituksissa nainen toimii aktiivisesti ja osoittaa vastustavansa alistamista. Aineistoni perusteella naisen positiivisin rooli on andalusialaisessa kulttuurissa tärkeä äiti, jonka pyyteetön rakkaus on usein toistuva teema.
  • Silvennoinen, Anu (2016)
    Taiteellis-pedagoginen opinnäytetyöni käsittelee ryhmälähtöistä työskentelytapaa flamencon viitekehyksessä. Tutkin ryhmälähtöisyyttä koreografisen prosessin ja teoksen valmistamisen muotona. Prosessissani tutkin ominta taiteenalaani flamencoa, sen kliseitä, toimintakulttuuria ja siitä kumpuavia assosiaatioita ja teemoja. Käsittelen aihetta henkilökohtaisuuden kautta, oman toimintani ja omien kokemusteni valossa. Teoksen tekoprosessi ja teos itsessään toimivat johdattelijoina teemoihin, joita käsittelen. Avaan tekoprosessia ja teoriaa lomittain. Kirjallisen osioni pohjalla on Dear F –teoksen valmistusprosessi. Työ jakautuu kahteen isompaan kokonaisuuteen: teemoihin, joita Dear F –teoksen tekoprosessissa ja itse teoksessa käsittelimme sekä ryhmälähtöiseen työskentelytapaan. Ensimmäinen osa käsittelee itse prosessia ja sen pohjana olleita tai siitä nousseita teemoja sekä flamencoa. Henkilökohtaisuuden ja flamencon tutkimisen teemat olivat mukana jo tekoprosessin alkusykäyksestä lähtien. Autenttisuus ja toiseus kumpusivat tekoprosessin aikana. Käsittelen myös kevyesti flamencon historiaa ja niitä historiallisia viitteitä, jotka jollain lailla olivat vaikuttimina omalle työlleni. Käsittelen myös tradition ja prosessin suhdetta sekä kulttuurista anastamista flamencokontekstissa. Flamenco on se kieli, jota olen lähtenyt purkamaan teemojen valossa ja erilaisia työtapoja käyttäen. Tästä johtuen avaan myös teoksen tekoprosessia ja esityksellisiä valintoja. Ryhmälähtöisyys on se kantava johtoajatus, jonka kautta olen alkanut teosta rakentaa. Kirjallisen työni toinen osa käsittelee ryhmälähtöisyyttä Dear F –teoksen tekoprosessissa. Osio jakautuu alaotsikkoihin, joissa esittelen ryhmälähtöistä työtapaa ja devising-työskentelyä sekä käsittelen ryhmätyöskentelystä nousseita teemoja ja haasteita. Oma roolini työryhmän vetäjänä ja tasavertainen työryhmä olivat isoja kysymyksiäni jo prosessin alkuvaiheessa. Prosessin aikana nousi työtavasta johtuen myös uusia kysymyksiä, kuten tekijyyden kysymys. Opinnäytteessäni keskustelukumppaneinani toimivat työryhmäni jäsenet omine harjoitusprosessin aikana synnyttäminen teksteineen, omat tekstini ja päiväkirjamerkintäni, keskustelut mielenkiintoisten ihmisten kanssa sekä lähdekirjallisuus.