Browsing by Subject "foal"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Koskinen, Heli I. (2020)
    Foals are susceptible to many infectious diseases and they should be treated and protected differently compared to adult horses. Objectives of this study were to investigate vaccination and deworming practices of foal owners in Finland. The questionnaire study was executed. Foal owners (n = 236) gave a response and 217 of them told that they vaccinate their foals against equine influenza and tetanus (combination vaccine) (88 %) and herpes (12 %), but not against rabies (1,8 %). About 8 % did not vaccinated their foal at all and a risk of being non-vaccinated was regionally distributed (p<0,05). Among foal owners deworming (99,2 %) preferred over vaccination (92 %). Foals were dewormed by taking regular fecal samples first (76%), but also routine treatments without samples were favored (22 %). Differences between foals of this study and horse population in general (horses of all ages) need to take seriously when conclusions are drawn. Different recommendations come from different veterinarians should be taken under further research.
  • Kurki, Karoliina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Koin tarpeelliseksi tutustua nimenomaan varsojen immunologiaan, sillä on oleellista erottaa varsojen ja aikuisten hevosten terveydenhoito. Varsojen immuniteetti eroaa aikuisten hevosten immuniteetista muun muassa solutyypeiltään, solujen suhteellisilta määriltään, että solujen tuottamien molekyylien osalta. Varsat kuten muutkin nuoret eläimet usein sairastuvat immunologisesti vahvempia vanhempia eläimiä vakavammin. Varsoja myös kohtaa ensimmäisen muutaman elinvuotensa aikana useampi stressaava elämänvaihe kuten vieroitus, harjoittelun aloittaminen esimerkiksi varsoilla, joista on tarkoitus tehdä ravihevosia, ja monesti myös muutto eri tallille Työssäni käsittelen useita nykyisin käytössä olevia varsoilla käytettäviä hoitomuotoja ja diagnosointitapoja. SNAP-testi on esimerkiksi yleisesti IgG-luokan vasta-aineiden pitoisuuden mittaamiseen käytetty testi, mutta se ei spesifisyydeltään vastaa sitä, mitä luotettavalta diagnoosimenetelmältä odotetaan. Kirjallisuuskatsauksen tuottamaa tietoa voidaan siis hyödyntää esimerkiksi putteellisesta IgG-luokan vasta-aineiden pitoisuuksista kärsivien varsojen hoidossa. On oleellista, että varsa saa ensimmäisen vuorokauden aikana vasta-aineita, sillä noin vuorokauden ikäisellä varsalla suolen epiteeli korvautuu epiteelillä, joka ei enää vasta-aineiden kaltaisia isomolekyylisiä yhdisteitä päästä sisälle. Ternimaidon tärkeyttä varsan hyvinvoinnille ei voi korostaa riittävästi, onhan varsa syntyessään immunokompetentti, mutta immunologisesti naiivi. Tämä tarkoittaa, että varsa tarvitsee immunologisen vasteen muodostukseen emältään saamia vasta-aineita. Vasta-aineita ei hevosella epiteliokoriaalisen istukan takia siirry istukan läpi. Varsa on todella hyvin suojattu kohdunsisäisiltä transplasentaarisilta infektioilta istukan rakenteen ansiosta, mutta koska vasta-aineet eivät pääse sen läpi, täytyy varsan saada ternimaitoa. Varsojen yksi vakavimmista infektiotaudeista on Rhodococcus equi infektio. Kyseessä on bakteeri, joka aiheuttaa vakavaa granulomatoottista pneumoniaa varsoille ja voi levitä muihinkin elinjärjestelmiin kuten silmiin ja niveliin. Tutkin kirjallisuuskatsauksessani, mitä hoitokeinoja tälle infektiolle on ja miten eri hoitokeinot tehoavat. Lisäksi tutkin, olisiko mhdollista kirjallisuuden perusteella rokottaa varsoja tätä tautia vastaan. Varsojen rokottaminen on vaikeaa kuten muidenkin nuorten eläinten, sillä niiden immunologinen vaste eroaa täysikasvuisen eläimen vastaavasta eikä riittävää immuniteettia muodostu. Tämän takia olisi varmaankin tehokkainta rokottaa tammoja jo ennen tiineyttä. Tämäkään vaihtoehto ei ole aina osoittautunut tehokkaaksi.