Browsing by Subject "freelance-muusikot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Nikkonen, Ahti Jorma Ensio (2005)
    RAVINTOLAMUUSIKON AMMATIN NOUSU JA TUHO Tarkastelen väitöskirjassani 1) miten ravintolamuusikon työsuhteet ja -ehdot ovat muuttuneet 1920-luvulta lähtien sekä miten ammattikunnan työpoliittiset edunvalvontapyrkimykset ovat onnistuneet, 2) alkoholipolitiikan ja työpolitiikan suhdetta ravintolamuusikoiden näkökulmasta ja 3) ravintolamuusikoiden elämäntapaa ja -tyyliä, joka ilmenee heidän suhtautumisesta työhönsä sekä työn oheistoimintoihin. Väitöskirja on perinteisen monografian ja artikkeliväitöskirjan välimuoto. Tämä väitöskirja perustuu viiteen artikkeliin: 1) Ravintolamuusikkojen musiikkisukupolvet musiikkimaun perusteella (Nikkonen1998), 2) Ravintolamuusikon työ1920-luvulta nykypäivään: vuokratyön edelläkävijä? (Nikkonen 2000), 3) Valtiokurista markkinakuriin: Ravintolamuusikot kohteina ja instrumentteina (Nikkonen 2001), 4) Postmodernin elämänpolitiikan edelläkävijät? Ravintolamuusikkouden orientaatiot (Nikkonen 2002.), 5) Ravintolamuusikot perinteisinä ja postmoderneina pätkä- ja vuokratyöläisinä (Nikkonen 2002). Ravintolamuusikoiden haastatteluja analysoidessani päädyin kolmijakoon: kurin (1919-1949), sivistämisen (1950-1989) ja markkinakurin kausi (1990-luvulta alkaen). Kausia voidaan pitää yleisnimityksiä tietyille kehityskuluille, joilla sekä työ- että alkoholipolitiikassa tapahtuneet muutokset ovat ravintolamuusikon työhön vaikuttaneet. Ravintolamuusikot ovat 1920-luvulta lähtien toimineet useammassakin mielessä epätyypillisissä työsuhteissa ja jo muutaman vuosikymmenen ajan sentyyppisissä työsuhteissa, joiden on katsottu alkaneen yleistyä 1990-luvulta lähtien globalisoituvassa, "postmodernissa" yhteiskunnassa. Globalisoituvat työmarkkinat ovat aiheuttaneet koko läntisessä maailmassa työlainsäädännön purkamista, jonka seurauksena työvoiman joustaminen on lisääntynyt määräaikaisten ja keikkahommien myötä muusikoiden malliin lähes kaikki työsuhteet käsittäviksi. Palkkatyön osittuminen ja lisääntynyt pätkätyö luovat aivan uudenlaisen työmarkkinatilanteen, jossa suuri osa työvoimasta joutuu freelancemuusikoiden tapaan tulemaan toimeen palkan ja sosiaaliturvasta mahdollisesti saadun tuen avulla. Tälle osalle elämänpolitiikka on elämän hallinnan väline, jolla voidaan selvitä ja sopeutua työelämän nopeisiin muutoksiin. Pienelle hyvin koulutetulle eliitin osalle työ on elämäntyylien valintaa, jolloin työpolitiikkakin on muuttunut elämänpolitiikaksi. Suurimmalle osalle globalisaation vaikutukset ilmenevät kuitenkin työelämän kasvavana epävarmuutena ja työmarkkina-aseman heikkenemisenä. Samalla perinteiset politiikat väistyvät antaen tilaa elämänpolitiikalle. Ravintolamuusikoiden työn muutoksen tarkastelun pohjalta voi todeta, että syytä huoleen on; onhan koko ammattikunta, ainakin tuon sanan perinteisessä merkityksessä, lakannut olemasta.