Browsing by Subject "fundamentalismi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kärhä, Heikki (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimukseni käsittelee Filosofian ja teologian tohtori Uuras Saarnivaaran (1908−1998) suhtautumista kommunismiin aatteena. Saarnivaara oli omana aikanaan kiistelty hahmo. Hän oli paitsi kansainvälisesti tunnettu Luther-tutkija myös herätyssaarnaaja ja liberaaliteologian kriitikko. Tutkimukseni kohteena on kuusi teosta, jotka hän kirjoitti vuosien 1960 ja 1977 välillä sekä hänen kirjoituksensa Herää Valvomaan-lehteen, Uusi Tie-lehteen ja Raamatun Ystävä-lehteen. Kolme keskeistä tutkimuskysymystäni ovat: 1. Miten Saarnivaara suhtautui kommunismiin aatteena? 2. Miten hänen suhtautumisensa tuli esille hänen kirjoissaan ja kirjoituksissaan? 3. Miten hänen kannanottoihinsa suhtauduttiin Suomessa? Tutkimukseni aikarajaus pohjaa Saarnivaaran kirjoittamien kirjojen ilmestymisvuosiin tutkimukseni aihepiiristä. Ensimmäinen käyttämäni teos julkaistiin 1960 ja viimeisin 1977. Tutkimuksessani kartoitan myös mitkä taustatekijät, jotka saattoivat vaikuttaa Saarnivaaran näkemyksien syntyyn. Siksi toisen pääluvun teemana ovat Saarnivaaran suhteet amerikkalaiseen antikommunismiin ja fundamentalismiin. Tutkimusmenetelmäni on sisällönanalyysi. Lähestyn tekstejä kriittisellä otteella ja huomioin niiden historiallisen kontekstin. Lähteistä etsin suoria kannanottoja liittyen kommunismiin, kylmän sodan aikaisiin poliittisiin kysymyksiin ja kirkkopolitiikkaan. Etsin lähteistä myös Saarnivaaran perusteluja kannoilleen. Johtopäätöksiä tehdessäni otan huomioon myös Saarnivaaran oman henkilöhistorian ja hänen saamansa teologiset vaikutteet sekä kylmän sodan aikaisen historiallisen kontekstin. Saarnivaaran saamat teologiset vaikutteet, ensin Suomessa ja myöhemmin Yhdysvalloissa, saivat hänet vakuuttumaan kommunismin Jumalan tahdon vastaisuudesta ja sen jopa antikristillisestä luonteesta. Saarnivaaralle kysymys kommunismista liittyi nimenomaan hengellisiin eikä niinkään poliittisiin kysymyksiin. Saarnivaara ei liittynyt missään vaiheessa mihinkään oikeistolaiseen poliittiseen järjestöön, ei Suomessa eikä Yhdysvalloissa, vaikka hänellä olikin läheiset suhteet amerikkalaiseen kylmän sodan aikaiseen fundamentalistiseen kommunismin vastaiseen ICCC-järjestöön ja sen johtajaan Carl McIntireen. Carl McIntire oli jyrkkä antikommunisti, johon jopa FBI suhtautui varauksella. Tutkimukseni perusteella Saarnivaaraa voidaan pitää antikommunistina. Hänen antikommunistisuutensa pohjautui hengelliseen näkemykseen, ei niinkään poliittiseen vakaumukseen. Omana aikanaan hänen näkemyksensä sai kannatusta pääasiassa viidennen herätysliikkeen parissa. Kärkevyydestään huolimatta hänen kommunisminvastaiset näkemyksensä eivät aiheuttaneet juurikaan julkista keskustelua. Suomen evankelisluterilaisen kirkon julkiset kannanotot suhteessa kommunismiin ja Neuvostoliittoon tai kommunistisissa maissa tapahtuneisiin kristittyjen vainoihin olivat hyvin vähäisiä ja pidättyväisiä. Saarnivaara olikin rohkean ja suoran julkisen kritiikkinsä kanssa Suomessa harvoja poikkeuksia.
  • Hurri, Sauli Matias (2008)
    Tutkielmassa etsitään fundamentalistisen islamin käsitystä suvaitsevaisuudesta. Käsitteellisen analyysin kohteena on egyptiläisen vaikutusvaltaisen imaami Yusuf al-Qaradawin tuotanto. Työllä on kaksi tarkoitusta. Ensimmäiseksi se tutkii Qaradawin suvaitsevaisuuden rakennetta. Qaradawin ajattelu vaikuttaa epäjohdonmukaiselta, koska hän yhtäältä vaatii uskonnollista suvaitsevaisuutta eurooppalaisessa vähemmistöpolitiikassa mutta toisaalta rikkoo samaista periaatetta kannattaessaan jyrkkää tulkintaa shari'an laista. Toisena tarkoituksena on tutkia yleistä suvaitsevaisuuden käsitettä. Qaradawin erityisen suvaitsevaisuuden ominaisuuksia sekä näiden ominaisuuksien vastakohtia esittelemällä työ etsii uusia näkökulmia teoriaan suvaitsevaisuudesta. Suvaitsevaisuus paheksuttavan hyväksymisenä on tutkimuksen teoreettinen lähtökohta. Qaradawin tuotannosta etsitään systemaattisesti tämän määritelmän mukaista suvaitsevaisuutta. Samalla Qaradawin poliittiset ja teologiset periaatteet esitellään ja analysoidaan. Qaradawi on fundamentaalia islamia kannattava poliittinen imaami, joka kannattaa shari'an lain toimeenpanemista, mutta samalla keskustelee suvaitsevaisuuden merkityksestä monikulttuurisissa yhteisöissä. Hänen käsityksensä suvaitsevaisuudesta on kuitenkin hyvin rajoitettua. Se liittyy aina uskontojen välisiin suhteisiin. Tällainen suvaitsevaisuus ei kosketa yksittäisiä henkilöitä tai tekoja, vaan saattaa uskonnon sisällä olla erilaisuuden suhteen hyvinkin jyrkkä. Qaradawin suvaitsevaisuuden objekti on aina islamin yhteisön ulkopuolinen toinen yhteisö. Hänen käsityksensä suvaitsevaisuudesta ei koskaan käsittele yksittäisten tekojen hyväksyttävyyttä. Tutkimus esittelee näiden ominaisuuksien perusteella uuden tavan jaotella yleistä suvaitsevaisuuden käsitettä. Yksittäisten tekojen määrittely hyväksyttäväksi paheelliseksi muuttaa suvaitsevaisuuden käsitteen koskettamaan myös yhteisön sisäisiä suhteita. Tämä muuttaa käsitteen luonnetta niin merkittävästi, että eri tavalla suvaitsevaisuuden objektista ajattelevat pitävät toisiaan suvaitsemattomina. Yhtäältä suvaitsevaisuus voi koskettaa yhteisön jäseniä, toisaalta yhteisön ulkopuolista maailmaa. Nämä kaksi käsitystä suvaitsevaisuudesta eivät toimi samanaikaisesti. Esimerkiksi uskonnollinen suvaitsevaisuus voi joko koskettaa yksilöitä ja heidän oikeuksiaan tai toisaalta normatiivisen yhteisön ulkopuolisten ryhmien sisäistä vallankäyttöä. Tutkimuksen keskeisimmät lähteet ovat Yusuf al-Qaradawin kirjat "The Lawful and the Prohibited in Islam" sekä "Fiqh of Muslim Minorities".