Browsing by Subject "funktionaalinen elintarvike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Eharand, Anna (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka venäläiset kuluttajat suhtautuvat funktionaalisiin elintarvikkeisiin. Funktionaaliset elintarvikkeet ovat Venäjällä verrattain uusi ilmiö ja kuluttajien asenteet tuotteita kohtaan yhä vakiintumattomia. Tutkimuksen kannalta keskeisiä aiheita ovat kuluttajien asenteet teknologisesti muokattuja elintarvikkeita kohtaan, elintarvikkeen terveysväitteen merkitys tuotteen lisäarvon muodostumisen kannalta sekä venäläisten kuluttajien yleinen suhtautuminen terveysväittämällä varustettuja elintarvikkeita kohtaan. Suhtautumista selvitettiin venäläisille kuluttajille suunnattuna internet-kyselynä. Tutkielman aineisto koostuu 159 vastauksesta, jotka analysoitiin tilastollisia työkaluja apuna käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Venäjällä ollaan hyvin kiinnostuneita funktionaalisista elintarvikkeista, mutta käsite ”funktionaalinen elintarvike” ei ole kuluttajille juuri itsessään tuttu. Saatujen tulosten mukaan suurin osa kuluttajien funktionaalisiin elintarvikkeisiin liittyvistä epäilystä kohdistuu hyvin periaatteellisiin kysymyksiin, esimerkiksi uusi valmistusteknologia saattaa saada valintatilanteessa merkittävää painoarvoa. Funktionaalisten elintarvikkeiden omaksumisessa korostuu kuluttajan luottamus niin tieteelliseen tutkimukseen, tuotteiden valmistajiin kuin tuotteiden markkinoijiin. Tulosten mukaan kuluttajat harvemmin luottavat markkinointikampanjoihin, joten erityisesti asiantuntijoiden rooli tiedonvälittäjänä on tärkeä. Terveydenhuollon ammattilaisilla nähdään olevan olennainen rooli kuluttajien tietoisuuden kasvattamisessa Venäjällä, sillä elintarviketeollisuuden yritykset koetaan liian puolueellisina todenmukaisen informaation levittämiseen. Lisäksi tulokset osoittavat, että terveysväitteen nähdään tuovan tuotteelle lisäarvoa. Motivaatio tuotteen käytölle syntyy kuitenkin ainoastaan siinä tapauksessa, mikäli kuluttaja ymmärtää terveysväitteen ja tuotteen terveysvaikutus tuntuu itselle merkitykselliseltä. Venäjällä suomalaisia elintarvikkeita pidetään saatujen tulosten perusteella korkealaatuisina, ja tuotteen suomalainen alkuperä lisää kuluttajien luottamusta funktionaalisen elintarvikkeen toimivuuteen. Hyvin Suomessa menestyneet funktionaaliset elintarvikkeet luovat uskoa alaan kohdistuville suurille odotuksille, ja saadut tutkimustulokset lisäävät toivoa menestystarinoihin myös Venäjällä.
  • Hautala, Niina (Helsingfors universitet, 2002)
    Työn tavoitteena oli tutkia kuluttajien hintakäsityksiä funktionaalisista elintarvikkeista sekä euron käyttöönoton vaikutuksia niihin. Teoriaosassa tarkasteltiin funktionaalisen elintarvikkeen käsitettä ja sen hintaan liittyviä kysymyksiä erikoistuotteen näkökulmasta sekä kuluttajan hintakäsityksen muodostumisessa tärkeää osaa näyttelevää referenssihintaa ja sen vaikutuksia sekä teoreettista taustaa, erityisesti adaptaatiotasoteoriaa. Lisäksi tarkasteltiin euron mahdollisia vaikutuksia referenssihintaan sekä referenssihinnan roolia kuluttajan hintakäsityksen muodostumisessa. Työn empiirinen osa koostui kahdesta kyselytutkimuksesta, jotka suoritettiin ennen euron käyttöönottoa joulukuussa 2001 ja sen jälkeen huhtikuussa 2002. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 182 ja toiseen 135 vastaajaa. Vastaajat olivat pääkaupunki- sekä Hämeenlinnan seudulta. Tutkimuksen kohteena olevat tuotteet olivat Gefilus®-piimä ja -mehut, ja kohderyhmänä niiden käyttäjät. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitettiin funktionaalisten elintarvikkeiden käyttö- ja ostotottumuksia sekä mielipidettä niiden hintatasosta suhteessa terveysvaikutuksiin ja tavallisiin elintarvikkeisiin. Referenssihintoja tutkimuksen kohteena oleville tuotteille tutkittiin sopivana, korkeimpana ja alhaisimpana hyväksyttävänä hintana.Euron vaikutuksia hintakäsityksiin tutkittiin vastausten eroissa kyselyjen välillä. Euron käyttöönoton aiheuttamia referenssihintojen muutoksia tarkasteltiin hintaherkkyysmittari avulla. Lisäksi tutkittiin euron käyttöönoton aiheuttamia muutoksia ostokäyttäytymisessä. Faktori- ja ryhmittelyanalyyseja käytettiin vastaajien ryhmittelyyn. Funktionaalisia elintarvikkeita pidettiin vastaajien joukossa kalliina suhteessa niiden terveysvaikutuksiin tai tavallisten, ei-funktionaalisten, tuotteiden hintaan. Tutkimuksen kohteena olleiden tuotteiden, Gefilus®-piimän ja -mehujen, hintatasoa pidettiin myös kalliina. Gefilus®-mehujen hintaa pidettiin yleisesti liian kalliina. Euron käyttöönotto aiheutti muutoksia vastaajien referenssihinnoissa. Euron käyttöönoton voitiin havaita vaikuttaneen kuluttajien hintakäsityksiin siten, että hinnat vaikuttivat aikaisempaa halvemmilta. Lisäksi euron käyttöönotto oli vaikeuttanut hintojen arviointia. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että euron käyttöönoton jälkeen hinnat olivat nouseet. Euron käyttöönotto oli myös lisännyt pankkikortin käyttöä maksuvälineenä käteisen sijaan.
  • Björklund, Ville (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkielmassani pyrin selvittämään kuluttajan luottamusta funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiin eri näkökulmista tarkasteltuna sekä sitä, miten kuluttajat prosessoivat tietoa jota he saavat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestinnästä. Pyrin saamaan tutkielmassani myös vastauksen kysymykseen mitkä asiat vaikuttavat kuluttajien luottamukseen terveysväittämien uskomiseksi? Teoriaosassa tarkasteltiin funktionaalisten elintarvikkeiden määritelmiä, lainsäädäntöä sekä luottamuksen käsitettä sovellettuna Vaikutusten hierarkia (The hierarchy of effects) teoriamalliin, jolla pyritään selittämään kuinka tuotemerkin satunnaisesta kokeilijasta kehittyy vaihe vaiheelta tuotemerkin säännöllinen käyttäjä. Varsinaiset tutkimuskysymykset olivat: 1. luottavatko kuluttajat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiin? Lisäksi pyrin tutkimuksellani vastaamaan kahteen alakysymykseen: 2. Onko markkinointikanavalla vaikutusta markkinoinnin luotettavuuteen? 3. Entä mitkä tekijät vahvistavat tai heikentävät kuluttajan luottamusta funktionaalisia elintarvikkeita kohtaan? Tutkielman avulla pyrin myös saamaan aikaiseksi uutta tietoa, jotta kuluttaja luottaisi paremmin funktionaalisten elintarvikkeiden markkinoissa esitettäviin terveysväittämiin. Työn empiirinen osa toteutettiin e-kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin vastaajille toukokuussa 2012. Kyselyyn vastasi 60 vastaajaa. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS-ohjelmistolla ja analyysimetelminä käytettiin keskiarvojen vertailuja, summamuuttuja-analyysejä ja pääkomponenttianalyysejä. Tutkimuksen empiirisen osan tulosten perusteella voidaan todeta, että kuluttajat luottavat funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestinnän luotettavuuteen varsin laajasti. Tutkittaessa eri tiedonlähteiden luotettavuuksia kokonaisuudessaan vastaajat luottivat kaikista eniten terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteisiin, Näin ollen, tutkimuksen mukaan on varsin suositeltavaa esittää terveydenhuollon ammattilaisen mielipide jossain markkinointiviestintäprosessin osavaiheessa. Seuraavaksi luotettavina pidettiin lähes tasaväkisinä tiedonlähteinä televisio, -sanomalehti ja - radiomainosta sekä tuttavan käyttökokemusta. Näin ollen näihin markkinointikanaviin kannattaa panostaa funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintäbudjetissa suhteellisen tasaväkisesti, jolloin markkinointiviestintäkampanja saavuttaa mahdollisimman suuren peiton, eli tavoittaa mahdollisimman suuren määrän ihmisiä. Vastatakseni kolmanteen tutkimuskysymykseen: tärkeimmäksi tulokseksi voidaan nostaa se, että epäluottamusta funktionaalisten elintarvikkeiden markkinointiviestintää kohtaan tuo se, jos tuotteessa ei esitetä paljonko tuotetta tulee nauttia, jotta terveysvaikutus aktivoituisi.