Browsing by Subject "fyysinen toimintakyky"
Now showing items 1-4 of 4
-
(Kela, 2008)Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia ; 93
-
(Kela, 1999)Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia ; 42Seuruututkimuksessa tarkasteltiin 1904-1923 syntyneiden (tutkimuksen alkaessa 65-84-vuotiaiden) kotona asuvien henkilöiden toimintakykyä, terveyttä ja elinoloja sekä niiden muutoksia kahdeksan vuoden kuluessa. Tuloksista näkyy terveyden ja toimintakyvyn vähittäinen heikkeneminen vanhenemisen myötä ryhmätasolla. Tulokset osoittavat kuitenkin myös suuren yksilöiden välisen vaihtelun eri toimintojen tasossa ja muuttumisessa tai säilymisessä iän myötä.
-
(Kela, 1999)Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia ; 47Julkaisu koostuu erillisartikkeleista, joissa kuvataan perustulokset Ikivihreät-projektin 65-69-vuotiaiden miesten ja naisten kohorttivertailututkimuksesta. Tutkimuksen aineistot on koottu tutkittavien kotona vuosina 1988 ja 1996 tehdyin haastatteluin. Vuonna 1988 tutkittavien joukon muodostivat vuosina 1914-23 syntyneiden 800 henkilön satunnaisotoksen 65-69-vuotiaat (1919-23 syntyneet; n = 451). Heistä haastateltiin 362 henkilöä (80 % tavoitettavissa olleista). Vuonna 1996 perusjoukkona olivat vuosina 1927-31 syntyneet jyväskyläläiset, joista tutkimukseen valittiin 403 henkilön satunnaisotos. Heistä haastateltiin 320 henkilöä (79 %). Artikkeleissa tarkastellaan haastateltujen elinoloja ja terveyttä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Yhteenvedossa kuvataan aihealueittain tutkimuksen tärkeimmät havainnot ja esitetään niihin liittyviä päätelmiä.
-
(Kela, 2023)Sosiaali- ja terveysturvan raporttejaToiminnalliset häiriöt on sateenvarjokäsite sellaisille somaattisille oireille tai oireyhtymille, joille on vaikea löytää selkeää lääketieteellistä selitystä ja joiden taustatekijät ovat usein moninaisia. Suomessa erilaisten pitkittyneiden kehollisten oireiden hoitoa pyritään yhtenäistämään kehittämällä psykososiaalista kuntoutusta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilua ja lisättiin tietoa kehitysvaiheessa olevasta kuntoutusmallista sekä siihen liittyvistä kokemuksista. Kuntoutuskokeilu sisälsi 12 tapaamista 10 viikon aikana. Kuntoutuksen toteutti terveydenhuollon ammattilaistyöpari, ja siinä huomioitiin kehoon ja mieleen liittyvät tekijät. Tutkimuksessa analysoitiin kehitettyjen kuntoutusmallien toimivuutta ja soveltuvuutta tälle asiakasryhmälle sekä sitä, millaisia hyötyjä osallistujat kuntoutuksesta saivat. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa huomioitiin kuntoutujien (n = 71) ja ammattilaisten näkökulmat. Lisäksi tutkittiin kuntoutuskokeilua toteuttavien ammattilaisten (n = 9), Kelan ja asiakkaita kuntoutukseen ohjanneiden terveydenhuollon ammattilaisten (n = 8) välistä yhteistyötä. Tuloksissa korostui kuntoutujaryhmän oireiden keston ja vaikeusasteen heterogeenisyys. Aineiston perusteella kuntoutujien kokema elämänlaatu ja toimintakyky fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella kohenivat, mutta kuntoutuksen jälkeenkin toimintakyky koettiin rajoittuneeksi. Kuntoutuskokeilun kohderyhmälle suunnattu kuntoutus koettiin tarpeelliseksi, mutta sen toteutuksessa nähtiin kehittämisen varaa. Etenkin kuntoutuskokeilun lyhyt kesto ja tiiviys eivät täysin vastanneet kuntoutujien moninaisiin tuen tarpeisiin. Lisäksi korostettiin kuntoutuksen yksilöllisen räätälöinnin tärkeyttä, jotta kuntoutusmalli soveltuisi heterogeenisen kuntoutujaryhmän tarpeisiin. Kaikkiaan toiminnallisiin häiriöihin ja erilaisiin pitkittyneisiin kehollisiin oireisiin erikoistunut kuntoutus katsottiin erittäin tarpeelliseksi ja sen jatkokehittämistä toivottiin.
