Browsing by Subject "geenitekniikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Hyvärinen, Kati Susanna (2001)
    Gene technology is a rapidly growing area in the field of biotechnology. People's lives are pervaded by a flow of biomedical knowledge showing the associations between biology and identity. Gene testing has already improved lives of a number of people. Some reliable, low cost tests are used to clarify a diagnosis and direct a physician toward appropriate treatments, while others allow families to avoid having children with devastating diseases or identify people at high risk for conditions that may be preventable. The goal of this paper is to study the kind of attitudes Finnish general population has toward gene tests. Rapidly developing gene technology gives people the reason to think of how to act in a situation where the hereditary make up of the future generations can easily be altered to please ones ideals. People were asked to describe in their own words what benefits and drawbacks do they find in prenatal gene tests. The basic finding of my study is that people people are concerned about the new innovations, yet raising hopes for the new discoveries. Respondents show more positive attitudes toward prenatal gene tests than negative. The most crucial finding, however, is that the tests are able to provide information about the health of a baby. Everyone is wishing for healthy offspring and hopes to avoid unnecessary pain and worries. The most active respondents seem to be females in the most acute child bearing age. Marital status, nor ones education level do not seem to explain my findings. Income level, however, does indicate that people with more money seem to have stronger attitudes toward the issue. Prenatal gene tests raise a lot of feelings because they clearly have two different sides to an issue. The ones against the testing are afraid of its possible effects to eugenics, the ones in favor of the test plead to the decrease of human suffering. The question is difficult do to the fact that it has no either or answer. Public needs more information about the issue as well as clear laws and regulations to follow the correct use of those tests.
  • Maisala, Janika (2003)
    Tässä tutkielmassa käsitellään filosofista bioetiikkaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia ihmisten geenimanipulaation herättämien eettisten kysymysten ratkaisemiseksi. Tutkielma jakautuu kahteen osaan. Osassa I (luvut kaksi ja kolme) luodaan filosofinen teoreettinen viitekehys ihmisten geenimanipulaation tarkastelemiseen bioeettisenä kysymyksenä. Osassa II (luku neljä) pohditaan ihmisten geenimanipulaation herättämiä eettisiä erityiskysymyksiä. Aluksi tutkielman toisessa luvussa selvitetään, mistä geenitekniikassa ja ihmisten geenimanipulaatiossa on oikein kysymys. Geenitekniikkaa tarkastellaan osana bioetiikan kenttää. Luvussa kaksi esitellään myös eettisistä teorioista johdettuja bioetiikan keskeisiä moraaliperiaatteita. Lisäksi pohditaan bioetiikan ja eettisten teorioiden välistä suhdetta ja ehdotetaan, että hedelmällinen lähtökohta ihmisten geenimanipulaation kaltaisten konkreettisten moraaliongelmien tarkastelemiseksi filosofisen bioetiikan näkökannalta on nähdä tämä suhde vuorovaikutteisena: siinä missä bioetiikka ammentaa eettisistä teorioista kyetäkseen tarjoamaan konkreettisissa eettisissä ongelmatilanteissa toimintaa ohjaavia normeja, on yhtälailla tärkeää huomioida yksittäisten tapausten arvo pyrittäessä luomaan uudentyyppisiä, moniarvoisen modernin maailman luonteen huomioivia eettisiä teorioita. Kolmannen luvun ydinkysymys on, millainen on hyvä metodologinen lähestymistapa ihmisten geenimanipulaation herättämien eettisten kysymysten tarkastelemiseen filosofisen bioetiikan näkökulmasta. Tutkielmassa esitellään bioeettisen argumentoinnin kohtaamaa kritiikkiä, jonka mukaan se ei kykene oikeuttamaan toimintasuosituksiaan, sekä pyrkimyksiä rakentaa bioeettiselle argumentaatiolle vakuuttava filosofinen perusta. Käyttökelpoisen metodologisen lähtökohdan ihmisten geenimanipulaation eettisten kysymysten tarkastelemiseksi vaikuttaisi tarjoavan bioeettisten kysymysten moniarvoisen ja moniulotteisen luonteen huomioiva pluralistinen näkökanta yhdistettynä käsitteellisen selkeyden ja intuitiivisen hyväksyttävyyden vaatimuksiin. Kolmannessa luvussa esitellään myös yleisiä geenitekniikkaa puoltavia ja vastustavia argumentteja. Geenitekniikkaa on vastustettu väittämällä sen olevan luonnotonta, ja syyttämällä geeniteknikoita ”Jumalan leikkimisestä”. Tutkielmassa osoitetaan, etteivät nämä argumentit kestä lähempää kriittistä tarkastelua eivätkä ne täten riitä geenitekniikan moraaliseen tuomitsemiseen. Sen sijaan geenitekniikan seurausvaikutuksiin ja riskeihin vetoavat argumentit on syytä ottaa huomioon geenitekniikan tulevista käytännöistä ja säätelystä päätettäessä. Neljännessä luvussa tarkastellaan ihmisten geenimanipulaation kolmea potentiaalista tasoa: perimään vaikuttavaa geeniterapiaa eli iturataterapiaa, ihmisten ominaisuuksien paranteluun pyrkivää parantelevaa geeniterapiaa ja ihmislajin jalostamiseen tähtäävää eugeniikkaa. Kukin näistä tasoista nostaa esiin oman tyyppisiään, tosin toistensa kanssa keskenään lomittuvia ongelmia. Luvussa neljä tarkastellaan erityisesti John Harrisin bioeettisessä klassikkoteoksessaan ”Wonderwoman and Superman: The Ethics Of Human Biotechnology” käsittelemiä keskeisiä ihmisten geenimanipulaation mahdollisuuksiin ja uhkakuviin liittyviä teemoja. Tutkielmassa ehdotetaan, että geneettisten resurssien jakoa ja prokreatiivista autonomiaa tulisi säädellä tavalla, joka ottaa huomioon tulevaisuuden sukupolvien vapauden valita oma elämänsuunnitelmansa.
  • Sarras, Jenni (2004)
    Pro gradu -tutkielmassani selvitän, millä tavalla suomalaiset sanomalehdet kirjoittavat muuntogeenisestä ruoasta. Erityisen tarkastelun kohteena on, miten uutisissa kehystetään tätä aihetta. Aineistoni kattaa Helsingin Sanomien ja Aamulehden aihetta koskevat uutiset sekä pääkirjoitussivut vuosilta 2000–2003. Kehyksillä tarkoitan kielenkäyttötapoja, jotka ohjaavat lukijan tulkintaa aiheesta tiettyyn suuntaan. Kehysten syntyyn vaikuttavat mm. toimittajien totutut työtavat, mutta myös tiedontuottajien toimet ja ympäröivä kulttuuri. Kehykset ovat usein tiedostamattomia tapoja käyttää esimerkiksi metaforia, fraaseja ja iskulauseita. Teoriaosuuden tärkeimpinä lähteinä olen käyttänyt Gamsonin ja Modiglianin (1989) sekä Entmanin (1993) artikkeleita. Aineistoni perusteella havaitsin neljä erilaista kehystä, jotka nimesin sääntely-, riski-, kiista- ja hyötykehyksiksi. Määrittelin jokaiselle kehykselle sille tyypilliset kielenkäyttötavat. Eniten uutisia kehystettiin sääntelynäkökulmasta. Sääntelykehykselle tyypillistä oli, että kaikki osapuolet perustelivat päätöksiä kuluttajien eduilla. Kuluttajat eivät kuitenkaan itse päässeet vaikuttamaan asioihin. Toisena tulivat riski- ja kiistakehykset. Riskikehykselle tyypillinen piirre oli geeneistä puhuminen siten, että ne vaikuttivat eläviltä olennoilta, jotka toimivat uhkaavasti. Lisäksi geenimuuntelu liitettiin moniin erilaisiin ruokakatastrofeihin. Kiistakehyksessä tärkein piirre oli EU:n ja Yhdysvaltain riitely muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä. Tässä kiistassa sotametaforat olivat hyvin yleisiä. Vähiten uutisia esiintyi hyötykehyksessä. Hyötykehyksessä geenimuunnellut elintarvikkeet nähtiin usein ratkaisuna johonkin ongelmaan, kuten nälänhätään. Kehysten lisäksi aineistosta nousi esiin myös muita havaintoja, jotka koskivat geenimuunneltuja elintarvikkeita käsitteleviä uutisia. Geenimuunteluun liittyvä sanasto osoittautui hyvin moninaiseksi, mutta sen käyttö oli epämääräistä ja epäjohdonmukaista. Suurimmat riskit kohdistuivat ympäristöön, mutta terveysriskeihin viitattiin niistä kertovien tutkimustulosten puuttumisesta huolimatta. Uutisissa esiintyi lukuisia toimijoita, joiden näkökulmat ja mielipiteet poikkesivat toisistaan jyrkästi. Eri toimijat saivat uutisissa erilaisen aseman. Lopputulokseni on, että muuntogeenisiä elintarvikkeita koskeva uutisointi vaikuttaa pinnalta katsottuna neutraalilta. Lähemmän tarkastelun seurauksena kävi kuitenkin ilmi, että uutisissa käytetyt kehykset ohjaavat lukijoita useammin kriittisen tai kielteisen tulkinnan suuntaan. Tämä asettaa keskustelun osapuolet eriarvoiseen asemaan. Asialla voi myös olla vaikutusta mm. yleiseen mielipiteeseen ja julkisuudessa käytyyn keskusteluun.
  • Hytönen, Marjo (University of Helsinki, 1997)
  • Varvikko, Kirsi (University of Helsinki, 1999)
  • Häyry, Matti (Yliopistopaino, 2001)
    Doctors, nurses and scientists have often been accused of ‘playing God’ in life-and-death decisions, reproductive medicine and genetics. The tenor of this book is that the same accusation can be extended to ethicists and public decision-makers who refuse to examine the is­ sues analytically before they pass their judgements. In many cases, they are the jealous gods who obstruct the voyage of honest philoso­phers and bioethicists who desperately try to find their home island of intellectual zeal and emotional security in the stormy sea of high feeling and firmly held prejudice.