Browsing by Subject "geneettinen muuntelu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Atipanumpai, Ladawan (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1989)
    Results are reported from studies on variation in growth characteristics, foliar nutrient concentration, phyllode anatomy and stomatal frequency of 16 different sources in a provenance trial in Thailand. Family variation and heritability of growth and flowering frequency were calculated for 20 open-pollinated families at the age of 28 months. In laboratory studies, transpiration rate, leaf conductance and leaf water potential were measured for different soil moisture regimes. Responses of photosynthesis, photorespiration and dark respiration, and CO2 compensation point were assessed in relation to temperature and irradiance. Recommendations are made for the selection of A. mangium provenances for planting in Thailand.
  • Nick, Auli (Helsingin yliopisto, 2021)
    Maailmanlaajuisesti noin 30-50% väestöstä kantaa alkoholiin liittymättömälle rasvamaksataudille (NAFLD) altistavaa PNPLA3-geenin I148M varianttia. Geenivariantin omaavilla yksilöillä triglyseridien retentio maksasoluihin voimistuu ja riski sairastua maksakirroosiin ja maksasolusyöpään kasvaa. Toisin kuin metaboliseen oireyhtymään assosioituvassa NAFLD:issa, geenivariantin aiheuttama maksan rasvoittuminen ei johda insuliiniresistenssiin, ja sen onkin osoitettu suojaavan kantajaansa sydän- ja verisuonisairauksilta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla leimattujen monityydyttymättömien rasvahappojen (PUFA) ja tyydyttyneiden rasvahappojen (SFA) metaboliaa eri PNPLA3-genotyyppejä edustavissa ihmisissä (in vivo) ja soluissa (in vitro). In vitro-kokeissa käytimme solumalleina ihmisen epidermoidikarsinoomasta eristetyn A431-solulinjan soluja, jotka ekspressoivat luontaisesti PNPLA3-geeniä (PNPLA3-WT). Muokkasimme CRISPR-Cas9-genomieditointimenetelmän avulla villityypin A431-soluista homotsygootin I148M (PNPLA3-KI) ja homotsygootin poistogeenisen (PNPLA3-KO) solulinjan, ja käytimme CLICK-chemistry-menetelmää tutkiaksemme varhaisen aikapisteen rasvahappometaboliaa PNPLA3-KI/KO/WT-soluissa. Havaitsimme homotsygootin I148M-geenivariantin omaavien yksilöiden VLDL-hiukkasten sisältämien triglyseridien PUFA-pitoisuuden laskevan sekä paaston että syömisen jälkeen verrattuna I148I homotsygootteihin. Lisäksi PUFA/SFA-suhde oli VLDL-triglyserideissä matalampi kuin vastaavissa kylomikroni-prekursoreissa I148M homotsygooteilla. In vitro-kokeissa havaitsimme PUFA:n kertyvän triasyyliglyseroleihin SFA:ta tehokkaammin PNPLA3-KI- ja PNPLA3-KO-soluissa ja fosfatidyylikoliinien (PC) vähenevän verrattuna villityypin soluihin. Erityisesti PUFA-rikkaat diasyyliglyserolit akkumuloituivat PNPLA3-KI- ja PNPLA3-KO-soluihin lipolyyttisissä olosuhteissa. Vastaavasti ihmisen maksasoluissa PUFA-rikkaat triglyseridit kertyivät ja PC:t vähenivät homotsygooteilla I148M-kantajilla verrattuna I148I homotsygootteihin. Näiden tulosten perusteella PNPLA3-I148M näyttää olevan geenitoiminnan hävittävä loss-of-function mutaatio, jossa PNPLA3-aktiivisuuden menetys heikentää diasyyliglyserolien hydrolyysiä/transasylaatiota johtaen PUFA:n kertymiseen neutraalilipideihin maksasoluissa. Tässä suhteessa PNPLA3-NAFLD poikkeaa niin sanotusta metabolisesta NAFLD:sta, jossa maksaan kertyy tyypillisesti SFA:ta sisältävää rasvaa. Löydöksemme saattavat osaltaan selittää, miksi rasvamaksasta huolimatta PNPLA3-NAFLD ei altista metaboliselle oireyhtymälle.
  • Huotilainen, Anna (2005)
    Tutkimuksen tavoite Uudet ruoat ovat herättäneet Suomessa runsasta keskustelua. Onko geeniruoka vaarallista? Voiko terveysvaikutteisesta ruoasta saada yliannostuksen? Kuka haluaa syödä sushia? Sosiaalipsykologiaa ja elintarviketeknologiaa yhdistävän väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia uusien ruokien herättämiä arkipäivän käsityksiä. Uudet ruoat jaoteltiin terveysvaikutteisiin, geneettisesti muunneltuihin, ravitsemusarvoltaan muunneltuihin, etnisiin ja luomuruokiin. Käsitysten tutkimisessa käytettiin sosiaalisten representaatioiden teoriaa. Teorian mukaan uudet ja tuntemattomat asiat herättävät sekä vastarintaa että tarvetta jäsentää niitä suhteessa tunnettuun. Teorian keskeinen ajatus on tuntemattoman tutuksi tekeminen liittämällä uusi asia tuttuun ja luomalla siitä esimerkiksi mielikuvia. Keitä tutkittiin? Tutkimukseen osallistui yhteensä 3242 suomalaista, iältään 15-88-vuotiaita. Tutkimus koostui viidestä osasta: fokusryhmäkeskusteluista (44 osallistujaa); kolmesta isosta kyselytutkimuksesta (v. 2001 734 osallistujaa; v. 2002 1156 osallistujaa; v. 2004 1113 osallistujaa); sekä koeasetelmasta (62 osallistujaa). Koko aineisto kerättiin vuosien 2001 ja 2004 välillä. Tutkimuksen eteneminen: Tutkimuksen alussa tehtyjen fokusryhmäkeskusteluiden perusteella kehitettiin uusien ruokien sosiaalisen representaation mittari. Mittari koostuu keskusteluista poimituista väittämistä, jotka kuvaavat eri tavoin suhtautumista uusiin ruokiin. Tätä 27 väittämää sisältävää mittaria testattiin kolmella isolla kyselytutkimuksella vuosina 2001, 2002 ja 2004. Tärkeimmät tulokset: Uusien ruokien sosiaalinen representaatio koostui viidestä komponentista, jotka olivat 1) uutuuksien epäily ja vastustus, 2) teknologian kannatus, 3)luonnonmukaisuuden kannatus, 4) syöminen nautintona ja 5) syöminen välttämättömyytenä. Tulos tukee aiempia tutkimuksia, joissa on havaittu, että syömiseen liittyy ristiriitoja ja jännitteitä mm. luonnon ja teknologian sekä turvallisen ja vaarallisen välillä. Kolmen vuoden ajanjakson aikana uusien ruokien sosiaalinen representaatio oli erittäin pysyvä otoksesta riippumatta. Representaatio oli yhteydessä perinteisesti käytettyihin ruoka- asennemittareihin: uusien ruokien pelkoon, vaihtelunhaluisuuteen sekä innovatiivisuuteen. Voimakas epäily korreloi vahvasti uusien ruokien pelon kanssa, kun taas vähäinen epäily korreloi vaihtelunhaluisuuden ja innovatiivisuuden kanssa. Uusien ruokien sosiaalinen representaatio (erityisesti vähäinen epäily, teknologian kannatus ja luonnonmukaisuuden kannatus -komponentit) ennusti uusien ruokien käyttöhalukkuutta hyvin. Erityisen korkea ennustuskyky oli terveysvaikutteisten ruokien, geneettisesti muunneltujen ruokien sekä luomuruokien suhteen. Representaation avulla ihmiset pyrkivät tekemään uudesta ja tuntemattomasta tuttua. Uusien ruokien herättämän epäilyn ja vastustuksen vastinparina oli luottamus, ja representaation ydinteemana oli jännite luonnollisen ja toisaalta teknologisen ruoan välillä. Pähkinänkuoressa: Tutkimuksessa yhdistyivät sekä sosiaalipsykologian että elintarviketeknologian kannalta mielekkäät tavoitteet. Sen tulokset ovat käyttökelpoisia paitsi syömisen sosiaalipsykologian ja sosiaalisten representaatioiden teorian myös elintarviketieteiden sekä elintarvikealan markkinointiviestinnän kehittämisessä. Tutkimuksen saavutuksina olivat teoreettisen viitekehyksen soveltaminen uudella tavalla käytännön asiaan sekä uusien ruokien sosiaalisen representaation mittarin kehittäminen. Mittari antoi luotettavia ja pysyviä tuloksia kolmen vuoden ajanjakson aikana. Mittaria voidaan käyttää perinteisten ruoka-asennemittareiden rinnalla tai niiden sijaan, kun halutaan jaotella vastaajia heidän suhtautumistaipumuksensa mukaan esimerkiksi epäilijöihin tai teknologian kannattajiin, tai kun halutaan ennustaa erityyppisten uusien ruokien käyttöhalukkuutta. Tutkimuksen rahoitus tuli Tekesin Elintarvikkeet ja terveys -ohjelmasta.
  • Luukkanen, Olavi (Suomen metsätieteellinen seura, 1972)
  • Jarkko, Riikka; Juslén, Aino; Kekkonen, Mari; Aspi, Jouni (Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto & Oulun yliopisto, 2019)
  • Hurmalainen, Virpi (Helsingin yliopisto, 2021)
    P-glycoprotein is an efflux transporter of the ABC family. It is expressed mainly in tissues that have a role in limiting the absorption and distribution of xenobiotics in the body or their elimination. P-glycoprotein is known to have an important role for example in the blood-brain barrier and in protecting the fetus from xenobiotics in the mother’s blood stream. Genetic polymorphisms in transporter proteins can cause individual differences in the pharmacokinetics of drug substances, which can lead to differences in drug efficacy or side effects. In the ABCB1 gene, which codes for p-glycoprotein, several polymorphisms have been discovered. The frequencies of these polymorphisms vary in different ethnic populations. Previous studies have shown that the effects of these polymorphisms are often substrate-dependent. Since there are several confounding factors usually present in clinical association studies, in vitro studies are needed to clarify the effects of individual polymorphisms. Polymorphisms can be studied in vitro by making intentional mutations to the gene sequence and expressing the variant gene in a suitable cell line. In this study four variant p-glycoprotein genes (c.781A>G, c.1199G>T, c.2005C>T and c.3421T>A) were created by site-directed mutagenesis, and expressed in HEK293 cells using a baculovirus recombinant protein expression method. The effects of the polymorphisms were studied by determining the expression level and the transport acitivity of the variant proteins compared to the wild-type. Western blot was used to determine the expression level and a calcein accumulation assay in HEK293 cells was used to compare the transport activities. Also a membrane vesicle transport assay with n-methyl quinidine was set up and optimized, but the variants were not yet studied with this method during this study. In this study no statistically significant differences were found in the transport activities of any of the four variants compared to the wild-type p-glycoprotein. Also the differences in protein expression level between wild-type and variant proteins were small. However, because of the previously reported substrate dependency of polymorphism effects, it would be beneficial to study the variants with at least one other substrate and one other assay method, and thus the membrane vesicle transport assay would be useful to further compare the transport activities of variant proteins to the wild-type p-glycoprotein.
  • Sirikul, Winai; Kanninen, Markku (Suomen metsätieteellinen seura, 1990)
  • Fitzgerald, Heli; Ruohonen-Lehto, Marja; Lohtander-Buckbee, Katileena (Suomen ympäristökeskus, 2015)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 26/2015
    Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, eli biodiversiteettisopimus, asettaa tavoitteeksi maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden sisältämien perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelun, luonnonvarojen kestävän käytön sekä luonnonvarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaisen jaon. Vuonna 2010 solmitun Nagoyan pöytäkirjan tarkoituksena on toteuttaa biodiversiteettisopimuksen tavoite geenivarojen saatavuudesta ja hyötyjen jaosta täsmentämällä biodiversiteettisopimuksen 15 artiklan yleistä geenivarakehystä. Lisäksi pöytakirja kattaa geenivarojen hyödyntämistä koskevat eri vaiheet saatavuudesta hyötyjen jakoon. Tässä raportissa esitellään Suomen Nagoyan pöytäkirjan alaiset arvokkaat geenivarat eliöryhmittäin, tarkastellaan niiden potentiaalista käyttöä, niistä mahdollisesti saatavaa taloudellista hyötyä sekä luonnonsuojelullisia näkökantoja geenivarojen kestävään käyttöön. Raportissa pohditaan myös jokamiehen oikeuksien vaikutusta geenivarojen saantiin. Nagoyan pöytäkirjan soveltamisen kannalta taloudellisesti merkittävin eliöryhmä Suomessa lienevät mikrobit (arkeonit, bakteerit, mikrolevät, sienet, virukset, homeet, hiivat ja alkueläimet). Geenivarojen suojelun kannalta tärkeitä ryhmiä taas ovat sellaiset uhanalaiset eliöt, joita ei ole rauhoitettu tai jotka eivät ole suojeltuja.