Browsing by Subject "genrepedagogiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Isokorpi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulun kahdeksasluokkalaisten kirjoittamien mielipidetekstien kokonaisrakennetta ja argumentointia. Tutkielman aineistona on yhteensä 43 tekstiä, jotka jakaantuvat kahteen: Reading to Learn -aineistoon sekä vertailuaineistoon. Reading to Learn -aineiston kirjoittajat saivat tekstiensä kirjoittamisen tueksi Reading to learn -genrepedagogiikasta mukailtua opetusta sekä kaksi mallitekstiä. Vertailuaineiston kirjoittajat sen sijaan kirjoittivat tekstinsä vain tehtävänannon perusteella. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, minkälainen kokonaisrakenne mielipideteksteissä on. Reading to Learn -aineiston kirjoittajien tuottamia mielipidetekstejä verrataan mielipidetekstin yleiseen kokonaisrakenteeseen, opetuksen mukaiseen kokonaisrakenteeseen sekä opetuksessa käytettyjen mallitekstien rakenteeseen. Tutkielmassa siis tarkastellaan, sisältävätkö tekstit mielipidetekstin tekstilajille tyypillisiksi miellettyjä pakollisia vaiheita ja valinnaisia jaksoja. Vertailuaineiston mielipidetekstien kokonaisrakennetta verrataan Reading to Learn -aineiston tekstien kokonaisrakenteeseen. Tutkielman toinen tavoite on tarkastella aineistojen argumentointia eli perustelukeinojen käyttöä. Koska tämä ei ole tutkimuksen päätavoite, argumentoinnista tutkitaan aineistoissa eniten käytettyjä perustelukeinoja ja aineistoja verrataan toisiinsa. Aineistoa tarkastelemalla selviää, että Reading to Learn -aineiston ja vertailuaineiston tekstien kokonaisrakenne eroaa selvästi toisistaan. Reading to Learn -aineiston teksteissä on hyödynnetty sekä opetuksen mukaista mielipidetekstin kokonaisrakennetta että otettu mallia malliteksteistä. Vertailuaineiston tekstien kokonaisrakenne sen sijaan poikkeaa huomattavasti sekä mielipidetekstien yleisrakenteesta että Reading to Learn -aineiston mielipideteksteistä. Aineistot eroavat sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti: kaikissa vertailuaineiston teksteissä ei ole kappalejakoa ja Reading to Learn -aineistolle tyypilliset mielipidetekstin pakolliset vaiheet joko puuttuvat tai ovat huomattavasti lyhyempiä. Reading to Learn -aineiston ja vertailuaineiston argumentaatiokeinot sen sijaan ovat hyvin samankaltaisia. Eniten käytettyjä argumentaatiokeinoja kummassakin aineistossa on faktat, hyödyt ja haitat, omakohtaiseen kokemukseen vetoaminen, vertailu, esimerkki ja vastanäkemyksen huomioon ottaminen. Vaikka aineistoissa käytetäänkin hyvin samankaltaisia perustelukeinoja, on perusteluiden laajuudessa eroa. Reading to Learn -aineistossa tekstin pääväitettä perustellaan laajemmin ja perustelukappaleita on tekstissä yleensä useampi. Vertailuaineistossa perustelut jäävät usein jopa vain parin virkkeen mittaisiksi.
  • Manninen, Marika (Helsingfors universitet, 2014)
    The aim of this thesis was to find out what kind of literacy skills are needed in studying history and how these skills could be taught. The focus of history teaching has moved from emphasizing content knowledge towards skill-oriented teaching. Skill-oriented teaching includes the idea of working like a researcher of history. By studying primary and secondary references the students themselves learn to compile historical information: they have to evaluate the information available and match even contradictory interpretations from past events. Studying historical documents requires genre-related knowledge and skills. However, according to many studies the objectives set for school History in the curriculum have not been fulfilled. Transforming the traditional way of teaching history to meet the objectives set by the curriculum has proven to be challenging, because working based on document examination requires cutting down contents and a teacher familiar with teaching historical thinking. This study connects methods needed for both teaching literacy skills and teaching document skills, and based on these a pedagogical model is created, which allows the teacher to concentrate on the teaching of literacy skills particularly needed in history. This study utilized features from design-based research. The starting point for the study was the detection of a practical problem. The study advanced from defining and analysing a theoretical didactic problem for developing a didactic artefact corresponding to a practical problem. The iterative testing process belonging to a typical design-based research was not included in this study at this stage because of the restrictions set by the extent of a master's thesis. The last element of this study is practical. Another end product of this study besides the description of a literacy skills teaching process is a learning material intended for teaching literacy skills. The literacy skills teaching process developed in this study is applied in this material, in which the legend of the first crusade is explored by the means of investigating source documents. The learning material developed in this study offers opportunities for integrating the teaching of history and mother tongue. Testing and developing this learning material according to the principles of design-based research give reason for further study.
  • Kankaanranta, Mari (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tutkimus tarkastelee johtamisoppaissa esiintyviä kertomuksia ja niiden toimintavaiheita, tehtäviä ja sijoittumista osaksi kotekstiä. Tutkimus hyödyntää lingvistisen tekstianalyysin menetelmää ja nojaa Martinin ja Rosen teoriaan genreperheistä, joka pohjaa systeemis-funktionaaliseen lingvistiikkaan. Genrepedagogiikkana tunnettu suuntaus luokittelee kertomuksia eri kertomustyyppeihin niissä esiintyvän toimintavaiheiden variaation ja suhtautumisen perusteella. Tutkimuksessa käsiteltäviä kertomusperheen jäseniä ovat anekdootti, esimerkki, havainto, kuvaus ja tarina. Tutkimusaineisto muodostuu yhdeksästä kertomuksesta, jotka esiintyvät kolmen johtamisoppaan ensimmäisessä luvussa. Nämä johtamisoppaat ovat Hyvästä paras (Jim Collins, Alma Talent, 2010), Ajattelu, nopeasti ja hitaasti (Daniel Kahneman, Terra Congnita, 2012) ja Pienet suuret teot (Teresa Amabile ja Steven Kramer, Alma Talent, 2012). Kirjat ovat valikoituneet kyselyn perusteella, joka on toteutettu suomalaisten yritysjohtajien keskuudessa keväällä 2016. Kyselyyn vastanneet johtajat ammentavat johtamisoppaista näkemyksiä johtamisesta, ymmärrystä ihmismielen toiminnasta sekä tietoa käytännön työkaluista. Johtamisoppaiden voi siis olettaa vaikuttavan johtajien jokapäiväiseen työhön, heidän ajatteluunsa ja sitä kautta myös kielenkäyttöön. Aiempaa lingvististä tutkimusta suomenkielisten johtamisoppaiden kielestä ei ole. Tutkimustulokset osoittavat, että johtamisoppaiden kertomukset toimivat ainakin viidellä eri tavalla. Ne esittelevät tiettyä johtamisoppia, legitimoivat sitä ulkopuolisten auktoriteettien avulla sekä argumentoivat tekijän/tekijöiden asiantuntijuuden puolesta. Lisäksi kertomukset houkuttelevat lukijaa tekstin pariin ja suostuttelevat tätä toimimaan esitellyn johtamisopin mukaisesti. Lukijan motivoimisen keskeisenä kielellisenä keinona käytetään menestyksen mahdollisuuden lupaamista varsinkin dynaamisen modaalisuuden resurssien, kuten verbin voida, avulla. Johtamisoppaissa esiintyvä eksplisiittisin direktiivisyyden muoto on lukijan suora puhuttelu. Aineiston perusteella johtamisoppaiden kertomuksille on tyypillistä myös uhkan retoriikka, joka kielellistyy metaforissa, vastakkainasettelussa ja negatiivisilla seurauksilla varoittamisessa. Kun kertomuksia tarkastellaan niiden kotekstin osana, esiintyy ainakin kolmenlaista variaatiota. Itsenäisten kertomusten voi nähdä presupponoivan oletettuja yhteyksiä eri ilmiöiden välille. Kotekstin kehystämiä kertomuksia käytetään yllätysreaktion aikaansaamiseen ja lukijan mielenkiinnon herättämiseen ja ylläpitämiseen. Kotekstiin integroituneet kertomukset rakentavat informaationkulkua ja täydentävät sisältöainesta tekstikokonaisuuden seuraavaa vaihetta varten. Vaikka kyseessä onkin populaarikirjallisuuden laji, sekä johtamisoppaiden kertomusten toimintavaiheissa että kielellisissä ratkaisuissa näkyy pyrkimys soveltaa tieteellisen tekstilajin konventioita. Kertomuksia dominoivat sellaiset vaiheet ja jaksot, jotka yleistävät, arvioivat ja kommentoivat. Lisäksi kertomukset mahdollistavat luontevan tavan kutsua mukaan muita (asiantuntija)ääniä ja tarjoavat funktionaalisen muodon havainnollistaa teoksen taustalla olevaa tutkimusta ja sen tieteellistä validiteettia.
  • Ahlstedt, Rosa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan kahden mallitekstin hyödyntämistä toisella kielellä kirjoitettaessa. Tutkielmassa pohditaan, miten mallitekstistä otetaan mallia itsenäisessä kirjoittamisessa. Ennen itsenäistä kirjoittamista käsiteltiin oppitunneilla malliteksti, minkä jälkeen kirjoitettiin opettajan johdolla yhteinen teksti. Nämä kaksi tekstiä toimivat mallina suomi toisena kielenä -oppijan itsenäiselle kirjoittamiselle. Aineistona tutkimuksessa on malliteksti, yhdessä tuotettu teksti, 13 aikuisen suomen kielen oppijan kirjoittamaa tekstiä ja yhden oppitunnin nauhoite. Kurssilla oli opiskeltu suomea viisi viikkoa ennen tekstien kirjoittamista. Mallitekstien käyttöä tarkastellaan kokonaisrakenteen ja lauserakenteen näkökulmista. Samaan tekstilajiin kuuluvilla teksteillä on usein samanlainen kokonaisrakenne eli ne rakentuvat kerronnallisesti samoin tavoin. Esimerkiksi uutisessa esitetään aluksi uutisoitava asia ja sen jälkeen tarkennukset tai eri näkökulmat uutiseen. Uutisoitavan asian esittäminen heti alussa palvelee nopeita lukijoita, joilla ei ole aikaa tai halua lukea koko uutista. Uutisen tunnistaa siis uutiseksi usein juuri tästä kerronnallisesta piirteestä. Kokonaisrakenteen lisäksi tekstin funktiota eli päämäärää pidetään tekstilajia määrittävänä tekijänä. Genrepedagogiikassa tekstilajin kokonaisrakenteen ja tekstin päämäärän tarkastelu tuodaan koulun tekstitaitojen opetukseen. Genrepedagogiikan pohjalta on syntynyt Reading to Learn -metodi, jonka avulla kouluissa voidaan opettaa tekstien tarkkaa lukemista. Tässä tutkimuksessa Reading to Learn -metodia on sovellettu suomi toisena kielenä -alkeisopetukseen. Mallitekstinä tutkimuksessa on malli kuvasta kirjoittamiselle, joka on yleinen tehtävätyyppi toisen kielen alkeisopetuksessa ja testauksessa. Työssä osoitetaan, että alkeisoppijat hyödynsivät mallitekstejä kirjoittamisessaan. Kaikissa opiskelijoiden teksteissä näkyy molempien mallitekstien vaikutus lauserakenteissa ja sanastossa. Opiskelijoiden tekstit noudattavat suurimmaksi osaksi mallitekstien kanssa samankaltaista kokonaisrakennetta. Mallitekstien lauserakenteita on myös hyödynnetty opiskelijoiden omiin kuviin sopivilla tavoilla. Mallivirkkeiden soveltaminen näkyy muun muassa nomineissa. Tämän lisäksi kirjoittajat ovat tuottaneet itsenäisesti ilman mallia virkkeitä ja sanoja. Analyysi osoittaa, että Reading to Learn -metodi ei sellaisenaan sovellu toisen kielen alkeisopetukseen. Kuitenkin siinä on monia hyödyllisiä vaiheita, joita kannattaa soveltaa toisella kielellä kirjoittamisen opetukseen. Vasta kehittymässä olevalla kielitaidolla tuottaminen on haastavaa, kun uudella kielellä ei ole paljoa sanastoa tai rakennetietoa, joten oppijoiden teksteissä näkyy paljon mallitekstien vaikutusta. Kaikki opiskelijat kuitenkin kirjoittivat kokonaisen tekstin, kenties ensimmäisen kokonaisen tekstinsä suomeksi.
  • Arestola, Mia (Helsingfors universitet, 2017)
    The aim of this master's thesis was to implement a genre-pedagogical educational intervention with the 5th graders of elementary school and to look what kind of biological science reports they wrote before and after my genre-pedagogical intervention. I wanted to find out if the genre-pedagogical intervention would help the students to become better writers. I also wanted to find out how much the usage of sources was to be seen in their reports before and after the intervention. The aim was also to examine gender differences in writing as well as in the development in writing by using the genre-pedagogical intervention. This study was a qualitative research, in which I used the method of content analysis and specification. The data consisted of 26 biological science reports written by 5th graders. The study involved 13 students and each student wrote two reports, before and after the genre-pedagogical intervention. I went through the material by classifying the material considerations into categories based on the research questions and also by scoring the texts based on the scoring system developed in R2L – genre-pedagogical method. The results showed that the overall scores of the science reports increased on all the areas of the scientific text categories. The results also showed that the students leaned strongly on sources when writing biological science reports before the genre-pedagogical intervention. After the intervention the students used less paragraphs directly copied from the sources and used more of their own expressions. Review of the results showed that the girls scored higher than boys almost in all areas of the scientific text categories before the genre-pedagogical intervention. After the intervention the boys reached the same level with the girls in almost all of the text categories and thus the differences between the sexes narrowed.
  • Ojala-Soini, Anne (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa selvitetään, millaiseksi ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden kulttuurituotannon opiskelijat arvioivat eri tekstilajien tuntemuksensa. Kyselytutkimuksen avulla saatuja itsearviointeja verrataan opintojakson arvosanoihin, jotta nähdään, miten realistinen kuva opiskelijoilla on omasta osaamisestaan. Tutkimuksessa hyödynnetään tekstilajitutkimuksen metodeita. Aineiston tiedotetekstejä analysoidaan vertaamalla niitä prototyyppisen tiedotteen genrepiirteisiin. Tiedotteiden genrepiirteitä analysoidaan tekstin rakenteellisten ominaisuuksien avulla. Tutkimuksessa hyödynnetään myös kasvatustieteen alaan liittyviä pedagogiikan käsitteitä ja metodeita. Tutkimuksessa pohditaan genrepedagogiikan soveltamista ammattikorkeakoulun kirjoittamisen opettamiseen. Genrepedagogiikan sovelluksilla on saatu hyviä tuloksia peruskouluikäisten oppilaiden opettamisessa, mutta ammatti- tai korkeakouluopiskelijoihin sitä ei ole sovellettu. Tutkimuksen aineistona on ammattikorkeakouluopiskelijoille keväällä 2018 teetetty kyselytutkimus. Tutkimus teetettiin ennen tekstilajeja käsittelevää opintojaksoa ja uudelleen sen päätyttyä. Tutkimusaineistossa on 20 opiskelijan vastaukset kahteen kyselytutkimukseen. Myös vastaajien opintojakson aikana kirjoittamat harjoitustyöt olivat tutkimuksen aineistoa. Niistä analysoitiin tiedotetekstejä. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että opiskelijat arvioivat osaamisensa kehittyneen kaikkien kyselytutkimuksessa mainittujen tekstilajien osalta – myös sellaisten tekstilajien, joita ei edes käsitelty opintojakson aikana. Tiedotetekstien genreanalyysissä tuloksena oli, että pelkästään tiedotteiden genrepiirteitä tutkimalla ei voi saada käsitystä siitä, miten hyvin opiskelijoiden kirjoittamat tekstit noudattavat tekstilajin konventioita.
  • Rintala, Maiju (Helsingfors universitet, 2015)
    The aim of this study was to develop two teaching implementations that used genre pedagogy and teach two genres, a news report and a narrative. The goal of this research was to test teaching writing using genre pedagogy and also to develop a new model for using genre pedagogy and two improved teaching plans for teaching a news report and a narrative using models of genre pedagogy and the findings of this study. This study was carried out as a qualitative action research. The research was carried out in a third grade of comprehensive school and 21 students, 13 girls and eight boys, participated. The research period lasted for 20 lessons that were video-taped. As data in this study were the texts which the students wrote, tests and the filmed lessons. The filmed lessons were used to describe the course of the study. The texts and tests were analyzed using genre pedagogical criteria. The students wrote texts that fell well in both the genres. When writing a news reports almost everyone succeeded very well, the biggest problems were in answering the news questions. There was a wider distribution in points of the narratives, but almost every student did write a narrative. Most improving was needed in executing the stages of a narrative. In the improved teaching plans these things were highlighted more. As an outcome of the research is a new model for applying genre pedagogy presented.
  • Koivumäki, Helmi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan tehtävänannon, ja sen sisältämien materiaalien, kuten työohjeiden ja mallitekstin vaikutusta tiedonalakohtaiseen kirjoittamiseen perusopetuksen loppuvaiheessa biologian oppimäärässä. Tutkimuskysymykset käsittelevät sitä, miten malliteksti vaikuttaa tiedonalan tekstilajille tyypillisen rakenteen, ja samalla tiedonalan kielen tuottamiseen, sisäistämiseen ja hallintaan. Työn keskiössä ovat suomea toisena kielenään käyttävät oppilaat ja heidän tarpeensa. Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu yhdeksäsluokkalaisten työselostus-tekstilajia edustavista vastauksista ja opettajien tekemistä tehtävänannoista ja lisämateriaaleista. Oppilasinformantteja on 25 ja heistä hieman alle puolet on suomea toisena kielenään käyttäviä. Jokainen oppilas on kirjoittanut lukuvuoden aikana kaksi samaan tekstilajiin kuuluvaa tekstiä, mikä mahdollistaa kehityksen seuraamisen ja vertailun. Työssä hyödynnetään systeemis-funktionaalista kieliteoriaa, ja ennen kaikkea genre- ja rekisteriteorian sekä Reading to Learn -genrepedagogiikan käytänteitä. Oppilaiden tuottamia vastauksia verrataan mallitekstin vaiheisiin, ja genrepedagogiikan mukaisiin, työselostus-genren tyypillisiin vaiheisiin. Työssä osoitetaan, että mallitekstin sisällyttäminen tehtävänantoon tukee tiedonalan tekstilajitaitojen kehittymistä, sisäistämistä ja hallintaa. Malliteksti tukee tiedonalan tekstilajin ja tiedonalalle tyypillisen kielen tuottamista. Malliteksteistä tehtävänannoissa on erityistä hyötyä S2-oppilaille, joita malliteksti auttaa niin sisällöllisissä kuin rakennevalinnoissa. Tutkielma avaa keskustelua toisen kielen ja tekstilajitaitojen suhteesta, ja laajentaa toisen kielen kirjoittamisen tutkimusta yläastekontekstiin, jossa se on harvinaista. Tutkielma rohkaisee reaaliaineiden opettajia hyödyntämään Reading to Learn -genrepedagogiikan menetelmiä tai elementtejä opetuksessaan keinona eriyttää haastavaksi koettua tiedonalakohtaista kirjoittamista Jatkotutkimusta voisi laajentaa niin Reading to Learn -pedagogiikan reaaliainesovelluksiin kuin mallitekstien ja tehtävänantojen laajempaan tarkasteluun.