Browsing by Subject "genretutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Salo, Jaakko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa vertaillaan uutisten ja valeuutisten rakenteita menetelmällä nimeltään move-analyysi, joka kuuluu genreanalyysiin. Genreanalyysi pyrkii tulkitsemaan, kuvailemaan ja selittämään genrejen ominaispiirteitä, ja move-analyysiä käytetään tunnistamaan yhteyksiä tekstin rakenteen ja sisällön välillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka valeuutiset eroavat rakenteellisesti oikeista uutisista, mitkä rakenteelliset elementit voisivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa, ja mikä on valeuutisten suhde oikeisiin uutisiin genren kannalta. Tutkielman aineisto koostuu 15 uutisesta ja 15 valeuutisesta, jotka ovat valittu Hornen ja Adalin vuonna 2017 kokoamasta ja julkisesti jakamasta yhdysvaltalaisten poliittisten uutisten aineistosta. Uutiset jaettiin tutkielmassa “move” -nimisiin osiin, jotka vastaavat yleistyksiä tekstin osien viestinnällisistä pyrkimyksistä. “Movet” puolestaan jaettiin osiin niiden erilaisten ilmentymistapojen mukaan. Jakaminen tapahtui määrittelemällä tekstin osien eli “movien” ja niiden ilmentymien rajat ja funktiot lingvistisen analyysin ja uutisarvojen mukaan, käyttämällä myös apuna tutkimusta uutisten rakenteesta. Tutkielma löysi pääasiallisia rakenteellisia osia eli “moveja” neljä kappaletta uutisille ja viisi valeuutisille: “otsikko”, “ingressi”, “leipäteksti” ja “lisätieto” kummallekin genrelle ja “paatos” valeuutisille. Ilmenemistapoja löytyi kuusi: tapahtuman-, yksityiskohdan-, taustan-, lähteen-, ja seurauksen raportti ja lisäksi kommentti. Tutkielman tulosten mukaan genret eroavat toisistaan siten, että artikkeleiden alussa ja lopussa valeuutisten sisältö painottuu mielipiteen ilmaisuun vahvemmin kuin oikeissa uutisissa. Oikeat uutiset seuraavat rakennetta, jossa tärkein esitetään ensin, mutta valeuutisissa on uutisia, jotka antavat yhtä suuren painoarvon myös artikkelin lopulle. Uutisaiheen kommentointi valeuutisissa on myös henkilökohtaisempaa kuin oikeissa uutisissa, ja sitä on enemmän, huolimatta siitä, että valeuutiset ovat keskimäärin aineistossa lyhyempiä. Valeuutisissa otsikon, leipätekstin ja ingressin suhteessa saattaa myös olla sisällöllisiä epäselvyyksiä ja lähteiden raportointi voi olla epäselvää, tai yksinkertaista ja toistavaa. Nämä erot voivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa. Erot genrejen välillä voivat johtua siitä, mikä niissä nähdään keskeisenä uutisarvona: lukijan informoiminen, tai uutistapahtuman tai siihen liittyvien henkilöiden paheksuminen. Paheksunta näyttää tutkielman valossa olevan pääasiallinen valeuutisten jakama motiivi ja merkittävin ero uutisiin genrenä.
  • Baran, Caitlin (Helsingfors universitet, 2017)
    Tämä tutkimus etsii mahdollisia yhteyksiä Hollywood-elokuvien katsomisen sekä englanninkielen taitojen kehittymisen välillä, sekä sitä, miten kielenoppija itse tarkastelee tätä yhteyttä sekä sen merkitystä. Tutkimus tarkastelee lisäksi myös Hollywood-elokuvien nimien välityksellä tapahtuvaa markkinointia, ja sitä pystyvätkö myös englantia toisena kielenään puhuvat hahmottamaan tällaista markkinointia kielitaitotasonsa mukaan. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksen avulla, johon vastasi lopulta 290 suomalaista. Lomaketta jaettiin Facebook-ja WhatsApp –ryhmien välityksellä sähköisessä muodossa. Empiirisen aineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään aiempaa tutkimusaineistoa, joka koskee suomalaisten englanninoppimista ja heidän henkilökohtaista suhtautumistaan siihen, sekä muuta aineistoa, joka liittyy erityisesti elokuvamarkkinointiin sekä markkinoinnin kohdentamiseen. Tutkimuksessa käydään läpi ihmisten ajatuksia ja käsityksiä heidän omasta englanninoppimisestaan ja Hollywood-elokuvien mahdollisesta vaikutuksesta siihen, ja sitten tarkastellaan heidän kykyään verrata eri genrejen elokuvia toisiinsa pelkän nimen perusteella. Lopuksi tuloksia vertaillaan ja tarkastellaan rinnakkain. Tämän tutkimuksen myötä käy ilmi muun muassa, että ihmiset, jotka arvioivat englanninkielentaitonsa heikommaksi kuin toiset vastaajat, myös vastaavat tietyntyyppiseen elokuvamarkkinointiin heikommin kuin muut. Heidän kykynsä lajitella elokuvia nimen perusteella genrekategorioihin on heikompi kuin paremman englanninkielentaidon omaavilla. Merkittäviä eroja ikäryhmien välillä ei kuitenkaan ollut havaittavissa.
  • Ponto, Martta (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee tyylikeinojen kääntämistä sellaisessa alkutekstissä, jossa yhdistetään aiemmin kirjoitettuun tekstiin uutta tekstiä. Tutkimusaineistona käytän Jane Austenin ja Seth Grahame Smithin Pride and Prejudice and Zombies –teosta (2009) ja Virpi Vainikaisen suomenkielistä käännöstä Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit (2010). Tarkoituksenani on tarkastella millaisin keinoin 2000-luvulla kirjoitettua tekstiä on tehty tyyliltään samankaltaiseksi alkuperäisteoksen eli Jane Austenin Pride and Prejudice –teoksen kanssa. Hypoteesini on, että aineisto sisältää etenkin erilaisia arkaismeja ja että teksteissä on pyritty vanhahtavaan tyyliin. Tutkielman teoreettisena pohjana toimivat genreteoria ja tyylikeinojen kääntämisen tutkimus. Genre on tutkimusaineiston huomioon ottaen oleellinen kehys, koska tutkimusaineiston alkuteksti on genreltään vaikeasti määriteltävissä. Se yhdistää Austenin alkuperäisteokseen zombitarinan ja sekoittaa täten tietoisesti genrejä keskenään. Aineiston lomittuneen luonteen myötä sulavuutta tavoiteltaneen sekä alkutekstissä että käännöksessä, jolloin tekstin tyylikeinot ovat tärkeässä osassa sujuvan lukukokemuksen saavuttamisessa. Painotan tutkielmassani erilaisten arkaismien tutkimista, koska niitä on tutkittu aiemmin vähän. Käytän arkaismien tutkimuksen apuna Dirk Delabastitan havaintoja arkaismien käytöstä ja David Minughin luokittelua arkaismien erilaisista käyttötavoista. Tutkielma on luonteeltaan deskriptiivinen, pyrin esittelemään erilaisia tyylikeinoja niiden arvottamisen sijaan. Analysoin tutkielmassa esimerkkejä erilaisista tyylikeinoista ja nostan esiin myös kääntäjän käyttämiä käännösstrategioita. Arvioin käännöksen tyylikeinojen vanhahtavuutta käyttämällä Kotimaisten kielten keskuksen sähköisiä korpusaineistoja ja esittelemällä vaihtoehtoisia käännöksiä. Lisäksi pohdin tyylikeinojen suhdetta teoksen mahdollisiin genreihin. Analyysi osoittaa, että sekä alkutekstistä että käännöksestä löytyy erilaisia arkaismeja. Vanhahtavaa sanastoa on käytetty käännöksessä niin alkutekstin vanhahtavien ilmaisujen kuin muidenkin ilmaisujen käännöksissä. Kääntäjä on siis käyttänyt lisäyksiä ja korvauksia strategianaan. Tyylikeinoista nousivat esiin etenkin allitteraatio ja eufemismit, mutta myös sanaleikkejä ja mahdollisia pseudoarkaismeja oli havaittavissa. Aineisto sisältää esimerkkejä etenkin erilaisista aistimuksiin nojaavista käännösratkaisuista, joiden voidaan nähdä sopivan etenkin kauhukirjallisuuden genren konventioihin. Zombeihin liittyvien osuuksien väkivaltaisuus ja Austenin tapakuvaus luovat ristiriitoja sekä teoksen sisältöön että sen kieleen.
  • Biri, Ylva (Helsingin yliopisto, 2017)
    The purpose of this study is to analyse the use of metadiscourse in English speaking opinion writing on blogs, news sites and the websites of newspapers. Metadiscourse is a theoretical framework for describing linguistic constructions used to structure or comment on the discourse of a text. How metadiscourse is used depends on the genre and the audience of the text. Previous research, much of which has been qualitative, has shown that metadiscourse is used in opinion writing partly to make the author’s viewpoint more organised and understandable, partly to appeal to the audience in a more direct manner. The aim of this study is to describe how different types of metadiscourse correlate with each other, that is, which types of metadiscourse often occur in the same text. The method used is Multi-Dimensional Analysis, a corpus-driven quantitative method based on Factor Analysis. The data used is a collection of blogposts and opinion articles; the corpus of 285,000 words has been annotated with 13 metadiscourse marker categories. The Multi-dimensional analysis yields four statistically significant factors that describe the rhetorical strategies used to acknowledge the elements in the text and the presence of the author and the reader. The four factors are named according to their functions as (1) Writer-oriented text, (2) Solidarity, (3) Reader-oriented text, and (4) Intertextuality. The analysis compares blogs, news sites and the websites of newspapers from the perspective of genre analysis. The results show a range of variation between writers of the same genre, but in general opinion writing from the websites of newspapers is low on metadiscourse and it is used mainly to refer to cited sources. Meanwhile, news sites tend to refer to the reader through the pronoun “you” or the pronoun “we”, which in context can be understood to include the reader. Bloggers refer more often to themselves than to their readers and rarely use the inclusive “we”. The genres blogs and news sites also contain the least explicit references to sources. This study is an example of how metadiscourse can be analysed using a Multi-dimensional method. Even a study based on a smaller dataset can yield information that can be used to develop the theoretical framework of metadiscourse.