Browsing by Subject "geodiversiteetti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Toivanen, Maija; Hjort, Jan; Heino, Jani; Tukiainen, Helena; Aroviita, Jukka; Alahuhta, Janne (Wiley & Sons, 2019)
    Journal of Biogeography 2019; 46: 1711– 1722
    Aim Conserving freshwater biodiversity in a rapidly changing world requires updated planning schemes and research efforts. Geodiversity – the diversity of Earth surface forms, materials and processes – and biodiversity are interlinked at a fundamental level. This relationship is being considered in a growing number of studies, yet research from freshwater environments is scarce. We used geodiversity (rock-type, soil-type and geomorphological richness), local and climatic variables to explore whether geodiversity can be used as a surrogate for aquatic plant species richness in lakes and rivers. Location Finland. Taxon Aquatic plants. Methods We compared geodiversity variables (measured within 1-km2 grid cells) to well-studied local (e.g. area, alkalinity) and climate (e.g. growing degree-days) variables, and examined the patterns between habitat types (lakes and rivers) and among all taxa and major functional groups (helophytes and hydrophytes). We modelled lake (n = 145) and river (n = 146) plant species richness with generalized linear models, and further partitioned variation to measure the independent and shared contributions of the geodiversity, climate and local environmental variable groups. As a complementary analysis, and to identify single important variables explaining variation in aquatic plant species richness, we utilized boosted regression trees. Results We found a positive relationship between aquatic plant species richness and catchment geodiversity variation with recurring patterns across two different freshwater habitat types and two aquatic plant functional groups. Higher variation in geodiversity (measured at landscape scale) supported higher freshwater biodiversity (measured at the local scale) of lakes and rivers. Main conclusions Geodiversity can be a useful addition to biodiversity modelling, and it should be considered in conservation schemes and monitoring efforts, further supporting the principle of conserving nature's stage. Yet, differences between habitats and functional groups suggest that more habitat-specific approaches and multiple biodiversity measures should be considered. Our study is an important signpost guiding further studies on the biodiversity–geodiversity relationship in freshwater ecosystems.
  • Raateoja, Mika; Setälä, Outi (Finnish Environment Institute, 2016)
    Reports of the Finnish Environment Institute 27/2016
    This assessment on the environmental state of the Gulf of Finland in 1996 – 2014 was produced by together over 100 scientists from Estonia, Finland, and Russia in the context of the Gulf of Finland Year 2014. The thematic year aimed at – and succeeded in – giving additional value for the protection and restoration of the Gulf of Finland environment by enhancing political presence and interaction between the private sector, decision-makers, and citizens. This assessment concentrates on the past development and the current state of the Gulf of Finland environment and pressures affecting it. The themes include climate in the Gulf of Finland area, Gulf of Finland physics, geology and geodiversity, eutrophication, hazardous substances, biodiversity, fishes and fisheries, nonindigenous species, marine litter, underwater soundscape, maritime traffic and its safety, and environmental valuation. Each chapter also delivers expert opinions and recommendations for the future.
  • Mäkinen, Kalevi; Palmu, Jukka-Pekka; Teeriaho, Jari; Rönty, Hannu; Rauhaniemi, Tom; Jarva, Jaana (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 14/2007
    Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena oli luoda kattava kuva Suomen moreenimuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain edellyttämän lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Moreenimuodostumiin ei toistaiseksi ole kiinnitetty erityistä suojelullista tai taloudellista huomiota. Moreenin taloudellinen käyttö luonnon harjusoraa korvaavana materiaalina on lisääntymässä samaan tapaan kuin kalliokiven käyttö. Moreenimuodostumien kiviaines, erityisesti jalostettuna, on jo lähitulevaisuudessa taloudellisesti kiinnostava kiviainesvaranto. Moreenimuodostumista löytyy sellaista luonnon geologista, biologista ja maisemallista monimuotoisuutta, jolla suojeluarvojen kannalta on huomattavaa merkitystä. Moreenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin; korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, johon liittyy lehtoja tai lettoja. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Julkaisun lopussa on kohdeluettelo, josta ilmenevät kohteiden sijaintikunta, muodostumatyyppi, arvoluokka, pinta-ala sekä arvotettujen tekijöiden pistearvot. Painettuun julkaisuun liittyy DVD-levy, joka sisältää valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien kohdekuvaukset ja karttatulosteet ympäristökeskuksittain.
  • Mäkinen, Kalevi; Teeriaho, Jari; Rönty, Hannu; Rauhaniemi, Tom; Sahala, Lauri (Ympäristöministeriö, 2011)
    Suomen ympäristö 32/2011
    Tämän tutkimushankkeen tarkoituksena oli luoda kattava kuva Suomen tuuli- ja rantakerrostumista sekä tuottaa niistä ympäristöperusteinen luokitusaineisto alueidenkäytön ja suojelusuunnittelun sekä maa-aineslain mukaisen lupaharkinnan tausta-aineistoksi. Tuuli- ja rantakerrostumilla on geologisten ja maisemallisten arvojen lisäksi biologista merkitystä ja ekologisia erityispiirteitä uhanalaisten lajien elinympäristöinä. Monet niistä edustavat luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin luontotyyppejä sekä metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Tuuli- ja rantakerrostumista luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä ovat rannikoiden dyynit, joihin liittyy useita erityisiä luontotyyppejä sekä uhanalaista tai harvinaista lajistoa. Taloudellisesti tuuli- ja rantakerrostumat ovat maa-ainesvarantona vielä puutteellisesti tunnettuja. Kiviaineshuollon kannalta lähinnä hiekka- ja soravaltaisilla rantakerrostumilla voi esiintymisalueillaan olla huomattavaa taloudellista merkitystä. Rantakerrostumien kiviaines tuleekin todennäköisesti olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä kiviainesreservi. Tuuli- ja rantakerrostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Julkaisun lopussa on kohdeluettelo, josta ilmenevät kohteiden sijaintikunta, muodostumatyyppi, arvoluokka, pinta-ala ja arvotettujen tekijöiden pistearvot. Tuuli- ja rantakerrostumien kartat ja kohdekuvaukset on esitetty ympäristökeskuksittain julkaisun liitteenä olevalla DVD-levyllä.