Browsing by Subject "geoinformatiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-5 of 5
  • Maeda, Eduardo (Helsingin yliopisto, 2011)
    The indigenous cloud forests in the Taita Hills have suffered substantial degradation for several centuries due to agricultural expansion. Currently, only 1% of the original forested area remains preserved in this region. Furthermore, climate change imposes an imminent threat for local economy and environmental sustainability. In such circumstances, elaborating tools to conciliate socioeconomic growth and natural resources conservation is an enormous challenge. This dissertation tackles essential aspects for understanding the ongoing agricultural activities in the Taita Hills and their potential environmental consequences in the future. Initially, alternative methods were designed to improve our understanding of the ongoing agricultural activities. Namely, methods for agricultural survey planning and to estimate evapotranspiration were evaluated, taking into account a number of limitations regarding data and resources availability. Next, this dissertation evaluates how upcoming agricultural expansion, together with climate change, will affect the natural resources in the Taita Hills up to the year 2030. The driving forces of agricultural expansion in the region were identified as aiming to delineate future landscape scenarios and evaluate potential impacts from the soil and water conservation point of view. In order to investigate these issues and answer the research questions, this dissertation combined state of the art modelling tools with renowned statistical methods. The results indicate that, if current trends persist, agricultural areas will occupy roughly 60% of the study area by 2030. Although the simulated land use changes will certainly increase soil erosion figures, new croplands are likely to come up predominantly in the lowlands, which comprise areas with lower soil erosion potential. By 2030, rainfall erosivity is likely to increase during April and November due to climate change. Finally, this thesis addressed the potential impacts of agricultural expansion and climate changes on Irrigation Water Requirements (IWR), which is considered another major issue in the context of the relations between land use and climate. Although the simulations indicate that climate change will likely increase annual volumes of rainfall during the following decades, IWR will continue to increase due to agricultural expansion. By 2030, new cropland areas may cause an increase of approximately 40% in the annual volume of water necessary for irrigation.
  • Willberg, Elias; Muukkonen, Petteri; Toivonen, Tuuli (Department of Geosciences and Geography, 2017)
    Department of Geosciences and Geography C13
    Geoinformatiikan opetus suomalaisissa yliopistoissa muuttuu vauhdilla. Muutoksen taustalla on yhtäällä yliopistojen koulutusohjelmien yleiset muutokset ja toisaalta alan yleisen yleinen kehitysvauhti. Nopeasti muuttuvassa ympäristöstä nykytilan ymmärryksen rooli korostuu. Tämä raportti kartoittaa geoinformatiikan yliopisto-opetuksen tilaa Suomessa lukuvuonna 2016-2017. Se kokoaa yhteen opetuksen tarjontaa, sisältöjä ja laajuuksia kuudessa geoinformatiikkaa eniten opettavassa yliopistossa Suomessa. Selvitys laadittiiin geoinformatiikan yliopistoverkosto FIUGINETin puitteissa ja tarkastelussa ovat olleet mukana kaikki verkoston jäsenyliopistot. Tarkastelun kimmokkeena oli Helsingin geotieteiden ja maantieteen laitoksen tarve uudistaa geoinformatiikan opetusta syksystä 2017 alkaen, mutta tarkastelu tehtiin yhteistyössä geoinformatiikkaa opettavien laitosten kanssa. Tiedot kerättiin opetustaulukkoon, johon kurssien perustietojen lisäksi listattiin myös kuinka syvällisesti mikin kurssi käsitteli geoinformatiikan eri sisältöjä. Lopuksi vastuuhenkilöt kultakin laitokselta tarkistivat ja täydensivät taulukon tietoja. Tulokset osoittavat, että geoinformatiikan kursseja on paljon tarjolla Suomen yliopistoissa ja ylempään korkeakoulututkintoon geoinformatiikassa on mahdollisuus neljässä yliopistossa. Opetus painottuu syventäviin opintoihin ja se annetaan kanditasolla pääosin suomeksi, mutta maisterivaiheessa lähinnä englanniksi. Opetuksen painopiste on erilaisissa analyyseissa, datan keräämisessä ja tuottamisessa, sekä sen hallinnassa. Kaikkiaan geoinformatiikan teknisempiä osa-alueita opetetaan melko vähän, ja saattaa olla, että niille olisi enemmänkin kysyntää. Erikoistumista laitosten välillä on havaittavissa, sillä opetuksen sisällöissä on selvästi erilaisia painotuksia laitosten välillä. Geoinformatiikan opetuksen yhtenä haasteena onkin yhtäällä valmistaa opiskelijoita mahdollisimman hyvin työelämään ja toisaalta kehittää heidän kriittistä ajattelukykyään. Osaamisen tarpeiden muuttuessa yhteistyön lisääminen yliopiston ja yhteiskunnankin eri toimijoiden välillä on entistä tärkeämpää. Tulevaisuudessa geoinformatiikka todennäköisesti jatkaa leviämistään uusille aloille ja myös tässä kehityksessä geoinformatiikkaa opettavilla yksiköillä on tärkeä rooli.
  • Holopainen, Markus; Tokola, Timo; Vastaranta, Mikko; Heikkilä, Juho; Huitu, Hanna; Laamanen, Risto; Alho, Petteri (Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos, 2015)
    Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja; 7
  • Väisänen, Teemu (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa käsitellään Porissa jatkosodan aikaan toimineen saksalaisen lentotukikohdan rakennuskantaa sekä paikkatieto-ohjelmiston tarjoamia työkaluja arkistoaineiston käsittelyyn. Vuonna 1939 valmistunut Porin lentokenttä toimi jatkosodan aikaan Saksan ilmavoimien keskeisenä huoltokenttänä ja vastasi muun muassa Pohjois-Norjaan sekä Suomeen ryhmitettyjen lentoyksiköiden varaosapalveluista, suurista huolloista ja kaluston vaihdosta. Lentotukikohta suunniteltiin vastaamaan jopa 2000 saksalaisen sotilaan tarpeisiin, ja joukkoja varten rakennettiin huomattava määrä majoitus- ja muonituskapasiteettia lentokentän lähiympäristöön. Tutkielmassa lentotukikohdan rakennuskannan laajuutta tutkitaan hyödyntäen suomalaisissa arkistoissa säilytettyjä karttoja ja muuta arkistoaineistoa. Kartoista saatava paikkatieto muunnettiin tutkimuksessa yhtenäiseksi paikkatieto-ohjelmistolla käsiteltäväksi projektioksi, joka sisältää yhteensä 297 erillistä lentotukikohdan rakennusta ja rakennelmaa. Sen lisäksi että projektion kautta lentotukikohdan kokonaisrakennuskantaa voidaan tarkastella yhtenäisenä kokonaisuutena, projektio mahdollistaa myös rakennuskannassa tapahtuvien muutosten seuraamisen välirauhan ajalta sodan jälkeisiin vaiheisiin. Lisäksi tutkielmassa perehdytään kokeiluluontoisesti sellaisiin maisema-arkeologisiin menetelmiin, joissa arkeologista aineistoa tarkastellaan nykypäivästä käsin. Menetelmän kautta tutkielmassa selvitetään, kuinka lentotukikohdan sodanaikaiset kerrostumat sijoittuvat suhteessa moderniin maankäyttöön, ja mitkä alueet tarjoavat parhaat edellytykset arkeologisille kenttätöille. Porin lentotukikohdan tutkimusten kautta tutkielma perehtyy myös tarkemmin paikkatieto-ohjelmistojen arkeologialle tarjoamiin työkaluihin ja mahdollisuuksiin. Tutkielmassa haasteista esiin nousevat erityisesti lähdeaineiston puutteet ja yksityiskohtaisten projektioiden luontiin liittyvä ajankäyttö. Sen sijaan paikkatieto-ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista etenkin suuren tietomäärän käsittelyyn, kaivauspaikan valintaan ja menetelmien monipuolisiin käyttömahdollisuuksiin liittyvät tekijät koetaan tärkeiksi.