Browsing by Subject "globaali talous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Kahelin, Julia (Helsingin yliopisto, 2019)
    This study deals with the structural push factors of economic emigration from Senegal to the European Union. This study is about the relation between socio-economic development and migration in the context of global economy and global interdependencies. The irregular migration of working-age Senegalese has been increasing in the 21st century. Many migrate in order to look for better living conditions, employment, and income prosperities in Europe. This research is based on 33 thematic interviews and focused observation conducted during a 6-week fieldwork in Kolda in Southern Senegal, In addition, local socio economic development is analyzed based on numeric and statistical evidence. Kolda is a geographically and economically disadvantaged area in Senegal. The youth unemployment and poverty rates are among the highest of the country, which increases the pressure to emigrate within the country or across international borders. The fieldwork enabled to integrate an actor.-oriented approach and to analyze the relation between the individual actors and the structures of the global economy. The practical framework of the fieldwork consist of a development cooperatio0n project funded by the EU Emergency Trust Fund for Africa. The project aims to increase the access to vocational training and the integration of youth in the local labor market and thus, increase the pressure to emigrate for economic reasons. The strategic objective of the EU Emergency Trust Fund for Africa is to better manage irregular migration and address the root causes of migration in the countries of origins. The Trust Fund belongs to the EU’s Global Approach to Migration and Mobility. It integrates migration management in EU’s trade and external relations and development policies. It reflects the strategic and political objectives of the EU through consistent links to external and internal dimensions of EU’s migration policies. The findings show that the local youth worry about poverty and unemployment in the region and are concerned about their ability to find work and provide financial support for their families in near future. Majority of the interviewees consider emigration as a viable mean to survive and progress in life. Majority of the interviewees referred to migration either in Senegal or across the international borders as a likely option in near future. Cultural factors and family norms often increase the pressure to migrate for economic reasons. In an abstract and theoretical level, the structural push factors of Senegalese migration imply low socioeconomic development in the region and weak national economic development. The study deals with asymmetrical power relations in global governance and related influences in national and local underdevelopment in Senegal. The analysis include the colonial historical development of the trade and economic relations of the EU and Senegal. Furthermore, the incoherencies between the trade policy objectives and migration management and development objectives of the EU are discussed. For example, the Economic Partnership Agreements between the EU and Senegal imply development objectives, but do not substantially advance the economic development of the Least Developed Countries, but decrease public revenue collected from import duties and disturb the exports of industries that Senegal has a comparative advantage. Because the tenet of capitalism include capital accumulation and expansion, capitalist governance require power in relation to other and capital accumulation in the expense of others lower in the global hierarchy. However, the study suggests that global liberal governance is not natural or unchanging but the result of policy decisions. Finally, the thesis deals wist reforms ogf the global economy and governance towards global social democratic values and policies, such as rule of law, political equality, democratic politics, social justice and social solidarity. To conclude, the thesis suggests that systematic reforms of global economy and governance would be more long-term and equal means to manage irregular economic migration than increasing restrictions of the movement of people.
  • Alasaari, Annina (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksessa keskitytään maailmantalouden 2000-luvun suurimpaan nousijaan, Kiinaan. Kiina on tekemässä paluuta kansainvälisille areenoille ja sen uuden aktiivisuuden veturina on toiminut maan talouskasvu. Kiina on jo ottanut enemmän vastuuta ja suuremman roolin kansainvälisissä organisaatioissa. Tutkimuksessa keskitytään alueeseen, jolla Kiina on vahvimmillaan globaalin poliittisen talouden hallinnassa ja jolla se pystyy esittämään suurimman haasteen länsimaille, eli pitkän aikavälin lainojen tarjoamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Kiina on pitkään profiloitunut kehitysmaiden tukijana, joten on kiinnostavaa selvittää, pitääkö Kiina lupauksensa noustessaan ravintoketjun huipulle. Lisäksi tutkimus tukee tulevaa Kiinan nousuun ja kansainväliseen rooliin liittyvää tutkimusta. Analyysissa tutkitaan Kiina-vetoisia kehityspankkeja, jotka ovat saaneet mediassa suurta huomiota perinteisten kehityspankkien haastajina. Näitä organisaatioita verrataan perinteisiin kehityspankkeihin, Maailmanpankkiin ja Aasian kehityspankkiin. Tutkimuksessa lähdetään oletuksesta, että kehityspankkien merkitys globaalissa taloudessa ja hallinnassa on oleellinen, sillä ne vaikuttavat globaaliin talouteen sekä suoralla toiminnalla, että yleistä kehitysdiskurssia luomalla, muokkaamalla ja vahvistamalla. Kehityspankeissa johtavassa asemassa olevat valtiot voivat hyödyntää kehityspankkeja oman sanomansa ja intresseilleen edullisten ajatusmallien levittämiseen. Kiinan nousuun liittyvä tutkimus esitellään tutkielmassa jakamalla se kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä on tutkijan suhtautuminen Kiinan tulevaan rooliin kansainvälisissä organisaatioissa ja järjestyksessä. Osa tutkijoista uskoo Kiinan sitoutuvan vallitsevaan järjestelmään, sillä se osallistuu kansainvälisiin sopimuksiin ja organisaatioihin. Toiset ovat epävarmoja Kiinan sitoutumisesta, sillä eivät näe merkkejä siitä, että Kiina olisi sisäistänyt kansainväliset normit. Kolmannet pitävät kansainvälisten valtarakenteiden takia lähes väistämättömänä, että Kiina sitoutuisi kansainväliseen järjestykseen. Analyysissa vastataan seuraaviin kysymyksiin: (1) Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja Aasian infrastruktuuri-investointipankin ja Uuden kehityspankin virallisissa, julkisuuteen annetuissa tiedoissa niiden päätöksentekoon, hallintoon ja toimintaan liittyen on verrattuna Aasian kehityspankkiin ja Maailmanpankkiin? (2) Mikä on kaikkein vähiten kehittyneiden valtioiden ja keskituloisten valtioiden asema virallisten, julkisten dokumenttien mukaan Aasian infrastruktuuri-investointipankissa ja Uudessa kehityspankissa verrattuna Aasian kehityspankkiin ja Maailmanpankkiin? Aineistona toimivat organisaatioiden perussopimukset, vuoden 2016 vuosiraportit, ääni- ja osakeoikeusdokumentit sekä virallisen Internetsivut. Menetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Analyysin johtopäätöksissä todetaan, että muiden kuin korkeatuloisten valtioiden vaikutusmahdollisuudet ja edustus eli asema on virallisten, julkisuuteen annettujen tietojen mukaan parempi Kiina-vetoisissa pankeissa kuin perinteisissä kehityspankeissa. Kuitenkin tämä johtuu erityisesti keskitason tulotason valtioiden eli esimerkiksi BRICS-valtioiden asemasta. Kaikkein vähiten kehittyneet valtiot ovatkin vahvemmin edustettuna perinteisissä kehityspankeissa kuin Kiina-vetoisissa pankeissa. Analyysin pohjalta voidaan päätellä, että Kiina on tähän mennessä ottanut vetämissään organisaatioissa melko samanlaisen roolin, kuin mikä Yhdysvalloilla ja Japanilla on perinteisissä kehityspankeissa. Tuloksia voidaan tulkita useammasta näkökulmasta. Osa tekijöistä viittaa siihen, että Kiina haluaa ylläpitää vallitsevaa kansainvälistä järjestelmää, mutta haluaa saada enemmän valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia itselleen ja mahdollisesti myös muille BRICS-maille. Toisaalta Kiina-vetoiset pankit ovat lähteneet perinteisten kehityspankkien kanssa eri suuntaan muun muassa kehityksen määrittelyssä ja kehitykseen tähtäävien keinojen valikoinnissa.
  • Søndergaard, Casper (2006)
    Tämän gradun tavoitteena on tutkia globaalin talouden poliittisia diskursseja ja sitä, miten nämä diskurssit oikeuttavat erilaisia politiikkoja. Gradu pohtii, vaikuttavatko erilaiset hyvinvointivaltiomallit ja erilaiset käsitykset globalisaation luonnosta siihen, miten legitimaatio muodostuu poliittisissa diskursseissa. Työn metodologian pohjana on diskurssianalyysi. Työssä esitän mallin, joka erottelee erilaisia legitimaation luomisen tapoja. Tämän mallin pohjalta erotan globaalin talouden legitimaatiodiskurssit suhteessa muihin mahdollisiin tapoihin legitimoida talouspolittiikkaa. Tätä mallia ja Ernesto Laclaun ja Chantel Mouffen "diskursiivisia" työkaluja sovelletaan globaalin talouden diskurssien analysoimiseen Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Suomessa. Perustuen viimeisimpiin teorioihin globalisaation ja hyvinvointivaltion suhteesta, asetan vastakkain kaksi lähestymistapaa, hyperglobalisaation lähestymistavan ja kontingentin globalisaation lähestymistavan, joista antagonistiset hypoteesit on johdettu. Hyperglobalisaation lähestymistapa (jonka tärkein teoreetikko on Kenichi Ohmae) väittää, että ’kalleimpien’ hyvinvointivaltioiden on pakko harjoittaa voimakkaan uusliberaalia politiikkaa sopeutuakseen globaalin talouden olemukseen, ja että sen seurauksena niiden globalisaation diskurssien, jotka legitimoivat uusliberaaleja politiikkoja, täytyisi olla yleisimpiä näissä kalleimmissa hyvinvointivaltiomalleissa kuten esimerkiksi sosiaalidemokraattisessa hyvinvointivaltiomallissa (jota Suomi edustaa) tai korporatiivisessa hyvinvointivaltiomallissa (jota Saksa edustaa) ja vähiten yleisiä liberaalissa hyvinvointivaltiomallissa (jota Iso-Britannia edustaa). Kontingentti globalisaation lähestymistapa (jonka tärkeimpiä teoreetikkoja ovat Colin Hay, Ben Rosamond, Vivian Schmidt, Ronen Palan ja Angus Cameron) taas olettaa, että globaalin talouden vaikutuksia käsittelevät diskurssit heijastavat kontekstisidonnaisia tekijöitä, toimijoiden käsityksiä globalisaation luonnosta, ideologista suuntautuneisuutta ja kognitiivisia suodattimia. Analyysissä, jonka lähteinä on käytetty parlamenteissa pidettyjä puheita, puolueiden ohjelmia ja tärkeimpiä selvityksiä globalisaatiosta, esitän, että erilaiset globaalin talouden konstruktiot painottavat erilaisia tekijöitä, mutta kaikki toimijat näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että globaali talous on muuttanut muotoaan, ja että poliitikkojen on pakko löytää vastauksia sen asettamiin haasteisiin. Monet toimijat haluavat myös globalisaatiota ohjattavan jollakin tavoin. Päätelmissä hylkään hyperglobalisaation lähestymistavan, sillä tulokset osoittivat, toisin kuin hyperglobalisaation lähestymistapa ennustaa, että ne diskurssit, jotka globaalin talouden pohjalta legitimoivat uusliberaaleja politiikkoja, ovat itse asiassa vähäisimpiä Suomessa ja yleisimpiä Isossa-Britanniassa. Tulokset tukivat kontingenttia globalisaation lähestymistapaa siinä, että kognitiiviset suodattimet ja ideologinen orientoituminen näyttävät olevan tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat siihen, miten globaalin talouden diskurssit rakentuvat, kuka ne (useimmiten) artikuloi, ja miten niitä on käytetty oikeuttamaan tiettyjä politiikkoja.
  • Turku, Friida Johanna (Helsingfors universitet, 2012)
    Yhteiskuntavastuuta on lähestytty niin akateemisessa keskustelussa kuin käytännön vastuullisuustoimienkin tasolla perinteisesti hyvin yrityskeskeisesti ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi usein alistettu vastuullisuuden liiketaloudellisten vaikutusten tarkastelulle. Viimeistään talouden globalisoituminen ja sen poliittisen luonteen kehittyminen yhä ilmeisemmäksi on kuitenkin kyseenalaistanut yrityskeskeisen yhteiskuntavastuun paradigman ja pakottanut yrityskeskeiset vastuullisuusteoriat arvioimaan lähtökohtiaan uudelleen. Yrityskansalaisuus on yhteiskuntavastuukeskustelun uusin käsite, jonka avulla pyritään aiempaa paremmin huomioimaan yrityksen poliittinen luonne ja osallistuminen yhteiskunnan poliittiseen prosessiin. Yrityskansalaisuus siirtää yhteiskuntavastuukeskustelun painopisteen yrityskeskeisyydestä yhteiskuntakeskeisyyteen tuomalla talouden sektorille perinteisesti sijoitetun yritystoiminnan sosiaalisen vastuullisuuden ja poliittisen toimijuuden piiriin. Tutkimuksessa muotoillaan yhtenäinen viitekehys yhteiskuntavastuun evoluution tarkasteluun. Viitekehys hahmottelee yhteiskuntavastuun toimintaympäristössä, yrityksen yhteiskunnallisessa roolissa sekä yhteiskuntavastuun teoreettisessa paradigmassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat tapahtuneet siirryttäessä yrityskeskeisen yhteiskuntavastuun lähtökohdista kohti globaalin yrityskansalaisuuden kategorioita. Tutkimuksessa etsitään vastausta kolmeen keskeiseen tutkimuskysymykseen: (1) minkälaisia muutoksia yritysten toimintaympäristössä on tapahtunut yhteiskuntavastuun alkuajoista tähän päivään, (2) kuinka muutokset yhteiskuntavastuun kontekstissa ovat vaikuttaneet yrityksen roolin ja yhteiskuntavastuun painotusten muotoutumiseen, sekä (3) voiko yrityskansalaisuus käsitteenä suunnata yhteiskuntavastuukeskustelua paremmin nykyaikaa kuvaavaan suuntaan ja luoda teoreettisen pohjan yritysten yhteiskuntavastuun kehitykselle 2010-luvun globaalissa talousjärjestelmässä. Tutkimuksessa osoitetaan, että yhteiskuntavastuukeskustelu nojaa edelleen pitkälti sellaisiin käsitteisiin ja argumentteihin, jotka eivät 2010-luvun globaalissa poliittisessa taloudessa enää ole ajanmukaisia. Yrityskeskeiset yhteiskuntavastuun teoreettiset ja käsitteelliset mallit eivät kykene tarvittavalla tasolla tavoittamaan yrityksen selkeästi poliittista luonnetta globaalissa yhteiskunnassa. Yhteiskuntavastuujärjestelmä voi todellisuudessa muuttua yhteiskuntakeskeiseksi vasta sitten, kun yrityksissä ymmärretään, että klassisen talousteorian oppi yrityksen kapeasta taloudellisesta vastuullisuudesta on moraalisesti kestämätön. Yrityskansalaisuuden käsitteen avulla on mahdollista perustella yhteiskuntavastuun paradigman muutos yrityskeskeisyydestä yhteiskuntakeskeisyyteen. Käsitteen kautta on mahdollista teoreettisesti perustella, että yrityksen sosiaalinen vastuullisuus on määritelmällisesti yhtäläisessä asemassa yrityksen taloudellisten päämäärien kanssa.