Browsing by Subject "globalisaatiokriittinen liike"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Jokinen, Sanni (2004)
    Tutkimuksessa tarkastellaan uuden politiikan vaikutusta perinteisiin politiikan teon muotoihin. Perinteistä politiikkaa tutkimuksessa edustavat suomalaiset puolueet, uutta politiikkaa globalisaatiokriittinen liike. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin − jos mitenkään − suomalaiset puolueet ovat reagoineet globalisaatiokriittisen liikkeen syntyyn ja nousuun. Tutkimuksessa on tarkasteltu Suomen viittä suurinta puoluetta. Puolueiden reaktioita tarkastellaan niiden agendojen, toimijoiden ja toimintatapojen kautta. Jako liittyy Claus Offen (1985) muotoilemaan vanhan ja uuden politiikan paradigman eroja käsittelevään malliin. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2003 eduskuntavaalien aikaan. Aineistona käytetään muun muassa puolueiden edustajien haastatteluja sekä puolueiden ja ehdokkaiden vaaliaineistoja. Aineistoa analysoidaan kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimuksen kannalta keskeisiä teorialähteitä ovat uuden politiikan osalta Müller-Rommelin ja Poguntken (1995) toimittama New Politics, puoluetutkimuksen osalta Daltonin ja Wattenbergin (2000) toimittama Parties Without Partisans ja liiketutkimuksen osalta Daltonin ja Kuechlerin (1990) toimittama Challenging the Political Order. New Social and Political Movements in Western Democracies. Tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. On selkeästi havaittavissa, että myös Suomessa vasemmistopuolueet ja vihreät ovat muita avoimempia uudelle politiikalle. Erityisesti vasemmistoliitto on altis muuttamaan omia agendojaan ja toimintatapojaan. Keskusta- ja oikeistopuolueiden agendoissa tai toimintatavoissa ei näy merkittäviä muutoksia. Suomalaisten puolueiden näkökulmasta poliittisella kentällä on kaksi erillistä areenaa, joista toisella toimivat puolueet, toisella kansalaisjärjestöt ja liikkeet. Puolueiden ulkopuolisia poliittisia toimijoita ei pidetä puolueissa uhkana, mutta suhtautuminen yhteistyöhön näiden kanssa vaihtelee. Tämän tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että pienet puolueet pyrkivät yhdistämään areenoita: ne tekevät ulkopuolisten toimijoiden kanssa runsaasti yhteistyötä ja näkevät yhteistyön hyödyllisenä ja toivottavana. Suuret puolueet eivät koe yhteistyötä yhtä tärkeäksi ja korostavat puolueiden perinteistä roolia yhteiskunnallisten asioiden hoidosta huolehtivina tahoina.