Browsing by Subject "glutamiini"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Kuitunen, Essi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Glutamine, the conditionally essential amino acid, is a major carbon and nitrogen carrier required for a range of cell functions, such as protein synthesis and maintaining redox balance. While healthy cells adjust their activities in response to glutamine availability, tumor cells display deregulated glutamine uptake and metabolism allowing quick proliferation and survival in cellular stress conditions. Hence, further knowledge of the glutamine sensing network is of interest. Utilizing Drosophila melanogaster, the roles of formerly identified glutamine sensing regulator candidates, Forkhead box O (FoxO), Super sex combs (Sxc), Spalt major (Salm) and Spalt-related (Salr), were explored. Drosophila is an efficient model organism for analyzing gene regulatory mechanisms, with its simple genome but conserved genes and metabolic pathways. Loss-of function and gain-of-function mutants of the candidates were cultured with/without glutamine, and their physiological response and gene expression changes were analyzed. The results show the glutamine intolerant phenotype of FoxO and Sxc deficiency, not dependent on altered food intake levels of larvae. However, glutamine intolerance of Salr and Salm deficiency was not observed. Moreover, we aimed to gain further insight to the roles of FoxO and Sxc in glutamine metabolism. Since amino acid catabolism produces ammonia, and glutamine metabolism plays a vital role in ammonia detoxification, we performed a pH-based measurement of foxo and sxc mutant larvae hemolymph on food with/without glutamine. However, we could not associate FoxO or Sxc with regulation of glutamine-derived ammonia clearance. In addition, we explored FoxO downstream regulator candidates. Putative promoter areas of Paics, Uro, Sesn, salr, Prat2 and Gdh were cloned into reporter vectors and the luciferase activity was analyzed under the expression of foxo. The results indicate that FoxO is a regulator of all of the 6 genes. Next we could utilize the here constructed plasmids to see whether the FoxO-mediated regulation is affected by altered glutamine levels in cell culture.
  • Lehtimäki, Taina (Helsingfors universitet, 2000)
    Hevosen alkion pakastu on osoittautunut paljon vaikeammaksi kuin naudan alkion pakastus. Suoja-aineet ja pakastusmenetelmät, joita menestyksellisesti käytetään naudan alkion pakastuksessa , eivät sovellu hevosen alkion pakastukseen. Pakastuksessa käytetään yleensä hidasta jäähdytystä, jolloin vesi poistuu soluista osmoottisesti, ensimmäisten jääkiteiden muodostuessa solunulkoiseen tilaan. Jäähdytys tapahtuu nykyisin automaattisia ohjelmoitavia pakastuslaitteita käyttäen. Vaihtoehtoinen menetelmä hitaalle jäähdytykselle on vitrifikaatio, missä jäätyminen tapahtuu nopeasti lasittumisen kautta. Lasittumisen aikaansaamiseksi käytetään suoja-aineita korkeina pitoisuuksina. Suoja-aineista glyseroli on ainoa, jolla on saatu tuloksia hevosen alkion pakastuksessa. Sen on kuitenkin todettu olevan myrkyllistä alkiolle, minkä takia on tehty yrityksiä turvallisemman suoja-aineen löytämiseksi. Kokeiluja on tehty mm. DMSO:lla, 1,2-propanediolilla ja AFP:llä (anti freeze protein), mutta yksikään näistä ei ole osoittautunut riittävän tehokkaaksi. Hevosen alkion pakastus on osoittautunut mahdolliseksi vain pieniä alle 250um alkioita käyttämällä. Pienten alkioiden saamiseksi alkionhuuhtelu pitää tehdä 6. päivänä ovulaation jälkeen. Tällöin alkioita saadaan kuitenkin vähemmän kuin myöhemmin 7. tai 8. päivänä huuhdeltaessa. Hevosen alkio eroaa monella tapaa muiden lajien alkioista. Se viipyy munanjohtimessa pidempään ja saapuu kohtuun kehittyneempänä kuin muiden lajien alkiot. Hevosen alkion ympärille kehittyy zona pellucidan alle glykoproteiinikapseli, joka suojaa alkiota. Tätä kapselia pidetään yhtenä syynä hevosen alkion pakastuksen epäonnistumiselle. Käytännön kokeessa tutkimme glutamiinin vaikutusta hevosen alkion pakastuksessa apuaineena käytettynä. Glutamiinin on todettu suojaavan soluja pakastuksen aiheuttamilta vaurioilta. Sen käyttöä on kokeiltu aasin sperman pakastuksessa ja hevosen alkion pakastuksessa. Tarkoituksena tutkimuksessamme oli vahvistaa aiempaa oletusta että glutamiini parantaa hevosen alkion pakastuksen kestävyyttä ja etsiä paras glutamiinipitoisuus. Suoja-aineena käytimme 10 % glyserolia, johon oli lisätty eri pitoisuuksia glutamiinia. Käytetyt glutamiinipitoisuudet (mmol/l) olivat 0, 20, 50, 100 ja 200. Alkioiden elinkykyä arvioitiin DAPI ( 4,6-diamidino-2-fenylindoli)-värjäyksellä sekä tiinehtyvyyksien perusteella. DAPI-värjäyksen perusteella 0-ryhmän alkiot vaikuttivat elinkykyisimmiltä, mutta tiinehtyvyysprosentit olivat kuitenkin parhaat ryhmässä, jossa glutamiinia oli lisätty 20 mmol/l. Tutkimuksemme vahvistaa oletusta että glutamiini parantaa alkion pakastuksen kestävyyttä.