Browsing by Subject "green care"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Hautamäki, L; Ramadan, F; Ranta, P; Haapala, E; Suomela-Markkanen, T (Kela, 2018)
    Työpapereita 140
    Eläinavusteiset menetelmät ovat ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää toimintaa, jossa eläimellä on avustava tehtävä. Eläinavusteisessa terapiassa eläin toimii osana tavanomaista terapiaa, jonka tavoitteena on parantaa ihmisen fyysistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä sekä tunnetaitoja. Tässä katsauksessa tavoitteena on tuottaa tietoa eläinavusteisten menetelmien käytöstä Suomessa sekä tarjota kootusti tutkimustietoa eläinavusteisten menetelmien toimivuudesta osana erilaisia terapioita ja kuntoutusprosesseja. Katsauksessa tarkastellaan eläinavusteisen terapian toimivuutta ja hyötyä ja tarpeenmukaisuutta osana kuntoutusprosessia etenkin psykoterapian, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian näkökulmista. Katsauksen menetelmänä on kartoittava kirjallisuuskatsaus. Tutkimuskirjallisuutta käydään läpi vuosilta 2010–2017 ja kotimaista toimintaa kartoitetaan ammattilaisten ja kuntoutujien haastatteluiden sekä taustoittavien keskustelujen avulla. Lisäksi katsauksen yhteydessä toteutettiin Kelan verkkosivuilla kysely eläinavusteisten menetelmien käytöstä. Katsauksessa esitellään eläinavusteisen terapian hyötyjä ja haittoja sekä tutkimusnäytön että ammattilaisten ja kuntoutujien kokemusten perusteella. Lisäksi esitellään eläinavusteisista menetelmistä hyötyviä kuntoutuksen kohderyhmiä ja kuvaillaan eläimen kanssa työskentelyn toteutustapoja osana erilaisia kuntoutusprosesseja. Katsauksessa käsitellään myös työskentelyyn osallistuvan eläimen edellytyksiä toimia osana terapiaa ja terapeutilta itseltään vaadittavaa täydennyskoulutusta.
  • Jäppinen, Tiina (Helsingin yliopisto, 2017)
    Luontoympäristö on tärkeä osa suomalaista hyvinvointia. Luonnossa ihaillaan maisemia, nautitaan ympäristön hiljaisuudesta, äänistä, tuoksuista ja luonnon antimista sekä koetaan jännitystä. Kokemukseen yhdistyvät muistot ja mielikuvat. Osa tästä luonnon kokemisesta on esteettistä. Vaikka luonnon merkitys on tiedetty ja tunnistettu pitkään, niin tutkimuksen ja terveyttä edistävän toiminnan kohteeksi asia nousi vasta 2000-luvulla. Tämä pro gradu -tutkielma on yksi yritys nostaa esteettisten arvojen ja toisaalta esteettisen piiriin kuuluvan toiminnan merkitystä siellä, missä etsitään hyvinvointia ja terveyttä luonnosta. Koska Green Care on ensimmäisiä valtakunnallisesti luonnon hyvinvointivaikutusta tutkivia ja sitä edistäviä valtakunnallisia hankkeita, käytän sitä työssäni lähteenä ja kohteena. Selvitän työssäni, mitä esteettisyys tarkoittaa Green Care –toiminnan kolmen ulottuvuuden – luonnon, toiminnan ja yhteisöllisyyden – kautta. Lisäksi etsin vastauksia sille, mitä estetiikka voi tarjota Green Care –palveluiden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Paneudun aiheeseen kuvaamalla ensin green care –toimintaa sekä estetiikan käsitteitä. Sen jälkeen pohdin esteettisyyttä luonnossa eri näkökulmista sekä avaan, mitä tarkoitetaan esteettisellä elämällä ja hyvinvoinnilla painottaen luontokokemusta. Loppuun olen tehnyt kiteytyksen taulukkomuotoon siitä, mitä esteettisyys tarkoittaa tai miten se näkyy Green Care –toiminnassa. Tarkoitus ei ollut kattaa kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita estetiikka voisi toimintaan tarjota. Mukana eivät ole esimerkiksi taiteen tekeminen, taidekasvatus tai taideterapia. Tämä työ kuitenkin osoittaa, että esteettisyys ilmenee monin eri tavoin green care –toiminnassa. Vaikka esteettinen kokeminen yhdistää aistimukset, kohteesta saatavan tiedon, muistot, mielikuvat ja fantasiat kokonaisvaltaiseksi kokemukseksi, esteettinen näkökulma ei ole vahvasti mukana varsinaisessa Green Care –toiminnan kehittämisessä. Painottamalla Green Care –toiminnassa esteettisen kokemisen näkökulmaa, voisi luontointervention hyvinvointivaikutusta mahdollisesti syventää. Esteettisen kokemuksen kautta voidaan hyvinvointi-, terveys- ja virkistyspalveluihin myös rakentaa tuotteita, jotka voisivat palvella luonnosta saatavaa hyvinvointivaikutusta. Esteettisen kokemisen ja hyvinvoinnin näkökulmaa voitaisiin mahdollisesti soveltaa nykyistä enemmän osana niin julkista kuin yksityistä terveys- ja hyvinvointipalveluita.
  • Juva, Eeva (Helsingfors universitet, 2009)
    The thesis examines how social care entrepreneurship appears on farms and what kind of problems and challenges entrepreneurs might face in entrepreneurship. This thesis also describes the significance of farm work and the surrounding nature to daily business. Qualitative material consists of seven theme interviews. Interviews consists of three couple interview and four single interviews. Besides providing social care services on farms, entrepreneurs needed to practice active farming or provide services from the farm (in other words, the entrepreneur lives on the farm). Social care business could be at a planning stage or a functioning business. The most apparent underlying reason to start social care services were the structural changes in agriculture. Weak economic profitability in farming forces the entrepreneurs to search other sources of income. General interest and education related to social care was more common among the women and therefore also motivated women to start business in social care service businesses. Most problematic area in providing social care services was getting information and getting help in starting the business and also along the way. Acquiring customers and knowledge on open tendering in public purchases were also found difficult. Marketing wise entrepreneurs were not quite sure how to market the business in the right way. Ways of marketing were multiple, but difficulties were in identifying ones own business idea and providing the right information. Entrepreneurs were very aware of added value which comes from the surrounding nature and the visible work on the farm, but those values were not highly utilized in marketing. Many stimuli arising from farm activities playing a role in the daily business are not available in an urban setting. The combination of providing social care services and practicing farming causes problems in vacation arrangements and also takes care that entrepreneurs do not have problems in spending their leisuretime as it doesn´t exist much. Strength factors on farm background social care entrepreneurs are associated with the entrepreneurs experience in self-employment and the added value of rural areas. Entrepreneurs providing social care servies can succeed in competing if they carry on providing services in a professional way and are committed to their business.
  • Stenvall, Heidi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Yleisimmin koiraa pidetään seurakoirana, mutta koira voi työskennellä monenlaisissa tärkeissä tehtävissä ihmisen rinnalla, ja yksi näistä tehtävistä on toimia koira-avusteisessa toiminnassa ja terapiassa ”tassuterapeuttina”. Vaikka kiinnostus eläinavusteista toimintaa kohtaan kasvaa Suomessa koko ajan, on tutkimusta aiheesta tehty verrattain vähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida koira-avusteista tukihenkilötoimintaa. Tutkimuksen kohteena ovat EHJÄ ry:n Ressu-projektiin osallistuneet tukihenkilöt ja lapset. Tutkimuksen pyrkimyksenä on selvittää, mitä merkityksiä lapset ja tukihenkilöt antavat toiminnalle. Tarkoituksena on tarkastella, mitä sosiaalisen kuntoutuksen avulla tuettavia hyvinvoinnin ulottuvuuksia koira-avusteiseen tukihenkilötoimintaan liittyy. Tutkielma on fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus painottuen lasten ja tukihenkilöiden omakohtaisiin kokemuksiin koira-avusteisesta toiminnasta. Tavoitteena on ymmärtää, tulkita ja kuvata haastateltavien antamia merkityksiä. Tutkimus on toteutettu yksilöhaastatteluin kesällä 2016. Haastateltavista kuusi oli aikuisia tukihenkilöitä, ja kolme oli toimintaan osallistuneita lapsia. Aineistomenetelmänä on käytetty sekä teoriaohjaavaa, että aineistolähteistä analyysiä keskittyen sosiaalisen kuntoutuksen eri muotoihin. Olen kategorisoinut sosiaalisen kuntoutuksen muodot psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen ulottuvuuteen. Tutkimus kiinnittyy osaksi green care -ajattelumallia, jossa luontoon liittyvällä toiminnalla pyritään edistämään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksesta kävi ilmi, että osalle lapsista suhde koiraan oli toiminnan keskiössä, kun taas osalle toiminnan ytimessä olivat keskustelut tukihenkilön kanssa koiran toimiessa toiminnan mahdollistajana ja luottamuksellisen suhteen luomisen helpottajana. Koiran kanssa toimiminen sai lapset yleisesti hyvälle tuulelle, ja hyväntuulisuuden kerrottiin jatkuvan pitkään. Koiran läsnäolon kerrottiin vaikuttaneen lasten toimintakykyyn. Koira toimi vilkkaalle lapselle rauhoittavana tekijänä, ja heidän keskittymiskykynsä todettiin parantuneen. Ujompien lasten kohdalla toiminta tuntui tehneen heistä avoimempia ja sosiaalisempia. Koiran kanssa touhuttiin ja käveltiin paljon luonnossa eri aktiviteeteistä nauttien, ja toimintaan liittyi myös ympäristökasvatuksellisia ulottuvuuksia. Koiran kanssa harrastettiin monenlaista, kuten agilitya ja koiranäyttelyitä. Toiminnan ansiosta lapset saivat mahdollisuuden seikkailla metsissä, uida koiran kanssa ja he pääsivät ongelle. He pääsivät toteuttamaan asioita, jotka joistakuista tuntuvat itsestään selviltä, mutta näistä lapsista monet pääsivät kokemaan niitä ensi kertaa. Koiran perustarpeista huolehtiminen toi lapsille itseluottamusta ja sai heidät kokemaan itsensä tärkeiksi. Koiran kanssa touhuaminen tarjosi lapsille myös mahdollisuuden irtautua hetkeksi elektroniikkalaitteista. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä koira-avusteisen tukihenkilötoiminnan olevan avohuollon sosiaalityön tukimuoto, jolla on parhaimmillaan useita suotuisia vaikutuksia lapsen hyvinvoinnille. Tutkimuksesta ei tullut ilmi negatiivisia vaikutuksia, joskin on todettava, että toiminta ei ole sovellettavissa kaikille lapsille, kuten esimerkiksi allergikoille tai voimakasta koirapelkoa kokeville lapsille. Ressu-toiminta vaikuttaa olevan palkitsevaa niin lapsille, tukihenkilöille, kuin koirillekin. Sosiaalityön kentällä olisi suotavaa, että ihmisen ja eläimen välistä suhdetta tutkittaisiin enemmän, ja että green caren eri toimintamuodot saisivat laajemmin jalansijaa sosiaalityön käytännöissä.